Niuhalan kylä talot 52-77

Nämä Vihdin museon rakennusperintösivut on tehty Vihdin Rakennuskulttuurisäätiön vuonna 1993 julkaiseman kirjan ”Vihdin kirkonkylän opas” pohjalta. Teos perustuu rakennustutkija Mervi Piipposen v. 1992 suorittamaan tutkimukseen kirkonkylän rakennushistoriasta ja kulttuuritaustasta. Sivujen tiedot ovat kirjasta, joitakin korjauksia lukuun ottamatta ja ne olivat käytettävissä jo museon vanhoilla verkkosivuilla. Päivitämme rakennusperintösivuja parhaillaan ja tavoitteena on saada kaikki kirjan rakennusten tiedot verkkoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vihdin kirkonkylän talot on jaettu kylittäin. Sukselan talot ovat yhtenä listana, Niuhalan talot on jaettu kahteen osaan, talot 24-51 ja talot 52-77.  Talojen numeroinnissa noudatetaan kirjan numerointia.

Uuden sivun luonti käynnissä.

52. Ruumishuone

Osoite: Kirkonmäki
Rakennusaika: 1846
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Nykyisen kirkkopuiston läntisen portin viereen rakennettiin aumakattoinen ”luuhuone”, joka toimi aluksi ruumis- ja leikkaushuoneena. Siellä suoritettiin mm. ruumiinavaukset. Rakennuksen paksut seinät on tehty kivestä ja tiilestä ja ulkoseinät rapattu. Vuonna 1928 kirkkovaltuusto päätti, että rakennus jätetään ”koskemattomaksi historialliseksi jäännökseksi”. Nykyään rakennus on varastona.

53. Kello-Pelmannin talo – Suntion talo

Osoite: Kirkonmäki
Rakennusaika: 1920-luvun puoliväli
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Liukkaan tilan maa-alueista erotetulle palstatilalle rakennutti teurastaja Johan Paatero talon vanhemmilleen Maria ja Johan Ahlforsille. Jo vuonna 1928 seurakunta osti rakennukset, koska se halusi saada haltuunsa mahdollisimman suuren maa-alueen kirkkomaan ympäriltä. Siten pyrittiin estämään kirkon ympäristössä ”siveetön ja rauhaton elämä”, joka olisi saattanut olla mahdollista, jos talot olisivat olleet yksityisomistuksessa. 1930-luvulla taloon muuttti suntio-kellonsoittaja Halén, jonka mukaan mökkiä ilmeisesti on ryhdytty kutsumaan ”Kello-Pelmannin” taloksi. Nykyisin rakennus on vuokrattu yksityisille. Talo on vaakalaudoitettu ja kirkon puolella on pulpettikattoinen uloke. Pihapiirissä on betonikellari ja osittain hirsinen talousrakennus.

54. Apteekkari Gulinin talo – Kirja-aitta

Osoite: Vihdintie 20
Rakennusaika: 1928
Suunnittelija: Ei tunneta
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Myyrin tilaan kuuluvan peltosaran päähän rakennutti apteekkari Gulin uuden apteekkitalon, johon tuli myös asuintilat. Rakennus sijoitettiin tontille hieman vinottain, koska maantie oli tarkoitus oikaista talon suuntaisesti. Apteekkitoiminnasta on edelleen jäljellä niin sanottu ”tisurin huone”. Vuonna 1958 apteekin tiloissa avattiin Helenteen kirjakauppa. Myöhemmin rakennuksen kulmahuoneessa on toiminut kenkä- ja tekstiilikauppa ja kehitysmaakauppa. Tuntemattoman arkkitehdin suunnittelemassa rakennuksessa on vaikutteita klassismista ja sille on ominaista useat erilaiset kuistit. Talon takana on porrastettu pieni puutarhatontti, jolla on pieni aumakattoinen talousrakennus.

55. Poliisi Kanniston talo

Osoite: Vihdintie 18
Rakennusaika: 1925
Suunnittelija: Ei tunneta
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Myyrin tilan entisestä peltosarasta saatiin pitkähkö tontti, jonka ostohinta oli 11 000 markkaa. Konstaapeli Jaakko E. Kannisto rakennutti sille talon, joka oli ensimmäinen Myyrin mutkan taloista. Rakennusmiehille maksettu tuntipalkka oli noin 4-7 silloista markkaa ja mm. hirsien veistosta maksettiin 50 penniä metriltä. Jyrkkäkattoinen talo oli aluksi hirsipintainen ja se vuorattiin peiterimoituksella 1930-luvun puolivälissä, jolloin se ilmeisesti myös maalattiin. Ulkomaalausta uusittiin noin kymmenen vuoden välein. Kuusiruutuisten ikkunoiden ylävuorilaudat koristeltiin vinoneliöillä. Elina Kanniston isä, K. Kotomäki, on tehnyt osan talon ovista.

