Sukselan kylä talot 1-23

Nämä sivut on tehty Vihdin Rakennuskulttuurisäätiön vuonna 1993 julkaiseman kirjan ”Vihdin kirkonkylän opas” pohjalta. Teos perustuu rakennustutkija Mervi Piipposen vuonna 1992 suorittamaan tutkimukseen kirkonkylän rakennushistoriasta ja kulttuuritaustasta. Sivujen tiedot ovat kirjasta, joitakin korjauksia lukuun ottamatta ja ne olivat käytettävissä jo museon vanhoilla verkkosivuilla. Päivitämme rakennusperintösivuja parhaillaan ja tavoitteena on saada kaikki kirjan rakennusten tiedot verkkoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vihdin kirkonkylän talot on jaettu kylittäin. Sukselan talot ovat yhtenä listana, Niuhalan talot on jaettu kahteen osaan, talot 24-51 ja talot 52-77.  Talojen numeroinnissa noudatetaan kirjan numerointia.

Sukselan kylä Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla (RKY)

1. Laatta

Osoite: Suksela
Rakennusaika: Päärakennus 1922
Suunnittelija: Arkkitehti Juhani Paatela
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Abel Kuittinen/Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Laatan pihapiirissä on asuttu jo 1500-luvulla. Tila on pysynyt saman suvun omistuksessa 1700-luvulta lähtien. Vanha päärakennus korvattiin v. 1922 empirevaikutteisella rakennuksella, joka tehtiin pihapiirin korkeimmalle kohdalle. Uuden päärakennuksen katto katettiin Kupittaan tiilitehtaan valmistamilla tiilillä. Yläkerran kaakeliuunit ovat taiteilija Oskari Paatelan suunnittelemat. Pihapiirin luoteisreunassa on vuosisadan alussa rakennettu tiilipilarein tuettu hirsinavetta, jossa on tilaa 70 lehmälle. Siihen liittyy uusi konehalli, jonka katolla on ruokakello. Lisäksi pihapiirissä on maakivestä holvattu kivikellari. Päärakennuksesta koilliseen sijaitsee Toivo Paatelan 1930-luvulla suunnittelema matala väentupa ja vanha vilja-aitta sekä kalustovaja. Pihan rakennusryhmää ympäröivät suuret pihapuut ja yhtenäiset peltomaisemat.

2. Ryyttä

Osoite: Laatta
Rakennusaika: 1700-luvun loppu; jatke 1850-luvulla
Suunnittelija: Ei tietoa
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Ryytän rusthollitila on ollut asutettu viimeistään 1500-luvulta lähtien. Ryytän tilan haltijaksi tuli vuonna 1875 Arthur Klinckowström. Hän myi tilan vuonna 1882 ja seuraavan kerran tila vaihtoi omistajaa jo vuonna 1886, jolloin se tuli Lindbergin suvun haltuun ja Ryyttä yhdistettiin Laatan tilaan. Tilan rakennuksista on jäljellä kaksikerroksinen päärakennus, joka on kirkonkylän vanhinta rakennuskantaa. Tämäntyyppisten talojen kerrotaan olleen yleisiä vihtiläisissä pihapiireissä 1700-luvun lopulla. Rakennuksessa on säilynyt paikallisessa rakennuskulttuurissa tunnettu yläkerran sali, joka on sijoitettu tuvan yläpuolelle. Vielä 1800-luvun lopulla talo on ollut väriltään punainen. Nykyisin talo on väriltään keltainen ja sen seinät on vuorattu harvalla peiterimoituksella. Ikkunat ovat neliruutuiset.

3. Musta huvila

Osoite: Suksela
Rakennusaika: 1904-1905
Suunnittelija: Arkkitehti Eliel Saarinen
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
Suojeltu rakennus

Jugendtyylinen hirsihuvila, joka tunnetaan myös Tervamäen huvilana, on tehty Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen arkkitehtitoimistossa laadittujen piirustusten mukaan. Sitä on ollut rakentamassa mm. rakennusmestari Juho Invenius (myöh. Vaaranto). Rakennuksen päädyt ja verannan yläosat on paanuvuorattu. Entinen paanukatto on korvattu mineriittilevyllä (1993). Vuonna 1908 Eliel Saarinen suunnitteli rakennukseen salin ja olohuoneen kalusteet, joista valmistettiin jälkimmäiset.

