Rehevöityminen vaivaa monia vesistöjä myös Länsi-Uudellamaalla – uusi hanke pureutuu niittojen vaikutuksiin ja särkikalan hyödyntämiseen

Miten ja milloin rantoja kannattaisi hoitaa? Kannattaako vesikasveja niittää vai ei? Miten rantavesissä viihtyviä särkikaloja voi hyödyntää ihmisravinnoksi? Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään löytämään vastausta RANTAKALA-hankkeessa, johon Leader Ykkösakseli on myöntänyt Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:lle (LUVY) 87 733 euron avustuksen. 

Rehevöityminen on pääasiallinen syy lisääntyneisiin sinileväkukintoihin sekä vesikasvillisuuden määrän kasvuun monissa vesistöissä. Se on myös yksi merkittävimmistä vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja monimuotoisuutta heikentävistä tekijöistä. Rehevöitymisen juurisyy on valuma-alueelta tullut ravinnekuormitus, joka on lisännyt ja monin paikoin edelleen lisää perustuottajien (levät, vesikasvit) määrää. Vesistöihin pidättyvät ja siellä kiertävät ravinteet aiheuttavat sisäistä kuormitusta ja osaltaan saavat aikaan edellä mainittuja rehevöitymisen haittavaikutuksia. Vesistön vallitseva tila ei kuitenkaan määräydy yksinomaan ravinteiden määrästä vaan riippuu suurelta osin vesieliöiden (levät, vesikasvit, eläinplankton, pohjaeläimet, kalat) vuorovaikutussuhteista ja ravintoketjun toiminnasta. Vesikasvillisuus voi olla avainasemassa siinä, miten ravintoketju toimii ja onko vesistössä sinileväkukintoja. 

Vesikasvillisuuden niitto on yksi suosituimmista vesien hoitotoimista. Miten paljon ja milloin sitä kannattaa tehdä, jakaa mielipiteitä jopa vesienhoidon parissa työskentelevien kesken. Aiheesta on tehty viime vuosina paljon tutkimusta, mutta tieto on hajanaista, eikä se välttämättä ole saavuttanut päätöksentekijöitä. Rehevöitymisen myötä ravintoketjut ovat vääristyneet myös kalakantojen osalta siten, että särkikalat ovat runsastuneet. Ihmiset alkavat olla yhä enemmän ja enemmän valveutuneita ja kiinnostuneita särkikalojen kotitalouskäytöstä. 

“RANTAKALA-hanke syntyi sekä paikallisesta että kansallisesta tarpeesta. Länsi-Uudellamaalla Vihdin, Lohjan ja Karkkilan alueella rehevöityminen on usean vesistön ongelma. Vesikasviniittoja on tehty suhteellisen runsaasti ja ne jakavat mielipiteitä. Aiemmissa hankkeissa pidetyt särkikalojen kokkauskurssit ovat olleet erittäin suosittuja ja niitä on toivottu lisää”, toteaa hankepäällikkö Jussi Vesterinen LUVYsta. 

RANTAKALA-hankkeessa kootaan opasmateriaalia vesikasvien merkityksestä, hyödyistä ja haitoista sekä hoitosuosituksista. Materiaalia tuotetaan sekä kirjallisesti että videomuodossa. Lisäksi pyritään tekemään paikallista neuvontatyötä. Hiidenvedellä ja Vihdin Enäjärvellä tehdään ranta-alueiden kunnostusta ja seurataan eliöstön vastetta kunnostukseen. Myös rantojen siivoustalkoita sekä särkikalojen kokkauskursseja järjestetään. 

“RANTAKALA-hanke etsii vesistöjen kokonaistilan kannalta parhaita toimintatapoja rantojen resurssiviisaaseen ja ekologisesti kestävään käyttöön ja hoitoon virkistyskäyttönäkökulmia unohtamatta”, Vesterinen lisää. 

Lisätietoja:

Jussi Vesterinen
vesistö- ja kala-asiantuntija
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648

RANTAKALA-hanke on saanut rahoitusta Ykkösakseli ry Leader-toimintaryhmältä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi hanketta rahoittavat Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Siuntionjoki 2030 -vesistövision kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi. Hiidenveden kunnostus -hankkeen sopimusrahoittajia ovat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja LUVY. 

kuva: Tiheää kelluslehtiskasvustoa Hiidenvedellä. (LUVY / Maria Kihlström)