Taloon tehtiin toimitilat postille, joka toimi rakennuksessa vuodesta 1926 vuoteen 1952. Talon yläkerta oli postineiti Heikkisen asuntona. Entisissä postin tiloissa on myöhemmin ollut mm. Helenteen kirjakauppa, kukkakauppa ja antikvariaatti. Sota-aikana talon kivijalassa oleva sauna oli pommisuojana, jonne suojauduttiin ilmahälytysten ajaksi. Kun talo oli valmistunut, sen ympärille rakennettiin säleaita.

56. Kansallis-Osake-Pankki

Osoite: Vihdintie 17
Rakennusaika: 1955
Suunnittelija: Arkkitehti Niilo Kokko
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Aiemmin Liukkaan tilaan kuuluneelta alueelta oli jo 1900-luvun alkuvuosina erotettu palstatila, jolla sijaitsevassa rakennuksessa toimi Vihdin kauppaosuuskunta. Se tunnettiin vuodesta 1914 Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiönä. Vuonna 1922 Oskari Oksanen laati piirustukset ”Herra Nurkin huvilaa” varten. Huvilassa toimi mm. koulukortteeri, kampaamo sekä Ida ja Artturi Aron ruumisarkkuliike. Kansallis-Osake-Pankki hankki tontin omistukseensa ja rakennutti sille ajanmukaisen liiketalon, johon tuli Vihdin toinen KOP:n konttori ja asuinhuoneistoja.

57. Juseliuksen – Varosen talo

Osoite: Vihdintie 15
Rakennusaika: 1900-luvun alku
Kuvaaja: Vihdin Museo ja Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Liukkaan maa-alueista erotetulla palstatilalla oli jo 1900-luvun alussa ollut rakennuksia. Ilmeisesti jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä rakennuksessa toimi leipomo ja siinä oli myös Vihdin Puhelin Oy:n keskiasema eli keskus, joka siirtyi vuonna 1920- muualle. Silloin talon omistajaksi tuli Felix Varonen, joka jatkoi talossa leipomotoimintaa 1950-luvulle saakka. 1930-luvun alussa rouva Varonen perusti talon toisen päähän sekatavarakaupan (kuva yllä). Talon ulkoasuun on useasti tehty ajan hengen mukaisia muutoksia. Talo oli 1900-luvun alussa yksikerroksinen ja satulakattoinen. Sisäänkäynti oli pitkällä sivulla ja ovelle oli kahdelta puolelta noustavat portaat. Samalla sivulla oli myös frontoni, joka oli tavallinen tienvarren taloissa.

Jo ennen vuotta 1927 portaikko muutettiin umpinaiseksi lasikuistiksi. Talo vuorattiin peiterimoituksella. Rakennusta korotettiin 1930-luvun alussa ja katto sai nykyisen muotonsa, jossa sen uloimmat lappeet jatkuvat sivuseininä. Samoihin aikoihin lienee kaupan sisäänkäynti tehty talon päätyyn ja rakennus on maalattu vaaleaksi. Talossa on sekä neljä- että kuusiruutuisia ikkunoita, joiden ylävuorilaudoitusta on koristeltu pienin ruusukkein. 1930-luvulta lähtien talon eteläpuolella oli kioski, jossa myytiin mm. limonadia ja pilsneriä. 1960-luvulla kioski jouduttiin siirtämään, koska se olisi jäänyt oikaistavan tien alle. Samasta syystä myös talon olemassaolo oli uhattuna. Pihan puolella sijaitsivat pienet piharakennukset ja siellä on edelleen vuonna 1991 uusittu holvikellari. Vuonna 1991 samalle tontille on rakennettu modernia asuinrakentamista edustava omakotitalo.

58. Vihdin meijeri

Osoite: Meijeripolku
Rakennusaika: 1908
Kuvaaja: Vihti-Seura ja Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Osuusmeijeritoiminnan kehittyessä 1900-luvun alussa vanha meijeri korvattiin uudella maidonjalostuslaitoksella. Se sijoitettiin tontille, jonka Liukkaan tilan omistaja Emil af Hällström oli lahjoittanut. Meijerin rakensivat pirkkalalaiset O. D. Sirén ja Juho Kaisko. Rakennuksen alaosa oli betonia ja yläosan asuinkerros hirttä. Peiterimoituksella vuorattu yläosa oli ilmeisesti aina ollut väriltään kellertävä. Meijerin aumakaton keskellä on kolmilappeiset ulokkeet, joissa on kattoikkunat. 1900-luvun alussa meijerin edessä oli lastaussilta, jolle hevoset ajoivat maitoa tuotaessa. Silloin meijerissä valmistettiin kermaa ja sieltä lähetettiin täysmaitoa Helsinkiin.

Jo vuonna 1923 Myyrin pellolle valmistui juustola, jota laajennettiin vuonna 1926. Uudessa osassa olivat mm. juustovarastot ja jääkellarit, joissa säilytettiin Kirkkojärvestä nostetut jäät. Vuonna 1924 meijerin kulmahuoneessa avattiin maitomyymälä. Meijerin tiilirunkoinen ja satulakattoinen lisäosa valmistui vuonna 1954 Kuortilan maista erotetulle maalle. Nykyisin meijeritoimintaa on ainoastaan tässä osassa, jossa valmistetaan viiliä. Vanhimmat osat on vuokrattu Vihdin kunnalle. Vuonna 1956 osuusmeijeri yhdistyi Etelän Maitokuntaan. Meijerin takana oli aiemmin talousrakennus, jossa oli käymälät, halkovaja ja pieni eläinsuoja. Varsinainen meijerin halkovarasto oli meijerin henkilökunnan asuinrakennuksen edessä ja halot kuljetettiin konehuoneeseen rullavaunuilla.

