Vihdin nuorisovaltuusto ja Vihdin nuorisopalvelut osallistuvat Politiikkaviikkoon ja Nuorten vaaleihin. Nuorisovaltuusto on järjestänyt vaalipaneelit maanantaina 17.3. Vihdin lukiolla, tiistaina 18.3. Kuoppanummen koulukeskuksessa sekä keskiviikkona 19.3. Vihdin yhteiskoulussa. Tiistaina 25.3. vaalipaneelit pidetään Nummelanharjun koululla sekä Otalammen koululla.
Nuorten vaalit on kaikille alle 18-vuotiaille nuorille suunnattu vaalitapahtuma, jossa nuoret tutustuvat vaaleihin ja harjoittelevat äänestämistä. Nuorten vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissa vaaleissa ja nuoret toimivat itse vaalitoimitsijoina. Vihdissä Nuorten vaalit keskittyvät kuntavaaleihin.
Vihdissä oppilas- ja opiskelijakunnat ovat vastanneet Nuorten vaalien käytännön toteuttamisesta kouluilla. Nuorisovaltuusto suorittaa äänten tarkastuslaskennan 26.3., jonka jälkeen Vihdissä tiedetään, ketkä nuoret ovat äänestäneet Nuorten vaaleissa Vihdin kunnanvaltuustoon vuosille 2025-2029.
Politiikkaviikon teemana on politiikka lähellä nuorten arkielämää
Kevään 2025 Politiikkaviikon teema liittyy vahvasti keväällä järjestettäviin kunta- ja aluevaaleihin. Politiikkaviikolla keskitytäänkin pohtimaan sitä, miten politiikka näkyy nuorten arkielämässä ja miten omassa lähiympäristössä oleviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin voi vaikuttaa. Huomiota kiinnitetään myös siihen, mitä eroja kunnilla ja hyvinvointialueilla on ja mitä päätöksentekoelimiä niistä löytyy.
Tutkimusten mukaan osa nuorista kokee, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä politiikasta ja yhteiskunnasta siihen, että he voisivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Politiikkaviikko tähtääkin siihen, että nuorten tietotaso kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteosta kasvaa niin, että myös nuorten kokemus omasta kyvystään vaikuttaa vahvistuu. Erityisen tärkeän tästä näkökulmasta tekee vaalien järjestäminen samanaikaisesti.
Miksi demokratiakasvatus on tärkeää?
Demokratiakasvatuksella voidaan tutkitusti tasata eroja sen välillä, miten eri lähtökohdista tulevat nuoret ymmärtävät yhteiskuntaa ja kokevat voivansa vaikuttaa siihen.
Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on eriytynyt muun muassa perhetaustan, koulutustason ja sukupuolen mukaan. Varsinkin nuoret miehet sekä matalasti koulutettujen vanhempien lapset jättävät herkästi äänestämättä. Tyttöjen ja nuorten naisten sisäinen kansalaispätevyys eli kokemus omista kyvyistään vaikuttaa yhteiskuntaan on puolestaan hälyttävän matalalla tasolla.
Tällä hetkellä nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa niin äänestäjinä, ehdokkaina kuin valittuina päättäjinäkin. Demokratiakasvatus on yksi keskeinen keino, jolla varmistetaan, että nuoret perhetaustasta tai koulutustasosta riippumatta sitoutuvat äänestämisen kaltaisiin demokratian keinoihin myös tulevaisuudessa. Edellisissä kunta- ja aluevaaleissa nuorten ehdokkaiden ja valittujen nuorten edustajien määrät jäivät todella paljon alle sen, mikä on nuorten suhteellinen osuus Suomen väestöstä. Myös nuorten äänestysaktiivisuus oli molemmissa vaaleissa selvästi muuta väestöä heikompaa.
(lähde www.nuorisoala.fi)