4. Sipilä

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: Päärakennus 1800-luvulla; nyk. asu 1901
Suunnittelija: Ei tietoa
Omistaja: Maatilayhtymän omistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
Suojelusuositus

Sipilänmäelle johtavan tien varressa sijaitsee Sipilän pihapiiri, joka on ollut samalla paikalla jo 1500-luvulla. Sipilä oli Salmin säterin augmenttitila 1700–1800-luvuilla. Nykyinen päärakennus on tehty vuonna 1901 entisen päärakennuksen runkorakenteeseen. Myöhemmin rakennusta on korotettu ja nykyisin siinä on korkea satulakattoinen lasikuisti. Pihapiirin lounaissivulla oleva toinen asuinrakennus ja sen vastakkaisella sivulla oleva talli on rakennettu 1900-luvun alussa. Näitä rakennuksia alempana ovat navetta, 1700-luvulla rakennettu viljamakasiini sekä saunat. Tien toisella puolella on punaiseksi maalattu 1800-luvun lopulta peräisin oleva tallimiehen asunto ja väentupa. Tarinan mukaan väentuvan läheisyydessä on ollut raippamänty, johon rangaistavat rikolliset kiinnitettiin. Männyn kanto on edelleen näkyvissä.

5. Ihantola

Osoite: Metsäkyläntie
Rakennusaika: 1900-luvun alkuvuodet
Suunnittelija: Ei tietoa
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Vuonna 1898 Johan Lohikari perusti Sipilänmäelle puusepänliikkeen, joka toimi hänen nimissään vuoden 1913 konkurssiin asti. Silloin yritys muuttui L. Lohikarin Huonekaluliikkeeksi ja 1920-luvun alussa Hiidenrannan Puuteollisuus Oy:ksi. Yksi puusepänliikkeen merkittävimmistä tilauksista oli Kultarannan kalusteiden valmistaminen. Lohikarin asunnoksi rakennettiin verstaan läheisyyteen Jaakkolan maista erotetulle tontille kaksikerroksinen huvila, joka toimi myöhemmin myös muun johdon sekä työväen asuntona. 1920-luvun alussa siellä asui mm. puuseppä Luoto perheineen.

Huvila siirtyi 1930-luvulla tyttökodin johtajatar Dagmar von Schantzin omistukseen. Hän piti talossa pensionaattia ja osa rakennuksesta oli vuokrattu yksityisille. Siihen aikaan taloon tuli painovesi puuputkia myöten ylempänä Sipilänmäellä olleesta kaivosta. Viimeksi talo on ollut Vihdin Kankurien toimitiloina. Silloin sen alkuperäistä huonejakoa on muutettu. Rakennuksen molemmin puolin on poikkipääty ja etupuolella pulpettikattoinen umpikuisti. Talossa aiemmin olleet parvekkeet on poistettu. Ulkovuoraus on jaettu pysty- ja vaakalaudoitettuihin vyöhykkeisiin.

6. Rauhala

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1800-luvun loppu
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Hirsirunkoinen talo on yksi vanhimpia Sipilänmäen mökkiläisasunnoista. Sen on ilmeisesti rakennuttanut ”puuhamies” ja nikkari Nordström, jonka jälkeen talo tuli Sipilän työväen asunnoksi. Sittemmin rakennuksessa asuivat vuokralla neidit Hilma Björnvik ja Ida Ahlström, jotka olivat olleet käsityönopettajina Pietarissa. Vihtiin tultuaan he kiersivät taloissa tekemässä käsitöitä. He pitivät 1930-luvulla koulukortteeria yhteiskoulun oppilaille. Taloa kutsutaan myös ”morfarin mökiksi”, mutta nimityksen alkuperä ei ole tiedossa. Omistaja on kunnostanut talon alkuperäisen ulkonäön huomioon ottaen.

7. Laatan työväen mökit

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1900-luvun alku
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Kellopeltona tunnetun pellon laitamilla sijaitsee kolme Laatan tilan entistä työväen asuntoa. Niihin liittyvät karjasuojat sekä sauna. Mökit ovat pitkänurkkaisia ja niissä on tupa ja kamari. Asukkailla oli käytössä yhteinen savusauna. 1930-luvulla saunaa pidettiin epähygieenisenä ja sen purkamista vaadittiin, koska jotkut saunaa käyttäneistä olivat menehtyneet keuhkotautiin. Samoihin aikoihin saunan maalattia korvattiin betonilattialla.