59. Meijerin työväen asunnot

Osoite: Meijeripolku
Rakennusaika: 1936
Suunnittelija: Rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Meijerin yhteyteen rakennettiin punatiilinen talousrakennus, johon tehtiin koneenhoitajan asunto vuonna 1938. Vuonna 1946 rakennusta jatkettiin ja talon alakertaan tehtiin autotallit, paja ja leivinhuone sekä yläkertaan kahdeksan asuinhuonetta. Seuraavana vuonna rakennettiin yksi lisäasunto ja uusi sauna entiseen ”rasvahuoneeseen”. Nykyisin talossa on neljä asuntoa. Sauna on uusittu 1990–1991. Rakennuksessa on matalat neli- ja kuusiruutuiset ikkunat sekä lyhyet räystäät ja sen uudemmassa osassa on epäsymmetrinen satulakatto. Englantilaisia työväenasuntoja muistuttavaa rakennusta talon nykyiset asukkaat kutsuvat ”köyhälistökortteliksi”. Henkilökunnalla oli omat kasvimaat.

60. Liukkaan talo

Osoite: Vihdintie 14
Rakennusaika: 1800-luvun puoliväli
Kuvaaja: Vihti-Seura
Suojeltu rakennus

1800-luvun lopussa Huvila-nimisellä tontilla olevan talon osti postineiti Anna Granberg. Aiemmin talo lienee kuulunut Liukkaan tilan rakennuksiin. Huvilassa oli asuinhuoneet ja erillinen sali kattomaalauksineen. Kirkonkylän posti toimi tässä rakennuksessa vuosina 1886–1912. Vuonna 1927 Vihdin Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiö osti huvilan, joka jo vuonna 1929 siirtyi Auran osuusliikkeen omistukseen. Sen toinen pääty oli vuokra-asuntona ja neiti Granbergillä oli toisessa päässä elinikäinen asumisoikeus.

Hänen kuolemansa jälkeen 1930-luvulla huoneistossa toimi Einistön kampaamo ja siihen tehtiin vuokrahuoneita. 1970-luvulla rakennuksessa oli osuusliikkeen huonekaluosasto ja varasto. Vielä 1900-luvun alussa talon etupuolella oli pulpettikattoinen lasikuisti ja talon ikkunat olivat kuusiruutuiset. Ne on myöhemmin vaihdettu T-mallisiin ikkunoihin ja vanha kuisti korvattiin kolmilappeisella lasikuistilla. Vuodesta 1979 lähtien talo on ollut yksityisomistuksessa ja se on kirkonkylän talonpoikaista rakennustapaa edustavia rakennuksia. Se on pitkänurkkainen ja vuorattu leveällä laudoituksella ja pyöreähköllä peiterimoituksella. Päätykolmioissa on vaakalaudoitus. Talo perustus on tehty luonnonkivestä.

Liukkaan talon rakennukset 1864

Liukkaan talo, joka vuoden 1765 kartassa on merkitty Myyrin ja Kuortilan talojen välille, on 1800-luvun kuluessa siirretty toiseen paikkaan. Vuonna 1864 tehdyssä augmenttitalon talonkatselmusasiakirjassa, joka oli tehty Suomen pankilta anottavaa lainaa varten, pihapiirin kerrotaan sijainneen kirkon läheisyydessä. Oletettavasti rakennukset olivat nykyisen Liukkaan taloksi kutsutun talon ympäristössä ns. Järvipellon alueella.

Silloin pihapiiriin kuului 15 eri rakennusta ja niistä kerrotaan seuraavasti: 1. Asuinrakennus on kaksikerroksinen, 36 kyynärää pitkä ja 14 kyynärää leveä. Sen korkeus on 10 kyynärää ja siinä on tuohella ja kattopuilla katettu malkakatto. Talon yläkerrassa on neljä huonetta ja leivinuunillinen tupa sekä alakerrassa keittiö, jossa on lankkulattia ja piisi, sali, kaksi huonetta ja huonokuntoinen tambuuri. 2. Erillinen keittotupa on pituudeltaan 13 kyynärää ja leveydeltään 9,5 kyynärää. Rakennuksessa on edustupa, kamari ja leivinuunillinen tupa ja sen korkeus on 5 ja puoli kyynärää. 3.

Rakennuksessa, joka on aika hyväkuntoinen, on talli kahdeksalle hevoselle, vaunuliiteri sekä työkaluvaja, joka on tehty vanhasta tallista. Rakennuksen pituus on 30 kyynärää ja leveys 8 kyynärää. 4. Navettavaja on muuten hyväkuntoinen, mutta sen katto on rappeutunut. 5. Puisessa karjasuojassa on 20 pilttuuta se on hyvässä kunnossa ja siinä on olkikatto. 6. Rakennus, jossa on lampola ja kaksi sikopahnaa, on hyväkuntoinen ja siinä on malkakatto. 7. rakennus, jossa on kaksi aittaa, on kooltaan 12 kyynärä kertaa 7 kyynärää ja korkeudeltaan 7 kyynärää.

