Niuhalan kylä talot 24-51

Nämä Vihdin museon rakennusperintösivut on tehty Vihdin Rakennuskulttuurisäätiön vuonna 1993 julkaiseman kirjan ”Vihdin kirkonkylän opas” pohjalta. Teos perustuu rakennustutkija Mervi Piipposen vuonna 1992 suorittamaan tutkimukseen kirkonkylän rakennushistoriasta ja kulttuuritaustasta. Sivujen tiedot ovat kirjasta, joitakin korjauksia lukuun ottamatta ja ne olivat käytettävissä jo museon vanhoilla verkkosivuilla. Päivitämme rakennusperintösivuja parhaillaan ja tavoitteena on saada kaikki kirjan rakennusten tiedot verkkoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vihdin kirkonkylän talot on jaettu kylittäin. Sukselan talot ovat yhtenä listana, Niuhalan talot on jaettu kahteen osaan, talot 24-51 ja talot 52-77.  Talojen numeroinnissa noudatetaan kirjan numerointia.

Uuden sivun luonti käynnissä.

24. Myyri

Osoite: Uudenmaantie 3
Rakennusaika: Nyk.päärakennus osittain 1882
Suunnittelija: Rkm. Wass
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
SR: makasiini ja vanha piharakennus S: nyk. päärakennus

Myyri oli 1700-luvun alusta lähtien kruunun ratsutila, jolla oli ainakin kaksi apu- eli augmenttitilaa: Niuhalan Liukas ja Vanhalan Tähkä. Myyrin pihapiiri rakennuksineen sijaitsee entisten viljelysmaiden keskellä Niuhalan kylän korkeimmilla kohdilla. Pihapiirissä toimi kestikievari, mikä korostaa paikan merkitystä kylän liikenteellisenä solmukohtana. Myyrin päärakennuksessa oli kunnan kirjasto ja eri aikoina myös koulu. Vanhassa piharakennuksessa pidettiin koulua vielä 1950-luvulla. Päärakennuksen tienpuoleinen päätyhuone oli 1940-luvulle saakka kerran kuukaudessa Vihdin kihlakunnan käräjätupana.

Myyrin tila on ollut useiden eri sukujen omistuksessa ja myös pihapiirin rakennuskanta on vaihdellut. Nykyinen päärakennus on ilmeisesti osittain vuodelta 1882 ja sen vastapäätä on ollut vielä 1900-luvun alussa toinen asuinrakennus. Päärakennuksessa vaihtelevat eri tavoin jaotellut ikkunat, joista vinttikerroksen pienet päätyikkunat ovat goottilaisvaikutteiset. Rakennuksen etupuolella on pulpettikattoinen lasikuisti. Lisäksi rakennuksiin kuuluu paritupatyyppinen piharakennus. Talon takana on kivestä tehty pyramidikattoinen viljamakasiini, joka on tarinan mukaan tehty joko Suomen sodan aikaisina vankitöinä (1808–09) tai nälkävuosien hätäaputöinä (1867–68). Asuinrakennuksen takana on lisäksi 1940-luvulta peräisin oleva sauna. Pihapiiristä on purettu navetta ja tallirakennus sekä väentupa ja Myyrinmutkassa ollut sauna.

25. Pöykön kauppa

Osoite: Vihdintie 23-25
Rakennusaika: 1947-48
Suunnittelija: Tyyppipiirustukset
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Kauppias Armas Pöykkö rakensi Myyrin tallirakennuksen paikalle liiketalon, joka tehtiin Keskon tyyppipiirustusten mukaan. Kauppa-aukio-nimisellä tontilla sijaitsevan kaupan kyltit teki maalari U. Havutie, joka maalasi kyltit myös viereisiin kauppataloihin. Rakennuksessa oli asuintilojen ohella elintarvikeliike ja sekatavarakauppa. 1960-luvulla perustettiin erillinen kenkäosasto. 1980-luvun alusta lähtien kiinteistössä on toiminut kahvila Anita´s. Vuosina 1981–82 takasivulle on lisätty altaaniparveke (pylväiden tms. kannattama kaiteellinen parveke).