8. Puuseppä Luodon talo

Osoite: Metsäkyläntie
Rakennusaika: 1924
Suunnittelija: Meritähti
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Puuseppä Juho Luoto rakennutti Sipilän tilan maista erotetulle maalle asuintalon, jonka piirsi huonekalusuunnittelija Meritähti. Talosta tehtiin mansardikattoinen ja sitä somistettiin profiloidulla laudoituksella sekä kattoikkunoilla. Aiemmin samaan pihapiiriin kuulunut peiterimoitettu verstasrakennus on nykyisin vapaa-ajan asuntona erotettuna omalle tontilleen

9. Puuseppä Luodon verstas

Osoite: Metsäkyläntie
Rakennusaika: 1936
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Aiemmin samaan pihapiiriin puuseppä Luodon talon (8.) kanssa kuulunut peiterimoitettu verstasrakennus tehtiin Ojakkalasta siirretystä torpasta. Sitä laajennettiin vuonna 1954 tiemestari Kuuselan tekemien suunnitelmien mukaan, jolloin uusittiin mm. ikkunat. Verstasrakennus on nykyisin vapaa-ajan asuntona erotettuna omalle tontilleen.

10. Onnela – Räsäsen peltisepänliike

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1900-luvun alku
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Sipilänmäellä harjoitettua monipuolista pienteollisuustoimintaa edusti peltisepänliike, joka toimi talon kulmahuoneessa 1900-luvun alusta vuoden 1935 tienoille saakka. Pihapiirissä on lisäksi pyramidinmuotoinen talousrakennus ja toinen asuinrakennus, johon oli tarkoitus tehdä autokorjaamo ja jossa toimi Juho Luodon puusepänverstas. Maantien varressa sijaitseva tontti on erotettu Sipilän tilan maista.

11. Harjula

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1900-luvun alku
Suunnittelija: Tuntematon arkkitehti
Omistaja: Vihdin kunta
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
Suojelusuositus

Huvilan rakentaminen liittyy alueen puusepänteollisuuden kukoistuskauteen, sillä sen teetti puuseppä Mikko Nupponen, joka perusti paikalle oman verstaan vuonna 1904. Vuosisadan alun jugendia edustava huvila rakennettiin korkeahkolle mäennyppylälle, joka oli aiemmin kuulunut Sipilän tilan maihin. 1910-luvulla rakennus oli vuokralla ja siellä asuivat mm. vallituksia rakentaneet venäläiset ”patterityöläiset”. Kunta osti rakennuksen vuonna 1921, jonka jälkeen siellä aloitti toimintansa ns. pikkukoulu, jossa alakoululaisia opetettiin vuoteen 1955. Talossa oli myös asuintiloja. Talvisodan aikana rakennus toimi ajoittain sotasairaalana. Aumakattoisen piharakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Egitius Salo ja se on tehty vuonna 1923. Pihapiiriin on aiemmin kuulunut komea puutarha. Nykyisin pihassa kasvavat suuret pihakuuset.

12. Etumies Lindroosin talo

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1920-luvun loppu
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Sipilän tilan etumiehenä toiminut Lindroos rakensi kallioiseen maastoon Sipilän maalle talon, joka oli tehty ainakin osittain palkaksi saaduista hirsistä. Huolimatta 1970-luvun lopussa tehdystä remontista talon kulmat ovat säilyttäneet vinouden, joka niihin on tullut rakennettaessa. Talon etupuolella on pieni umpikuisti, jossa on ristikkoikkunat.

13. Toivola – Pääskyluodon talo

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: Vanhin osa 1900
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon vanhin osa on rakennettu Suontaasta tuoduista hirsistä. Talo oli 1910-luvulla väriltään punainen ja siinä oli kolme asuntoa. 1930-luvulta lähtien talo on ollut samoilla omistajilla, jotka myös laajensivat sitä. Sittemmin rakennuksessa oli kaksi asuntoa, joista toinen asunto oli pula-ajan vuokrasäännösten vuoksi vuokrattava vieraille. Yläkerran huone oli puusepän verstaana. 1950-luvulla taloa modernisoitiin, jolloin se sai nykyisen ulkoasunsa. Uudet ikkunanpokat valmisti puuseppä Juho Luoto. Pihapiirissä olevat talousrakennukset ovat suurimmaksi osaksi peräisin 1940-luvulta.

