10 Valinnaisuus

.

Luku10_Valinnaisuus – PDF-tiedosto

.

Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja.

.

Tuntijakotaulukko on luvussa Perusopetuksen tehtävä, tavoitteet, tuntijako ja laaja-alainen osaaminen.

.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Nimestään huolimatta taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä ja ne myös arvioidaan osana niiden opetusta. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käytöstä musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden opetukseen päättää opetuksen järjestäjä.

.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit on Vihdissä jaettu seuraavasti:

• luokalle: 1 tunti musiikkiin, 1 tunti kuvataiteeseen ja 1 tunti käsityöhön.
• luokalle: 1 tunti kuvataiteeseen ja 1 tunti käsityöhön.
• luokalle: 1 tunti käsityöhön.
• luokalle: 1 tunti käsityöhön.
• ja 9. luokalla: oppilaan valinnan mukaan, kummallekin luokalle 2 tuntia.

.

Kun taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan yläkoulussa, laaditaan näiden tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa, jossa määritellään opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla niitä tarjotaan. Opintojen nimi määrittyy ko. yhteisen taide- tai taitoaineen mukaisesti (esim. käsityön syventävät opinnot). Mikäli oppilaalle tarjottava kokonaisuus koostuu useammasta taide- ja taitoaineesta, sen nimestä ilmenee, mistä kaikille yhteisistä taide- ja taitoaineista opinnot muodostuvat. Tämä suunnitelma kirjoitetaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen. 

.

Valinnaiset aineet

Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti.

Tavoitteena on, että valinnaisaineet myös mahdollistavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta toteutetaan koulukohtaisia painotuksia. Perusopetuksen kuntakohtaisessa tuntijaossa ei ole mainintaa erillisistä painotuksista. Koulukohtaisiin lukuvuosisuunnitelmiin kirjataan, kuinka monialaiset opinnot toteutetaan kussakin koulussa.

.

Valinnaisaineiden jakautuminen

Valinnaisaineet ja niiden sijoittuminen eri vuosiluokille on päätetty tuntijaossa.

• Vuosiluokilla 4, 5, ja 6 on yksi vuosiviikkotunti valinnaista ainetta.
• Vuosiluokilla 8 ja 9 on kummallakin 4 vuosiviikkotuntia valinnaisia aineita.
• Vuosiluokkien 8 ja 9 valinnaisaineet ovat vähintään 1 vuosiviikkotunnin laajuisia.
• Vuosiluokkien 8 ja 9 valinnaisaineet toteutetaan valinnaistarjottimen ja koulun resurssien mukaisesti, edellyttäen, että valitsijoita on riittävästi ja näin ollen ryhmät voidaan toteuttaa.

.

Valinnaiset aineet voivat vaihdella vuosittain, joten ne kirjataan oman koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Valinnaisten aineiden nimet, laajuus, vuosiluokat, tavoitteet, sisällöt, ja muut erityispiirteet kirjataan koulukohtaisiin lukuvuosisuunnitelmiin.

.

Valinnaisaineiden arviointi

Jokainen valinnainen aine muodostaa oppimäärän, joka siten myös arvioidaan omana oppiaineenaan. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

.

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

Vihdissä voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. Vapaaehtoista B2-kieltä vuosiluokilla 8-9 on yhteensä 4 vuosiviikkotuntia.

• B2-kielen suunnitelma on kirjattu Oppiainekohtaiseen suunnitelmaan.

.

Valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

.

Kieliohjelma

Vihdissä perusopetuksen kouluissa aloitetaan englannin opiskelu 3. luokalla. Poikkeuksena on Nummela Skola, missä englanti on A2-kieli ja se aloitetaan 4. luokalla. Yksityisessä Kopun koulussa aloitetaan englannin opiskelu 1. luokalla.

Ruotsin opiskelu alkaa perusopetuksessa 6. luokalla, paitsi Nummela Skolassa, missä opetus järjestetään ruotsinkielellä. Nummela Skolassa aloitetaan suomenkielen opiskelu (A1-kielenä) 2. luokalla.

Valinnaisaineina yläkoulussa on mahdollista opiskella B2 -kieliä. Vihdissä on tarjottu mahdollisuuksien mukaan saksaa, ranskaa ja espanjaa.

Kielten opintojen järjestäminen voi edellyttää etäopetusyhteyksien järjestämistä sekä koulujen välistä yhteistyötä.