26. Vihdin Kino

Osoite: Riihitie 2
Rakennusaika: 1945-46
Suunnittelija: V. Penttilä ja rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Myyrin tallirakennuksen paikalle rakennutti Osuusliike Auran entinen myymälänhoitaja Veikko Penttilä tiilirunkoisen liiketalon, johon tehtiin myös asuinhuoneita ja elokuvateatteri. Aluksi talossa oli aumakatto, joka muutettiin lisätilan tarpeen vuoksi satulakatoksi. Liiketiloissa toimi Penttilän sekatavarakauppa ja LSO:n teurastamon elintarvikeliike. 1960-luvun puolivälissä kiinteistö tuli Vihdin Kauppayhtiön omistukseen. Se jatkoi yrityksen toimintaa 1970-luvun lopulle, jolloin kiinteistö siirtyi nykyiselle omistajalle. Rappeutunutta kiinteistöä ryhdyttiin kunnostamaan ja sille etsittiin uudet käyttömahdollisuudet. Kunnostuksen jälkeen 1980-luvun alussa käynnistettiin jälleen elokuvatoiminta ja suuresta myymälätilasta tehdyt käytännöllisemmät pienliiketilat avattiin. Ulkoasua muutettiin vuosikymmenen lopussa uusimalla vanha roiskerappaus kellertäväksi tasaiseksi rappaukseksi ja ylimpään kerrokseen lisättiin suuri kattouloke arkkitehti Kay Biergannsin suunnitelmien mukaan.

27. Penttilän leipomo

Osoite: Riihitie 4
Rakennusaika: 1947-48
Suunnittelija: V .Penttilä
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Penttilä laajensi toimialaansa ja rakensi vuoden 1948 tienoilla Myyrin väenrakennuksen paikalle liiketalon, johon tuli leipomo ja pakkaamo. Kiinteistössä oli asuinhuoneita ja liikekerroksessa Penttilän pitämä baari ja Vihdin posti 1952–1978. Rakennus siirtyi 1960-luvulla Vihdin Kauppayhtiön omistukseen ja sen jälkeen nykyiselle omistajalle. Viljanmaan leipomo jatkoi toimintaansa vuoteen 1991. Sisäänkäyntitien ulkoportaat olivat aluksi muodoltaan pyöreähköt, mutta muuten rakennuksen ulkoasu on alkuperäinen.

28. Kampaaja Einistön talo

Osoite: Riihitie 6
Rakennusaika: 1946
Suunnittelija: Rkm. Kuusela
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Myyrin maalta saadulle tontille rakennettu talo valmistettiin pula-ajan rakennusaineista, joiden hankkiminen oli vaikeaa. Talon toiseen päähän tehtiin kampaamo, johon oli oma sisäänkäynti. Ainoastaan kampaamoon saatiin lupa vesijohdon asentamiseen ja siellä oli hella veden lämmittämistä varten. Omistaja piti kampaamoa vuoteen 1972 ja sen jälkeen tilat olivat vuokralla.

29. Holmströmin talo

Osoite: Jokikuja 4
Rakennusaika: 1942
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon tontti on erotettu Myyrin pellosta.

30. Teurastaja Räikkösen talo

Osoite: Jokikuja 6
Rakennusaika: 1940-luvun loppupuoli
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Myyrin pellosta erotetulle tontille rakennutti talon teurastaja Urho Räikkönen, joka muutti perheineen siirtolaisena Vihtiin. Heidän jälkeensä talon omisti vaatturi Hopearuoho, jolla oli verstas yläkerrassa. Pihapiirissä on ollut kaksikerroksinen talousrakennus.

31. Rakennusmestari Aarnin talo

Osoite: Rantakuja 10
Rakennusaika: 1939-40
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen /Vihdin museo

1930-luvun lopulla aloitettiin Kirjavajoen varresta erottaa tontteja, jotka olivat entistä Myyrin peltoa. Monet sinne rakennetuista taloista ovat vuonna 1929 Vihtiin rakennusmestariksi tulleen Juho Aarnin suunnittelemia. Kirjavajoen rantaan hän rakensi talon myös itselleen. Rakennusmestari Aarnin aikana talon yläkerta oli toimistona, jonne käynti oli ulkokautta. Nykyiset omistajat ovat uusineet sisäänkäyntejä ja etusivun umpikuisti on muutettu avokuistiksi. Pihamaata koristavat monenlaiset kukkaistutukset.

32. Juustomestari Leinon talo

Osoite: Rantakuja 8
Rakennusaika: 1939
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Meijerin juustomestari Martti-Johannes Leino ja hänen vaimonsa rakennuttivat omakotitalon Myyrin entiselle maalle jokivarteen. Talon tekivät kirvesmiehet Jussi ja Jalmar Sirola, jotka rakensivat Vihdissä tuona aikana paljon. Katon laittoi peltiseppä Gustafsson. Aluksi talo oli vuokralla, sillä omistajat asuivat 1950-luvulle asti meijerin työsuhdeasunnossa.