Hyväkuntoisen aittarakennuksen yläpuolella on kaksi luhtia. 8. Toinen aitta, jonka yläosassa on luhti, on muuten hyväkuntoinen, mutta rakennuksen katto puuttuu kokonaan. 9. Siemenaitta on käyttökelpoinen. 10. Turvekattoiseen aittatupaan kuuluu mallassauna sekä katoton halkoliiteri. 11. Toinen katoton halkoliiteri. 12. Salainen huone eli käymälä on rappeutunut. 13. Kaksiosaisessa riihessä on luuva ja kuivaushuone. Riihi on kooltaan 30,5 kyynärää kertaa 9,5 kyynärää ja 7,5 kyynärää korkea. Siinä on olkikatto. 14. Olkikattoinen olkilato on hyväkuntoinen. 15. Perunakellari on hyväkuntoinen ja se on kooltaan 6,5 kyynärää kertaa 7,5 kyynärää ja se on yhden kyynärän korkeudella maan pinnalla. Kellarissa on olkikatto.

Talon kaivo on hyvässä kunnossa. Taloon kuuluvassa puutarhassa kasvaa ainoastaan joitakin hedelmäpuita, eikä siellä le humalatarhaa. Metsää on riittävästi kotitarpeisiin ja jopa uudisrakennukseen, mutta ei myytäväksi. Tilaan kuuluu lisäksi Hallenska-niminen torppa, joka on välttävässä kunnossa. Sitä pitää räätäli Hallen. Vuonna 1906–07 tehdyssä isonjaon uudelleenjärjestelyssä Emil af Hällström ilmoittaa siirtävänsä Liukkaan rakennuksia noin kahden kilometrin päähän nykyisestä paikasta. Poissiirrettäviä rakennuksia ovat mm. navetta, talli, riihi ja aitta.

61. Auran osuusliike

Osoite: Vihdintie 14
Rakennusaika: 1929
Suunnittelija: Todennäköisesti rkm H.Siikonen
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiö rakennutti kiinteistön Kauppatalo-nimiselle tontille, joka oli ostettu Liukkaan tilan omistajalta Emil af Hällströmiltä. Jo valmistumisvuonna se myytiin osuusliike Aura r.l:lle. Suullisten tietojen mukaan sekatavarakauppaa harjoittanut liike oli 1940-luvulla suurimpia SOK:n sivumyymälöitä Suomessa. 1950-luvulla kiinteistön kaakkoispäätyyn tehtiin jatke. Rakennuksen yläkerrassa oli henkilökunnan asuintilat. 1970-luvun lopulla talo siirtyi yksityisomistukseen. jolloin siihen tehtiin monia uudistuksia. Nykyisin katutasossa on liikehuoneistoja ja yläkerrokset on vuokrattu kunnan käyttöön. Heikki Siikonen, joka todennäköisesti on suunnitellut rakennuksen, on julkaissut mm. maaseudun rakennusoppaita. Rapatussa rakennuksessa tien puolella olevat näyteikkunat ovat yläreunastaan kaarevat, talon kulmissa on pylväsjäljitelmät ja päädyssä köynnöskoristelua klassismin ihanteiden mukaisesti. Tontilla on vuonna 1929 rakennettu varastorakennus.

62. Työväen osuuskauppa

Osoite: Vihdintie 13
Rakennusaika: 1917-18
Kuvaaja: Vihdin Museo

Työväen Osuuskaupaksi rakennettu talo oli tehty Kello-Ahjo-nimiselle tontille, joka oli alun perin erotettu Liukkaan tilan maista. Myymälää, jota kutsuttiin myös ”kapinallisten kaupaksi”, oli rakentamassa mm. paikallinen kirvesmies Johan Finér. Rakennus jäi hänen viimeiseksi työkseen, ennen kuin hänet teloitettiin kansalaissodan aikana. Kauppa oli hirsirakenteinen. Sisäänkäynnissä oli kahden puolen noustavat portaat. Etupuolen betoniperustassa oli puomit hevosten kiinnittämistä varten. Myös tässä talossa oli frontonit pitkillä sivuilla. 1920-luvulla liikettä hoiti kauppias Ihander (myöh. Ihari) ja hänen jälkeensä kauppiaana oli Yrjö Marjanen.

Vuonna 1938 rakennus modernisoitiin, jolloin pitkälle sivulle tuli ikkunarivi ja sisäänkäynti muutettiin talon päätyyn. 1940-luvun alussa rakennuksessa avattiin kahvila-ruokala ja myöhemmin kangas- ja kenkäkauppa. Samalla liikkeen nimi muuttui Vihdin Seudun Osuusliikkeeksi. 1960-luvulta lähtien talo on ollut asuinkäytössä. Taloa vastapäätä on kulmittainen piharakennus, jossa on ollut kaupan makasiineja ja sauna. Helmikuussa 1992 rakennus vaurioitui tulipalossa ja se purettiin.