14. Hindriksbergin mökki – Sipilän työväen mökki

Osoite: Sipilänmäki
Rakennusaika: 1800-luvun loppu
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon on rakennuttanut Sipilän tilalla työskennellyt muonamies ”Hindriksberg”.

15. Sähköasentaja Pehun talo

Osoite: Uudenmaantie 21
Rakennusaika: 1935
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon rakennutti sähköasentaja Akseli Ilmari Pehu Sefina-vaimonsa kanssa tontille, joka muodostui kahdesta peltosarasta. Maa-alue oli ollut aiemmin Ali-Jaakkolan peltoa, mutta ostettaessa se oli Artturi Hiidenheimon ja Artturi Korckmannin omistuksessa. Rakentamisen ehtona oli, ettei taloa saa tehdä kolmea metriä lähemmäksi maantien reunaa, vaan palstan reunaan oli jäätävä alue yleiseksi jalkakäytäväksi. Aluksi talossa oli vain alakerran huoneet, mutta v. 1956 myös yläkerta tehtiin asuttavaksi. Silloin poistettiin ristikolliset kattoikkunat. Rakennuksen avokuisti on tuettu profiloiduilla laudoilla. Ennen Pehun taloa samoilla paikkeilla on sijainnut Gröna Villaksi kutsuttu rakennus.

16. Teurastaja Paateron talo

Osoite: Uudenmaantie 12
Rakennusaika: 1928
Omistaja: Vihdin kunta
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talo rakennettiin Ali-Jaakkolan väentuvan hirsistä siellä sattuneen tulipalon jälkeen. Väentupa oli sijainnut kauempana tiestä kuin nykyinen talo. Jyrkkäkattoisen talon rakennutti kylässä teurastajana toiminut Pentti Paatero ja sitä oli rakentamassa mm. kirvesmies Vilho Haaparanta. Rakennuksen kattotiilet oli valmistanut Kallela Oy:n tiilitehdas Haimoosta. Talossa oli kolme asuntoa ja 1930-luvulla yhdessä niistä toimi Helmi Paateron muotiliike. Pihapiirissä oleva sauna oli aiemmin mm. teurastamon lihavarastona. Mansardikattoisessa talousrakennuksessa oli Ali-Jaakkolan talli. Myöhemmin rakennuksessa oli mm. Paateron teurastamo ja Someron liikenteen autotallit. Kunta osti rakennukset v. 1979 Arvo ja Pentti Paaterolta.

17. Ali-Jaakkola – Pitäjänkeskus

Osoite: Uudenmaantie 10
Rakennusaika: 1800-luvulla
Omistaja: Vihdin kunta
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo
Suojelusuositus

Rakennuksen vanhin osa oli 1920-luvulle asti Ali-Jaakkolan rusthollitilan päärakennus. Sen merkitystä korostavat taloon liittyvät yhteiskunnalliset toiminnat: Vuosina 1876–1906 talossa toimi kylän ensimmäinen säästöpankki ja siellä pidettiin niin pitäjänkokouksia kuin kestikievariakin. Tarinan mukaan pihamaalla sijaitsi rangaistuspaalu, jota käytettiin vielä 1800-luvun lopulla vankien rankaisemiseen.

Tilan hajottua päärakennuksessa aloitti toimintansa v. 1930 Vihdin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ylläpitämä yhteiskoulu, jota laajennettiin v. 1936 tekemällä voimistelusali. Vihdin kunta osti rakennuksen vuonna 1960, jolloin opetustoimintaa jatkoi kansalaiskoulu ja kansalaisopisto, joka edelleen toimii rakennuksessa. Aikaisempi vaakalaudoitus on nykyisin korvattu peiterimoituksella. Sisäänkäynnin edessä oli aiemmin satulakattoinen umpikuisti, joka on vaihdettu avokuistiin. Rakennuksen nurkissa on harkoitusjäljitelmät. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluivat mm. navetta, väentupa ja talli-kalustovaja.