33. Peltiseppä Gustafssonin talo

Osoite: Rantakuja 6
Rakennusaika: 1939
Suunnittelija: Tod.näk. rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon on rakentanut peltiseppä Gustafsson.

34. Työnjohtaja Vaajoen talo

Osoite: Rantakuja 5
Rakennusaika: 1946
Suunnittelija: Arkkitehti Leevi Aarnio
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon tontti on ollut aiemmin Myyrin peltoa. Talon rakensivat ”hirsimies” Sirola poikansa kanssa sekä talon omistaja. Hän oli kaivanut talon pohjan juhannusyönä. Koska oli pula-aika, rakennustarpeita oli niukasti ja mm. ”konsvärkin” eli rungon tekoon oli käytettävä vanhoja nauloja. Alkuperäinen tumma ulkomaalaus oli tehty raakatärpätistä ja kantotervasta.

35. Leipuri Karhulahden talo

Osoite: Rantakuja 7
Rakennusaika: 1939-40
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon rakennutti Myyrin peltoalueista erotetulle tontille aiemmin leipomoa Ristilässä pitänyt Erika Karhulahti. Myös tähän taloon rakennettiin sivuseinällinen frontoni (kolmiomainen tai päätyä muistuttava koristeotsikko), jollaiset ovat tyypillisiä rakennusmestari Aarnin suunnittelemille omakotitaloille.

36. Liesjärven matkakoti

Osoite: Rantakuja 9
Rakennusaika: 1946
Suunnittelija: W. Liesjärvi
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Myyrin pellosta erotetulle tontille rakennettiin talo, jossa toimi matkakoti. Kunta on ostanut kiinteistön vuonna 1986.

37. Kelloseppä Wirmanin talo

Osoite: Myyrintie
Rakennusaika: 1950-51
Suunnittelija: Rkm Veikko Wirman
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talo, joka on tehty Myyrin maista erotetulle tontille, on ensimmäisiä kylän siporex-runkoisia taloja. Kiinteistön valmistumisen jälkeen siinä avattiin kellosepänliike, joka toimii edelleen.

38. Myyrin huoltamo

Osoite: Myyrintie 6
Rakennusaika: 1948
Suunnittelija: Rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talossa toimi Myyrin huoltamo.

39. Hammaslääkäri Arajärven talo

Osoite: Myyrinahde 3
Rakennusaika: 1951
Suunnittelija: Arkkitehti T.Teivaala
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Hammaslääkäri Arajärvi rakennutti talon Myyrin peltoalueelta lohkaistulle tontille. Rakennuksessa oli yksi Vihdin ensimmäisistä öljykeskuslämmityksistä. Vuonna 1974 tehdyssä remontissa uusittiin mm. Olkkalan tiilillä katettu katto. Vuonna 1984 taloon tehtiin arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelema jatke.

40. Ylihoitaja Olinin talo

Osoite: Myyrinahde 4
Rakennusaika: 1940-luvun alku
Suunnittelija: Rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talo oli ensimmäisiä Myyrin pellolle rakennetuista taloista. Sen rakennutti sairaalan ylihoitajana toiminut Agda Olin. Rakennuksessa on ollut erilliset asunnot ylä- ja alakerrassa. 1980-luvulla on joitain talon ikkunoista suurennettu.

41. Meijerin isännöitsijä Vainion talo

Osoite: Uudenmaantie 5
Rakennusaika: 1956
Suunnittelija: Arkkitehti Maunu Siitonen
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Meijerin isännöitsijänä toiminut Vainio ryhtyi rakentamaan taloa Myyrin pellosta jo aiemmin erotetulle tontille. Talon rakentaminen jäi taloudellisten vaikeuksien vuoksi kesken. Rakentamisen aikoihin isännöitsijä Vainio perusti meijerin sikalan ja mahdollisesti juuri siksi taloa hänen aikanaan kutsuttiin ”sikalinnaksi”. Keskeneräinen talo annettiin vuokralle ja nykyiset omistajat hankkivat sen omistukseensa vuonna 1970. Asuintilojen lisäksi talossa on hammaslääkärin vastaanotto. Talon ensimmäinen värisävy on ollut harmaampi ja joitakin ikkunoita on suurennettu, mutta muuten talo on säilynyt alkuperäisessä asussaan.