63. Riikan mökki

Osoite: Kirkonmäki
Rakennusaika: 1800–1900-lukujen vaihde
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Mökki on rakennettu aiemmin Liukkaan tilaan kuuluvalle maalle. Punaiseksi maalatun rakennuksen julkisivussa on frontonit molemmilla sivuilla ja luukut ikkunoissa. Paikallista tietoliikennettä hoidettiin 1920-luvulla tässä rakennuksessa, jolloin siinä toimi Vihdin Puhelin Oy:n omistama puhelinkeskus. Keskuksenhoitajana toiminut Hilma Tuominen asui talossa perheineen. Vuonna 1928 seurakunta osti rakennuksen ”estääkseen rauhattoman elämän kirkon lähellä ja saadakseen osuuksia kirkon palveluskunnalle”. 1930-luvulla taloon muuttikin kirkonsiivoojana tunnettu Kirkko-Riika, jonka mukaan rakennus on saanut nimensä. Riikan oikea nimi oli Erika Westerberg ja hänen on haudattu vuonna 1953 mökkinsä lähelle kirkkopuistoon. Hänen jälkeensä talossa oli suutari Sintosen verstas. Nykyisin mökki on vuokrattu yksityisiille. Monet tarinat kertovat Pulla-Hermannista, joka asui mökissä vuosisadan alussa ja myi kirkkoväelle sunnuntaisin pullia.

64. Satulaseppä Roineen talo

Osoite: Vihdintie 11
Rakennusaika: 1800-luvun loppu
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Vuonna 1890 kellosepän leski Grönholm sai pitäjänkokoukselta luvan ”huoneiden rakentamisen, kunhan niitä ei tehdä lähemmäksi kirkkoa kuin mitä paloasetus määrää”. Rakennukset olivat Liukkaan tilan mailla ja myöhemmin huvila oli siirtynyt Anni ja Emil af Hällströmin omistukseen. Vuonna 1907 satulaseppä Frans Roine (ent. Malmström) ja hänen vaimonsa Olga ostivat pienen talon tontteineen. Satulaseppä piti verstasta talon yläkerrassa. Vuosisadan alussa talo oli ollut satulakattoinen ja vuoraamaton, mutta jo 1920-luvulla satulakaton päihin on tehty pienet aumat ja pitkälle sivulle frontoni. Ulkovuoraus on jaettu vyöhykkeisiin. Vuonna 1987 nykyinen omistaja aloitti rakennuksen peruskorjauksen, jossa huomioitiin talon alkuperäinen ilme. Entisöity rakennus sai Vihdin kulttuurilautakunnan tunnustuspalkinnon vuonna 1988.

65. Säästöpankin talo – Taidetalo Siirilä

Osoite: Liukkaankuja 1
Rakennusaika: 1896
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Siirilä-niminen tontti on lohkaistu Liukkaan tilan maista. Maanjakoasiakirjoissa mainitaan lisäksi, että ”Siirilän kyökin portailta yleiselle maantielle johtavaa ovea ei saa koskaan sulkea”. Apteekkari F. Saloniuksen rakennuttamaan rakennukseen tehtiin asuinhuoneet ja Vihdin ensimmäinen apteekki, joka toimi kiinteistössä vuoteen 1928 asti, vaikka talo oli siirtynyt jo vuonna 1906 huutokaupan kautta säästöpankin omistukseen. 1930-luvun alussa entisissä apteekin tiloissa aloitti toimintansa pankinjohtaja Eiler Forsiuksen ja kelloseppä Kivipuron omistama Kirja-Aitta, jonka paikalla oli myöhemmin Tellervo Saarikon kampaamo.

Kun pankki siirtyi uusii tiloihin vuonna 1958, sen paikalle tuli meijerin ruokabaari ja kansaneläkelaitos. Vuonna 1964 rakennettiin yläkertaan neljä pientä huoneistoa ”pankin tytöille”. Vuonna 1970 taloon muuttanut kirjasto laajensi sittemmin toimintaansa koko taloon. Talon huonejako ei enää ole alkuperäinen. Nykyisen lukusalin katon alla on tiettävästi vanhoja kattomaalausten jäänteitä. Pylväskuistin paikalla on vuosisadan alussa ollut umpinainen lasikuisti. Myös vinttikerroksen ikkunoita on uudistettu. Etusivun poikkipäädyn reunassa on sahalaitainen räystäslauta jonka huipussa on kruunukoriste. Tontilla on lisäksi 1930-luvulla tehty tiilinen autotalli ja varasto, jossa on ollut kanala.

66. Säästöpankki

Osoite: Liukkaankuja 1
Rakennusaika: 1958
Suunnittelija: Arkkitehti Iikka Martas
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Pankin lisäksi rakennuksessa on liikehuoneistoja, asuintiloja ja apteekki, joka on tehty tilauksen mukaan. Kiinteistössä toimi aiemmin myös Vihdin poliisi. Pankin sisätiloja uusittiin vuonna 1974, jolloin mm. kiinteät kalusteet vaihdettiin käytännöllisempään sisustukseen. Muuten rakennuksen ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä.