18. Ali-Jaakkolan navetta

Osoite: Uudenmaantie
Rakennusaika: 1910-luvulla
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Vihdin museo

Ali-Jaakkolan tilan navetaksi Kirjavajoen varteen tehdyn rakennuksen omistajaksi tuli vuonna 1961 Oy Luoteis-Uusimaa. Peruskorjaus suoritettiin vuosina 1963–64. Vihdin Kirjapaino tuli omistajaksi 1979 ja jatkoi toimintaansa vuoteen 1991. Nykyisen omistajan haltuun kiinteistö siirtyi vuonna 1990. Rakennus on rakennettu kolminkertaisella tiilimuurauksella tukeville perustuksille, sillä maaperä on entistä joen pohjaa. Navetan alkuperäinen mansardikatto muutettiin satulakatoksi vuonna 1961 tehdyssä remontissa, jonka oli suunnitellut rakennusmestari Lauri Virrankoski.

19. Asioitsija Säiläkiven talo – Erola

Osoite: Uudenmaantie 13
Rakennusaika: 1920-luvun loppu
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Talon rakennutti Ali-Jaakkolan pellolle talon sokea poika Viljo Vartio. Ikkunanpuitteet teki Juho Luoto. Vuonna 1936 talon omistajaksi tuli asioitsija Säiläkivi. Pihapiiriin kuuluu pieni aumakattoinen vaja.

20. Nahkurimestari Savónin talo

Osoite: Uudenmaantie 7
Rakennusaika: 1888
Suunnittelija: Rkm. Wass
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Kirsti Kuusela/Vihdin museo
Suojeltu rakennus

1800-luvun lopulla Vihtiin nahkuriksi tullut Gustaf Savón rakennutti itselleen talon maantien varteen. Uusrenessanssista vaikutteita saaneen rakennuksen teki lohjalainen rakennusmesteri Wass ja hänen apulaisensa Fredrik Lehmann ja Karl Edvard Nyström. Lasikuistin on tehnyt nikkari Wendelin. Rakennuksen hirret on hankittu Olkkalasta. Sisätiloissa olevat koristeelliset kaakeliuunit ovat ilmeisesti Turun kaakelitehtaan tuotantoa. Seinä- ja kattomaalaukset ovat mahdollisesti A. Rappin maalaamat. Talon yläkerrassa on suuri sali, jossa nahkurin johtama torvisoittokunta harjoitteli. Vuosina 1906–07 Savón vuokrasi talosta kokoustiloja työväenyhdistyksen ja nuorisoseuran käyttöön. Rakennuksessa toimi 1920–50-luvuilla Vihdin ensimmäinen hammaslääkärin vastaanotto, jota piti Savónin tytär, Lydia Savón. Nahkojen käsittelyä varten pihassa olleet suuret rakennukset purettiin 1960–70-luvulla.

21. Maalari Havutien talo

Osoite: Peltopolku 1
Rakennusaika: 1939
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Funkistyyliä edustava omakotitalo sijaitsee Ali-Jaakkolan maista erotetulla tontilla. Talon suunnitteli yhdessä rakennusmestarin kanssa Urho Havutie, joka toimi pitkään maalarina Vihdissä. Talon parveke on tehty myöhemmin. Talon tontti oli naapurin kanssa yhteinen ja ensimmäisenä rakennuksena tontille rakennettiin kahden talon yhteissauna.

22. Autonkuljettaja Leimuvaaran talo

Osoite: Peltopolku 3
Rakennusaika: 1942
Suunnittelija: Rkm. J. Aarni
Omistaja: Yksityisomistuksessa
Kuvaaja: Mervi Piipponen/Vihdin museo

Entiselle Sipilän pellolle tehty talo sijaitsee Kirjavajoen varressa ja aluksi tontille pääsi ainoastaan lankkusiltaa pitkin. Omistaja rakensi tiilirunkoisen talon pääasiallisesti itse. Kattotiilet teki Kallela Oy:n tiilitehdas ja ”läpityöt”, kuten ovet ja ikkunat, valmisti puuseppä Linnankoski. Talon ulkorappaus oli aluksi harmaa ja vasta noin 10-15 vuotta sitten se muutettiin keltaiseksi.

23. Pitäjänsilta

Osoite: Uudenmaantie
Rakennusaika: Nykyinen silta 1927, vanha kivisilta 1848-59
Kuvaaja: Vihdin museo

Sukselan ja Niuhalan välinen siltayhteys Kirjavajoen ylitse uusittiin vuosina 1848–1859. Vanha puusilta korvattiin tientekovelvollisten toimesta 57 kyynärän mittaisella kivisillalla. Sen hinta oli 1200 hopearuplaa. Vuonna 1899 sillan puuosat korjattiin uudelleen. Vuonna 1927 vanhan sillan paikalle tehtiin nykyinen silta.