42. Pyhän Birgitan kirkon rauniot

Osoite: Kirkkoniemi
Rakennusaika: 1400-luvun alku
Suunnittelija: Kuvaaja: Kirsti Kuusela/Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Asiakirjat mainitsevat ensimmäisen kerran Pyhän Birgitan kirkon vuonna 1433 Lohjan emäseurakunnan kappelina. Joidenkin tietojen mukaan nykyisiä raunioita olisi edeltänyt puukirkko ja varsinainen kirkko olisi tehty 1400-luvun lopulla. Kirkon koillispuolella sijainnut kellotapuli rakennettiin vuonna 1682. Harmaakivikirkko on ollut suorakaiteen muotoinen ja sen pohjoissivulla on ollut kivestä holvattu sakaristo, mutta muut osat ovat olleet puusta holvatut. Kirkossa kerrotaan olleen lasimaalauksia ja raamatullisia kuvia ja myöhemmin aatelisten tunnusvaakunoita. Uuden kirkon valmistuessa vanha kirkko oli hautakirkkona vuoteen 1793. 1800-luvun alussa osa kivirakenteista myytiin huutokaupalla ja loppuosa rungosta jäi paikalleen. Syysmyrsky kaatoi länsipäädyn vuonna 1869. Raunioita kunnostettiin vuosina 1947–52 ja vuonna 1961 tehtiin katos sakariston suojaksi.

43. Niuhalan uusi kansakoulu ja opettajien asuntola

Osoite: Kirkkoniementie 8 ja 7
Rakennusaika: 1955
Suunnittelija: Arkkitehdit Pyykkö ja Murtomaa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Uusi kansakoulu rakennettiin Kuortilan kappalaisen tilasta erotetulle maa-alueelle. Rakennus tehtiin Maaseudun keskusrakennustoimistossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Koulun rakentamista oli lykätty useiden vuosikymmenien ajan, ennen kuin osittain punatiiliset ja osittain kellertäväksi rapatut uudisrakennukset valmistuivat Kirkkoniemen päähän vanhan koulun läheisyyteen.

44. Niuhalan vanha kansakoulu

Osoite: Kirkkoniementie 4
Rakennusaika: 1874
Suunnittelija: K.Kronqvist
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo S
uojeltu rakennus

Pappilan maista erotetulle ns. Vähäkirkkopellolle rakennetun koulun on suunnitellut lohjalainen K.Kronqvist, joka oli aikaisemminkin suunnitellut koulurakennuksia. Koska kuvernööri oli muistuttanut ”huolellisen vaimonkasvatuksen tärkeydestä”, koulu toimi aluksi tyttökouluna, mutta jo vuonna 1877 se muuttui ”sekakouluksi”. Samassa rakennuksessa oli myös opettajan asunto.

Ennen kunnantalon valmistumista koulurakennus oli myös hallinnollinen keskus, sillä siellä pidettiin kuntakokouksia. Niitä varten koulun lounaispäätyyn tehtiin jatke 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Koulun luoteispäässä oli veistoluokka ja keittola. 1920–30-luvulla keittäjänä toimi Alina Röysti. Siihen aikaan myös oppilaat osallistuivat ruoanvalmistukseen. Niuhalan kansakouluna talo toimi vuoteen 1955, jonka jälkeen se on toiminut eri koulujen opetustiloina. Siellä oli mm. kansalaiskoulun koneopin luokka, jolloin rakennuksen etusivulle tehtiin kaksoisovet koneiden kuljetusta varten. Myöhemmin tiloissa oli mm. veisto- ja metalliluokat.

Vuonna 1978 Vihdin kunnan kulttuurilautakunta avasi rakennuksessa kuvanveistäjien Alpo ja Nina Sailon museon ja toiseen päähän tuli vuonna 1977 taiteilija Seija Rustholkarhun ateljee. Vihdin museotoimen käyttöön rakennus tuli vuonna 1987. Vuonna 1991 tiloissa avattiin museon konservointilaitos. Rakennuksen vuorilaudoituksessa ja päätykolmioissa on koristeleikkauksia, jotka ovat olleet ominaisia 1800-luvun nikkarityylille kuten myös rakennuksen yläosan vuorilaudoituksen kapeakärkinen nirkkolistoitus. Vuonna 1991 vanha tiilikatto on vaihdettu saumapeltikatteeseen.