67. Vihdinseudun osuusliike

Osoite: Vihdintie 9
Rakennusaika: 1938
Suunnittelija: Todennäköisesti rkm Heiniö
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

1930-luvun liikerakentamista edustava rakennus tehtiin Liukkaan maista erotetulle Liiketalo II-nimiselle tontille. Kiinteistöön tehtiin sekä myymälä- että asuintilat. Vuonna 1959 rakennukseen tehtiin varastotiloja. Kun tasakattoinen laajennusosa valmistui vuonna 1970, vanha myymälä muutettiin ruokaravintola Averiaksi. Nykyisin rakennuksessa toimiva ravintola Satulaseppä avattiin vuonna 1988. Kiinteistön ulkoasu on alkuperäinen. Vuonna 1991 rakennus katettiin uudelleen ruukkutiilillä ja rakennuksen ulkomaalaus uusittiin.

68. Paloasema

Osoite: Vihdintie 7
Rakennusaika: 1938
Suunnittelija: Rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Punatiilestä valmistettu rakennus on tehty Liukkaan tilasta erotetulle tontille. Kiinteistöä oli rakentamassa mm. Vihdissä paljon työskennellyt kirvesmies Vilho Haaparanta, joka teki myös aseman kyltin vuosilukuineen. Kun kahdelle paloautolle tehty asema kävi liian pieneksi ja palokalusto lisääntyi, rakennusta laajennettiin sen kaakkoispuolelle. Samana vuonna astui toimeen ensimmäinen vakituinen palopäällikkö, jolla oli asunto paloasemalla. Aumakattoisen paloaseman etuosassa on torni letkujen kuivatusta varten. 1950- ja 1960-luvuilla rakennuksessa oli lisäksi kunnan rakennus- ja sosiaalitoimisto. 1980-luvun alussa rakennuksessa aloitti toimintansa aluehälytyskeskus.

69. Kunnankirjurin talo

Osoite: Vihdintie 7
Rakennusaika: 1920
Suunnittelija: Todennäköisesti rkm Taipale
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Kunnantalon läheisyyteen rakennettu asuintalo sijaitsee Liukkaan tilan entisellä maalla. Akseli Vartio, joka toimi kunnankirjurina 1908–1938, ja hänen perheensä olivat talon ensimmäiset asukkaat. Rakennuksen ajanmukaisia uutuuksia oli mm. keittiön sinkkinen tiskipöytä ja sen alla olleet puulaatikko ja jäteämpäri. Jo 1920-luvulla talon ympärillä oli puutarhasuunnitelman mukaan tehty puutarha. Kunnansihteeri Reino Talonen oli myös talon pitkäaikainen asukas. Hän asui siinä vuodesta 1953 vuoteen 1989, jonka jälkeen rakennus kunnostettiin kaavoitustoimistoksi. Talo on kirkonkylän ensimmäisiä mansardikattoisia asuinrakennuksia ja siinä on mm. profiloidut pylväät ja ikkunaluukkujäljitelmät.

70. Vanha kunnantalo

Osoite: Vihdintie 7
Rakennusaika: 1911
Suunnittelija: A. Hiidenheimo, A. Sippola
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Hirsirakenteinen kunnantalo rakennettiin ns. Ristinpellolle, joka oli kuulunut Myyrin tilan maihin. Kunnantalosta oli tehty kolmet piirustukset, joista valittiin kunnallisneuvos A. Hiidenheimon tekemä suunnitelma. Fasadipiirustukset laati rakennusmestari A. Sippola. ”Kuntahuone” oli myös kylän yhteinen kokoontumistila, jossa pidettiin iltamia, puhetilaisuuksia ja näytettiin elokuvia. Vuonna 1926 W. Wuolio laati piirustukset arkistohuonetta varten. Samaan aikaan yläkertaan tehtiin kokoustilat, jotka muutettiin vuonna 1947 rkm. J. Aarnin piirustusten mukaan kunnankirjastoksi.

Kunnantoimiston sisätiloissa on tehty useita muutoksia, ja uuden kunnanviraston valmistuttua vuonna 1972 vanha talo otettiin veroviranomaisten käyttöön. Rakennuksen luoteispäädystä on purettu yksi sisäänkäynti, mutta muuten jugendin hengessä tehty talo on säilyttänyt moninaisen muotokielensä vaihtelevine kattorakenteineen ja koristeaiheineen. Kunnantalon kanssa samalle aukiolle rakennettiin vuonna 1914 taitekattoinen tallirakennus, joka oli kooltaan 10 m * 35 m ja sen oli suunnitellut N. J. Haila. Rakennuksessa oli pilttuut kunnantalossa asioivien kyläläisten hevosille ja sieltä sai vuokrata myös lukollisia talleja. Varastorakennus purettiin 1970-luvun alussa. Kunnantalon ja tallirakennuksen välinen alue oli urheilukenttänä

