Päihdetilannekyselyn tuloksia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Vihdin kunta toteuttivat yhteistyössä kyselyn 13 vuotta täyttäneille asukkaille, joilla selvitettiin kunnan päihdetilannetta. Kyselyllä kerättiin tietoa kuntalaisten näkemyksistä asuinalueen ja kunnan päihdetilanteesta.
Kysely toteutettiin 23.9.-13.10.2024. Vastaukset kerättiin 13–17-vuotiailta ja 18 vuotta täyttäneiltä erillisillä kyselylomakkeilla. Nuorten kyselyyn vastasi yhteensä 281 henkilöä ja aikuisten kyselyyn 216 henkilöä. Kyselyyn vastasi yhteensä 497 vihtiläistä.
Kyselyä ja avointa vastauslinkkiä markkinoitiin Vihdin kunnan sosiaalisen median kanavilla, kouluissa (ml. Wilma), uimahallilla, kunnan kirjastoilla sekä maahanmuuttopalveluissa. Näiden lisäksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue viesti kyselystä omissa kanavissaan ja palveluissaan.
Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Kyselyn vastauslinkkiä levitettiin avoimesti verkossa, jolloin otos ei ole tilastollisesti Vihdin väestöä edustava. Tuloksia hyödynnetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa. Alla on yhteenvedot sekä nuorten että aikuisten kyselytuloksista.
Kiitos kyselyyn vastanneille!
Asuinalueen päihteiden käytön havainnot ja kokemukset
Sekä nuorista (30–55 %) että aikuisista (48 %) noin puolet koki, että heidän asuinalueellaan käytetään liikaa erityisesti tupakka- ja nikotiinituotteita. Nuorten vastaajien mielestä etenkin vapeja (55 %) ja sähkösavukkeita (54 %) käytetään liikaa.
Kuluneiden 12 kuukauden aikana nuoret kertoivat havainneensa erityisesti erilaisten tupakka- ja nikotiinituotteiden (54–69 %) ja alkoholin (66 %) käyttöä alaikäisten keskuudessa. Aikuisvastaajat olivat myös havainneet yleisimmin tupakka- ja nikotiinituotteiden (67–79 %) ja alkoholin (68 %) käyttöä alaikäisten keskuudessa kuluneiden 12 kuukauden aikana. Muiden päihteiden käytön havaitseminen oli harvinaisempaa.
Päihteiden myynti ja välittäminen alaikäisille
Aikuisvastaajista suurin osa (72–73 %) kertoi, etteivät he ole havainneet tilanteita, joissa ikää ei olisi tarkistettu nuorelta näyttävältä ostajalta. Nuorista vastaajista suurin osa kertoi, ettei ole havainnut päihteiden myymistä alaikäisille asuinkunnassa. Noin kymmenesosa nuorista (11–14 %) oli havainnut erilaisten päihteiden myyntiä alaikäisille.
Osa molempien ryhmien vastaajista raportoi havainneensa eri päihteiden välittämistä alaikäisille kuluneiden 12 kuukauden aikana. Nuorten mukaan yleisimmin välitettiin alkoholia (36 %), vapeja (34 %) ja sähkösavukkeita (32 %). Aikuiset havaitsivat eniten sähkösavukkeiden (42 %), alkoholin (33 %) ja savukkeiden (31 %) välittämistä.
Pelon ja häirinnän kokemukset
Kuluneiden 12 kuukauden aikana nuorista 17 prosenttia kertoi pelänneensä päihtyneitä henkilöitä julkisilla paikoilla ja 13 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai ahdistelua, johon kuului huutelua tai päihtyneiden lähestymistä. Aikuisten keskuudessa 30 prosenttia vastaajista kertoi pelänneensä päihtyneitä henkilöitä 12 kuukauden aikana. Aikuisvastaajista 19 prosenttia oli kokenut suoraa häirintää päihtyneen henkilön tekemänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Pieni osa nuorista ja aikuisista vastaajista kertoi kohdanneensa huutelua ja päihtyneen henkilön lähestymistä avoimeen tekstikenttään tulleissa vastauksissa.
Huolet läheisten ja omasta päihteiden käytöstä
Nuorista vastaajista 24 prosenttia oli huolissaan läheisen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, ja 17 prosenttia ilmaisi huolta läheisen alkoholin käytöstä. Aikuisvastaajista läheisen päihteiden käyttöön liittyviä huolia oli yleisimmin alkoholin käytön osalta 33 prosenttia ja tupakka- ja nikotiinituotteiden osalta 24 prosenttia.
Aikuisvastaajista vain pienellä osalla oli huolia omasta päihteiden käytöstä. Yleisin syy huolestuneisuuteen oli oma tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö (13 %).
Vastaajien toimenpide-ehdotukset päihdehaittojen ehkäisemiseksi
Nuoret sekä aikuiset painottivat valistuksen ja tiedottamisen tärkeyttä päihdehaittojen ehkäisyssä. Valistuksen ja varhaisen puuttumisen osalta korostettiin koulujen ja kotien rooleja. Vastaajien mukaan tietoa päihteiden haitoista tulisi lisätä esimerkiksi julkisissa paikoissa ja sosiaalisen median avulla. Osa nosti esille matalan kynnyksen päihdepalvelujen saatavuuden ja niiden kehittämisen. Valvonnan tehostamista ja saatavuuden rajoittamista pidettiin myös tärkeinä toimenpiteinä. Aikuisvastaajista yli puolet (52–56 %) oli sitä mieltä, että alkoholin myyntiin päihtyneelle henkilölle tulisi suhtautua nykyistä tiukemmin asuinalueen palveluissa.
Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevänä toimenpiteenä ehdotettiin myös vaihtoehtoisten aktiviteettien tarjoamista sekä vanhempien tukemista nuorten päihdekäytön ehkäisemisessä.
Kysymykseen siitä, miten vastaajat voisivat itse osallistua päihdehaittojen ehkäisemiseen, oman käytön välttäminen ja esimerkin näyttäminen muille oli keskeinen teema, joka nostettiin esille. Lisäksi kaverien ja läheisten tukeminen ja ohjaaminen nousi myös esiin vastauksissa.
Lisätietoja:
Anna Väre, vs. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija
Mari Haapanen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja
etunimi.sukunimi@vihti.fi