45. Kansakoulun opettajattaren asunto

Osoite: Kirkkoniementie 6
Rakennusaika: 1910-luvun loppu
Suunnittelija: Rkm Oskari Suomela
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Opettajan asuintalo rakennettiin kansakoulun läheisyyteen Kuortilan maista erotetulle tontille. Talon rakentamisesta oli tehty päätös jo vuonna 1914, mutta rakentaminen lykkääntyi muutamia vuosia. Rakennuksen suunnitellut Oskari Suomela (ent. Björnvik) on julkaissut kirjoja vuosisadan alun pienten tyyppitalojen rakentamisesta ja myös tässä talossa on hänelle ominaisia koriste-elementtejä kuten päätykoristeet ja pieniruutuiset ikkunat. Talo oli pitkään opettajien asuntona ja sen eräs pitkäaikaisista asukkaista oli kansakoulunopettaja Anni Starck, joka toimi opettajana vuosina 1906–1938.

46. Pikkupappila – Vihdin museo

Osoite: Kirkkoniementie 1
Rakennusaika: 1875-77
Suunnittelija: Kuvaaja: Pirkko Aurell/Vihdin museo ja Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Kuortila-nimityksen katsotaan viittaavan esihistorialliseen saamelaisasutukseen, joten paikka saattaa olla yksi kylän varhaisimmin asuttuja alueita. Kappalaisen virkatalo on sijainnut vanhan kylätien varrella ainakin 1600-luvulta lähtien. Nykyinen pikkupappila rakennettiin 1800-luvun loppupuolella entisen korjauskelvottoman rakennuksen paikalle. Uunin tekivät muurarit Kreander ja Pakalen, jotka ovat kirjoittaneet nimensä hormiin vuonna 1877. Virkataloon päätettiin vuonna 1898 tehdä jatke, johon tuli asuinhuone, ruokasäilömö ja porstua. Talossa pisimpään asuneita kappalaisia ovat olleet Henrik Vairinen (1886–1924) ja W. J. P. Hidén (1939-1965). 1970-luvulle asti talo toimi virkatalona, jonka jälkeen kiinteistö oli seurakunnan toimitiloina ja vuoteen 1985 kotiteollisuuskoulun oppilasasuntolana.

1970-luvulla talon kohtalosta käytiin voimakasta keskustelua. Rakennuksen säilyttämistä ja suojelua kannattavat perivät voiton. Vihdin kunta vuokrasi talon museokäyttöön vuonna 1986. Silloin aloitettiin remontti, jossa talo pyrittiin palauttamaan samanlaiseksi kuin se oli ollut 1900-luvun alussa. Talon etusivulla on satulakattoisen umpikuistin lisäksi viisikulmainen umpikuisti, jossa on goottilaistyyliset koristeikkunat. Punamullalla maalatun talon lisäksi pihapiirissä on 1800-luvun lopussa tehty vilja-aitta ja osittain vuonna 1900 tehty ajokaluliiteri. Sen katto on 1930-luvulla muutettu satulakattoisesta aumakattoiseksi. Pihapiiriin kuuluva betonikellari on tehty vuonna 1930.

Pihaa reunustavat suuret kuuset. Talon takana on venäläisten tekemiä vallihautoja. Nykyisen aittarakennuksen vieressä sijainnutta toista aittaa on käytetty myös kanalana. Vielä 1900-luvun alussa virkatalon navetta on kuulunut pihapiiriin, nykyisen Kirkkoniementien ja Uudenmaantien kulmauksessa. Se korvattiin vuonna 1928 uudella, rakennusmestari Egitius Salon suunnittelemalla navetalla, joka on nykyisen Kuortilan luhdin alapuolella. Vuosina 1962–66 navetassa oli veistoluokka ja nykyisin se toimii jätepaperivarastona. Tien toisella puolella oleviin rakennuksiin kuului lisäksi sauna ja Kuortilan luhdin paikalla ollut pakaritupa, joka muutettiin vuonna 1900 vuokraviljelijän tuparakennukseksi. Vuonna 1904 valmistunut riihi sijaitsi lähellä vanhan kirkon raunioita.

47. Puhelinyhdistyksen talo

Osoite: Uudenmaantie 4
Rakennusaika: 1938–1940-luvun alku
Suunnittelija: Tod.näk. rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Antti ja Elsa Niinistö alkoivat rakentaa Myyrin puutarhan paikalle taloa, jonka valmistuminen viivästyi sota-ajan takia. Talo on tiilirunkoinen ja sen molemmilla puolilla on sivuseinälliset frontonit. 1940-luvun alussa talossa toimi Lempi Einistön kampaamo. Vuonna 1952 rakennus siirtyi Nummelan osuuskassan omistukseen ja sinne tuli pankin toimitilat vuonna 1953. Vuonna 1963 Helsingin Puhelinyhdistys (HPY) sai talon haltuunsa. Lisärakennukset HPY rakennutti vuosina 1954 ja 1979.