71. Viljamakasiini

Osoite: Vihdintie 10
Rakennusaika: 1811
Suunnittelija: Kapteeni C. F. Arnkihl
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojeltu rakennus

Pappilan maille rakennettu viljamakasiini on kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja se sijaitsee yhdellä Niuhalan kylän mäennyppylöistä. Rakennus on edelleen näkyvä esimerkki 1800-luvun alun hirsirakennustekniikasta ja sen ajan yhteiskunnallisesta vastuuntunnosta. Makasiinin eli lainajyvästön rakentamista johti rakennusmestari, reserviläinen Pistol, mutta rakentaminen tapahtui pitäjäläisten yhteistyönä. Makasiini on kolmikerroksinen. Se sisältää suuret viljalaarit, joihin huonojen aikojen varalle kerättiin siemenviljaa. Laarien keskellä on suuri puinen väkipyörä. Makasiinin seinät ovat kaksinkertaiset, mikä mahdollisti tehokkaan tuuletuksen ja esti varkaiden pääsyn käsiksi arvokkaaseen viljaan.

Viljasta saaduilla varoilla kustannettiin vuonna 1818 mm. Vihdin kirkon uudelleenrakennus ja autettiin myös vuonna 1827 Turun palossa kärsineitä. Vuonna 1844 rakennus vuorattiin ja maalattiin punamullalla. Vuonna 1948 rakennus siirtyi Vihdin Maataloussäätiön omistukseen. Kotiseutumuseotoiminta aloitettiin rakennuksessa vuonna 1959, jolloin oven eteen tehtiin pieni avokuisti. Museotoiminnan keskittyessä vanhaan pikkupappilaan, jäi vuonna 1987 ainoastaan maanviljelysesineistö rakennukseen näytteille, ns. viljamakasiinimuseona. Rakennus mainitaan Uudenmaan läänin viljamakasiineista suurimpana, mikä korostaa sen paikallista ja maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa

72. Vihdin yhteiskoulu

Osoite: Vihdintie 8
Rakennusaika: 1959
Suunnittelija: Arkkitehti Jorma Ruona
Kuvaaja: Abel Kuittinen/Vihdin Museo

Vihdin yhteiskoulu siirtyi uusiin tiloihin ns. pappilanpellolle vuonna 1959, jolloin myös lukio perustettiin. Kun koulu kunnallistettiin vuonna 1974, se tuli kunnan omistukseen.

73. Pappila

Osoite: Pappilantie
Rakennusaika: 1855 Suunnittelija: N. J. Österman (Intendentin konttori)
Kuvaaja: Erkki Härö/Museovirasto,Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Nykyinen pappila rakennettiin rappeutuneiden rakennusten tilalle vuonna 1855 Intendentin konttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Talon teki urakkatyönä helsinkiläinen kirvesmies N. Fredberg. Empiretyylisen rakennuksen koillispäätyyn tehtiin vuosina 1906–07 jatke eli frontti, johon tuli kaksi huonetta. Myös alkuperäiset kahdeksanruutuiset ikkunat korvattiin T-mallisilla ikkunoilla ja rakennuksen alkuperäinen punainen väri vaihdettiin 1920-luvulla keltaiseen ulkoväritykseen.

Talon koillispäätyyn tehtiin vuonna 1963 toimistotiloihin johtava sisäänkäynti, joka poikkeaa täysin aikaisemmasta rakennustavasta. Pappilan etupuolella on viisisivuinen umpikuisti, jossa on ristikkoikkunat ja koristelistoitus. Talon nurkat on vuorattu levein vuorilaudoin. Alkuperäinen karoliininen pohjakaava on vuosina 1928 ja 1963 tehdyissä remonteissa kokonaan muuttunut. Se on edelleen Vihdin kirkkoherran asuntona. Pappilaa vastapäätä on 1920–30-luvulla rakennettu kulmittainen piharakennus. Lisäksi pappilan rakennuksiin kuuluu punatiilestä valmistettu viljankuivaamo. Pappilan pihapiirissä on ollut Oskari Suomelan vuonna 1913 suunnittelema iso navetta. Suuri osa pappilan maa-alueista lohkottiin sodan jälkeen asutustiloiksi.

74. Kanttorila

Osoite: Pappilantie
Rakennusaika: 1890
Suunnittelija: Tuntematon, muutos 1938 rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Aiemmin pappilan kanssa samaan pihapiiriin kuului yhdistetty väen- ja leivintupa, joka on rakennettu vuonna 1890. Myöhemmin talossa asui pappilan vuokraviljelijä. Vuonna 1938 rkm. A. Aarni laati suunnitelman, jossa talo muutettiin kanttorin ja diakonissan asunnoksi. Viimeistään siitä lähtien talo on ollut jyrkkäkattoinen ja sen sivuseinillä on ollut frontonit. 1980-luvun alussa talo on peruskorjattu ja vuorattu uudelleen. Pihan yhdellä sivulla on 1950-luvulla rakennettu talousrakennus jossa on mm. sauna. Koko pihapiirin vanhimpia rakennuksia on rinteessä oleva viljamakasiini ja sen alapuolella oleva kellari.

75. Seimelän rakennukset

Osoite: Seimelä
Rakennusaika: 1900-luvun alku
Suunnittelija: Useita suunnittelijoita
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo

Seimelän rakennuksia ryhdyttiin rakentamaan vuosisadan alussa, jolloin Berta Hernbergin johtama tyttö- ja lastenkoti hankki Liukkaan tilasta maa-alueen Huovanojan varrelta. Koska yhteisön toiminta oli hyvin omavaraista, siihen kuului moniin eri toimintoihin tehtyjä rakennuksia. Niistä vanhin on noin vuonna 1900 asuinkäyttöön tehty Vanhala, joka 1960-luvulla remontoitiin arkkitehti Teivaalan suunnitelmien mukaan. Pian Vanhalan jälkeen valmistui orpolapsia varten tehty Vauvala, joka on nykyisin talonmiehen asuntona ja joka tunnetaan Alatupana. Se korotettiin 1920-luvun lopulla kaksikerroksiseksi. 1920-luvulla Terijoen huvilat olivat edullisia ja sieltä hankittiin vuonna 1924 vuorineuvos K.A. Paloheimon myötävaikutuksella uusi päärakennus, Kotila. Tyttökodin ajoilta rakennuksen kellarissa on edelleen ristikkoikkunalliset eristyssellit. Kellarissa oli myös tyttökodin leipomo.

Kotila peruskorjattiin vuonna 1986. Silloin sen päätyyn rakennettiin torni, johon tehtiin varauloskäynti. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Saara Juola. Rakennusmestari J. Aarni on suunnitellut vuonna 1930 rakennetun pyramidikattoisen tallimiehen asunnon. Lisäksi pihapiirissä on vanha navetta ja vuonna 1926 tehty sauna. Aiemmin rakennuksia ympäröi puistoalue. Tyttökoti oli toiminnassa 1950-luvulle saakka ja vuonna 1957 tiloissa aloitti toimintansa naiskotiteollisuuskoulu, jonka seuraaja on Seimelässä nykyään toimiva Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Sitä laajennettiin vuonna 1983 valmistuneilla uudella koulurakennuksella ja oppilasasunnoilla. Vuodesta 1977 lähtien oppilaitos on ollut kunnan omistuksessa.

76. Kanttori Edelmannin talo

Osoite: Ristilä
Rakennusaika: 1880
Suunnittelija: Rkm Wass
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Vuosina 1871–1913 ruotsinlukkarina toiminut J. A. Edelmann toimi myös välskärinä, kirkonisäntänä (1883–1893) ja säästöpankin kirjanpitäjänä (1878–1879). Hän sai Ristilän tienristeyksestä tontin, joka erotettiin Myyrin tilan maista. Tontille hän rakennutti rakennusmestari Wassin suunnitteleman talon. Lukkari piti talossa lainakirjastoa vuosina 1887–1898). Talon toinen pääty oli vuokrattu kauppahuoneeksi. Siinä toimi vuodesta 1908 lähtien muutaman vuoden ajan Vesasen kauppa, josta tehtiin myöhemmin Vesasen perheen asunto. Rakennuksen ikkunoissa on edelleen pitkät pihlajapuiset vuorilaudat. Talon sisäänkäynnissä on tasakattoinen umpikuisti ja pariovet. Nykyisin tontilla on lisäksi kulmittainen talousrakennus ja Huovanojan rannassa sotien välisenä aikana tehty sauna.

77. Työväentalo Puistola

Osoite: Nurmijärventie 23
Rakennusaika: 1924
Suunnittelija: Rkm Egitius Salo
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin Museo
Suojelusuositus

Kun puuseppä Edward Helteen suunnittelema ensimmäinen työväentalo oli palanut vuonna 1923, ryhdyttiin sen tilalle suunnittelemaan uutta rakennusta. Uudesta talosta tuli yksi Uudenmaan suurimpia maaseudulla olevia työväentaloja. Aluksi rakennus oli vuoraamaton ja vuorilaudat saatiin vastineeksi Olkkalan sahalta, jolle työväenyhdistys oli antanut maata.

Vuonna 1932 työväenyhdistyksen toiminta lakkautettiin ja valtio takavarikoi talon. Pakkohuutokaupan kautta talo ja siihen liittyvä tontti siirtyivät työväen säästöpankin haltuun. Säästöpankin alaisena toiminut Kiinteistö Oy Raasakka tuli talon haltijaksi ja vähitellen myös taloa ryhdyttiin kutsumaan sillä nimellä. Toiminta voitiin aloittaa uudelleen vuonna 1934. 1940-luvulla talossa oli kokoushuone, elokuvateatteri, tanssisali ja ravintola. Sotien jälkeen tehtiin vahtimestarin asunto. Työväentalolle oli tarkoitus tehdä myös painisali. Nykyisin talossa on monipuolista harrastustoimintaa ja päivisin siellä toimii vammaisten työkeskus. 1980-luvun lopulta lähtien taloa on kunnostettu Vihdin kunnalta ja opetusministeriöltä saaduilla avustuksilla.