48. Maili Sipilän talo

Osoite: Uudenmaantie 2
Rakennusaika: 1941-42
Suunnittelija: Arkkitehti Woldemar Kuurma
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Maili Sipilä rakennutti talon entiselle Myyrin puutarhan paikalle. Talo on nimeltään Wikström ja se tehtiin rakennuttajan ja hänen miehensä häälahjaksi saaman Katariina-nimisen huvilan mallin mukaan. Se oli sijainnut luultavasti Karjalassa Venäjänsaaressa. Rakennukseen lisättiin tilat rohdosliikkeelle, joka jatkoi toimintansa vielä 1960-luvulla. Lisäksi talossa oli 1940-luvun lopulla hammaslääkäri Arajärven vastaanotto ja yläkerrassa vuokrahuoneita, joissa asui mm. viereisen apteekin työntekijöitä.

49. Kauppias Haaparannan talo

Osoite: Vihdintie 24
Rakennusaika: 1940
Suunnittelija: Rkm J. Aarni
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon tontti on erotettu Myyrin maa-alueista. Vastavalmistuneessa talossa avattiin vuonna 1941 Erikssonin tekstiilikauppa, joka jatkoi toimintaansa vuoteen 1971. Lautarunkoinen rakennus sivuseinällisine frontoneineen on muuten alkuperäinen, mutta sen aiempi harmahtava ulkoväri on muutettu kellertäväksi.

50. Vaatturi Heinäsen talo

Osoite: Riihitie 3
Rakennusaika: 1934
Suunnittelija: Rkm L. Virrankoski
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Kirkonrinteestä erotettu tontti kuului aiemmin Myyrin maa-alueisiin. Vaatturi Tuomo Heinänen rakennutti tontille talon, jonka yläkerrassa oli vaatturin toimitilat. Hänen aikanaan talossa oli 6- ja 9-ruutuiset ikkunat ja talo oli vuorattu peiterimoituksella. Talon nykyisen omistajan toimesta talon ulkoasua uudistettiin vuonna 1959. Talon pitkällä sivulla on pieni frontoni.

51. Kirkko ja kirkkopuisto

Osoite: Hartanmäki Rakennusaika: 1772,1822,1848
Suunnittelija: Antti Piimänen 1772, Carlo Bassi 1822
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo ja Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Kustaan kirkoksi nimetty kirkko valmistui nykyiselle paikalleen Hartanmäelle vuonna 1772. Erivartisen ristikirkon oli suunnitellut kirkonrakentaja Antti Piimänen, kirkonrakentajana toimi Martti Tolpo. Tämän rakennuksen puuosat paloivat vuonna 1818. Uuden kirkon suunnitteli asessori Anders Kocke ja lopulliset piirustukset laati Carlo Bassi Intendentinkonttorista. Kirkonrakentajaksi valittiin Martti Tolpon poika Axel Magnus Tolpo, joka rakensi myöhemmin mm. Kerimäen kirkon.

Uusi rakennus valmistui 1822, mutta sekin tuhoutui ukkosen aiheuttamassa tulipalossa vuonna 1846. Jälleen ryhdyttiin kirkonrakennustöihin ja sitä tuli rakentamaan Axel Magnuksen poika Theodor Tolpo. Uuden kirkon torniin tehtiin entisestä poiketen uusgoottilaiset suippokaariset ikkunat ja sipulimainen kupoli. Kirkko valmistui vuonna 1848.

Vuosina 1928–29 kirkontorni palautettiin alkuperäiseen asuun arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla. Samaan aikaan muutettiin ruotsinkielisten jumalanpalvelusten pitopaikkana ollut toinen ristivarsi rippikoulu- ja kuorosaliksi. Toiseen varteen tehtiin kirkkomuseo ja ”papinkammari” eli sakaristo. Vuonna 1982 tehdyssä ulkomaalauksessa kirkko maalattiin kellertäväksi. Sisäremontti tehtiin arkkitehti Carl-Johan Slotten johdolla vuonna 1985. Kirkonkylän vanhin rakennus on kylän korkeimmalla kohdalla ja se on nykyisinkin maisemaa hallitseva ja sitä jäsentävä maamerkki.