13 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9
.
Oppiaineet vuosiluokilla 7-9_marraskuu2022– PDF-tiedosto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7_2022 -PDF-tiedosto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8_2022 – PDF-tiedosto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9_2022 – PDF-tiedosto
Päättöarvioinnin kriteerit 2021 – PDF-tiedosto
.
.
Sisällysluettelo
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 8-luokalla Vihdissä
Valinnainen B2-kieli Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 8
Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 9-luokalla Vihdissä
Valinnainen B2-kieli Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Historia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8
Historia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Yhteiskuntaoppi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9
Yhteiskuntaoppi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Musiikki Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Musiikki valinnaisaineena Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Kuvataide Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Kuvataide valinnaisena Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Käsityön tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Käsityö Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Valinnainen käsityö Oppimisen tavoitteet vuosiluokilla 8 ja 9
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Liikunta valinnaisena (LIV) Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Kotitalouden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9
Kotitalous Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Vuosiluokat 8 ja 9
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Vuosiluokkakokonaisuuden 7-9 erityispiirteet ja tehtävät sekä paikalliset painotukset ja miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään
Vuosiluokilla 7-9 erityistehtävänä on oppilaiden kasvaminen itsenäisiksi ihmisiksi. Heitä ohjataan yhä vahvemmin ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Tätä tehdään jatkuvan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja opettajan antaman palautteen ja ohjauksen avulla. Monipuolisen arvioinnin keinoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa.
Toisena erityistehtävänä on monipuolisten työelämätaitojen kehittäminen ja vahvistaminen. Niihin kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, aikatauluista kiinnipitäminen, annetuista tehtävistä huolehtiminen ja projektimuotoinen työskentely.
Koulut määrittelevät mahdollisten erityispiirteiden ja tehtävien painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.
.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 sekä paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 7-9
Laaja-alaisen osaamisen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi vuosiluokilla 7-9 painotetaan erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistamista. Tätä tuetaan käyttämällä yksilöllisiä ja monipuolisia opiskelutapoja sekä jatkuvaa ohjausta.
Koulut määrittelevät mahdolliset laaja-alaisen osaamisen painotukset lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.
.
SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1,2,3,4 | Harjoitellaan puhumisen ja kuuntelemisen taitoja.
Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun ulkopuolella vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja draamaan. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja. |
L 1,2,3,6,7 |
Tekstien Tulkitseminen | ||
T 5,6,7,8,9 | Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen ja perustelukeinoihin.
Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa. Syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. |
L 1,2,4,5,6 |
Tekstien tuottaminen | ||
T 10,11,12,13,14 | Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.
Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa. |
L2,4,5,6,7 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T15,16,17 | Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista.
Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin mm. teatteriin ja puhekulttuuriin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin. Luetaan monipuolisesti , myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. |
L 1,2,4,6,7 |
.
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Suomen kieli ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osaan toimia erilaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistun keskusteluun ja kuuntelen muita. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi ja tilanteeseen sopivasti. Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun esiintyjänä. tekstien tulkitseminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana. Luen erilaisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan. Osaan tehdä havaintoja ja tulkintoja lukemistani teksteistä. Osaan käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta. Osaan eritellä ja tulkita erilaisia fiktiivisiä tekstejä ja tunnistan fiktion keinoja. tekstien tuottaminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun kirjoittajana. Osaan ilmaista ajatuksiani kirjoittamalla. Osaan tuottaa erilaisia tekstilajeja ja valita tekstilajiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. Osaan ideoida, suunnitella, tuottaa ja viimeistellä tekstiä yksin ja ryhmässä. Osaan antaa ja vastaanottaa palautetta erilaisista teksteistä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan merkitä lähteet ja noudattaa tekijänoikeuksia. Osaan tehdä kappalejaon, aloittaa virkkeet isolla alkukirjaimella ja käyttää välimerkkejä yleiskielen sopimusten mukaisesti. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Osaan nimetä kirjallisuuden päälajit. Luen erilaisia kaunokirjallisia tekstejä.
|
.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1,2,3,4 | Harjoitellaan puhumisen ja kuuntelemisen taitoja ideointi-, väittely- neuvottelu – ja ongelmanratkaisutilanteissa. Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa tilanteissa myös koulun ulkopuolella vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä.
Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla.Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteet. |
L 1,2,3,6,7 |
Tekstien tulkitseminen | ||
T 5,6,7,8,9 | Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä ja mediatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.
Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. |
L 1,2,4,5,6 |
Tekstien tuottaminen | ||
T 10,11,12,13,14 | Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.
Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä piirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa. |
L2,4,5,6,7 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T15,16,17 | Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.
Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, j oihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. |
L 1,2,4,6,7 |
.
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Suomen kieli ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osaan toimia erilaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistun keskusteluun ja kuuntelen muita. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi ja tilanteeseen sopivasti. Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun esiintyjänä. Osaan ilmaista ja perustella mielipiteeni. tekstien tulkitseminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana. Luen erilaisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan. Osaan tehdä havaintoja ja tulkintoja lukemistani teksteistä. Osaan käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta. Osaan eritellä ja tulkita erilaisia fiktiivisiä tekstejä ja tunnistan fiktion keinoja. tekstien tuottaminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun kirjoittajana. Osaan ilmaista ajatuksiani kirjoittamalla. Osaan tuottaa erilaisia tekstilajeja ja valita tekstilajiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. Osaan ideoida, suunnitella, tuottaa ja viimeistellä tekstiä yksin ja ryhmässä. Osaan antaa ja vastaanottaa palautetta erilaisista teksteistä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan merkitä lähteet ja noudattaa tekijänoikeuksia. Osaan tehdä kappalejaon, aloittaa virkkeet isolla alkukirjaimella ja käyttää välimerkkejä yleiskielen sopimusten mukaisesti. Tiedän, miten verbeillä voi ilmaista suhtautumista (modukset). Syvennän tietämystäni kirjoitetun yleiskielen piirteistä ja lauseen rakentumisesta. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Tunnistan kirjallisuuden genrejä. Luen erilaisia kaunokirjallisia tekstejä.
|
.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1,2,3,4 | Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmistettujen puhe-esitysten tekemistä ja havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteet. Harjoitellaan tarkkailemaan oman viestinnän vaikutuksia muihin.
Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. |
L 1,2,3,6,7 |
Tekstien tulkitseminen | ||
T 5,6,7,8,9 | Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.
Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. |
L 1,2,4,5,6 |
Tekstien tuottaminen | ||
T 10,11,12,13,14 | Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville ja erityisesti pohtiville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.
Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja. Noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa. |
L2,4,5,6,7 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T15,16,17 | Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, erityisesti kansanperinteeseen.
Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. |
L 1,2,4,6,7 |
.
Suomen kieli ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Suomen kieli ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osaan toimia erilaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistun keskusteluun ja kuuntelen muita. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi ja tilanteeseen sopivasti. Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun esiintyjänä. Osaan ilmaista ja perustella mielipiteeni. tekstien tulkitseminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun lukijana. Luen erilaisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan. Osaan tehdä havaintoja ja tulkintoja lukemistani teksteistä. Osaan käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta. Osaan eritellä ja tulkita erilaisia fiktiivisiä tekstejä ja tunnistan fiktion keinoja. tekstien tuottaminen Tunnistan vahvuuteni ja rohkaistun kirjoittajana. Osaan ilmaista ajatuksiani kirjoittamalla. Osaan tuottaa erilaisia tekstilajeja ja valita tekstilajiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. Osaan ideoida, suunnitella, tuottaa ja viimeistellä tekstiä yksin ja ryhmässä. Osaan antaa ja vastaanottaa palautetta erilaisista teksteistä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan merkitä lähteet ja noudattaa tekijänoikeuksia. Osaan tehdä kappalejaon, aloittaa virkkeet isolla alkukirjaimella ja käyttää välimerkkejä yleiskielen sopimusten mukaisesti. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Osaan nimetä kirjallisuuden päälajit. Luen erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia kaunokirjallisia tekstejä. Tunnen suomen kielen ja kirjallisuuden historiaa. Esimerkiksi osaan nimetä tärkeimpiä tyylisuuntia ja kirjailijoita. Osaan nimetä Suomessa puhuttavia kieliä ja tunnistan erilaisia murteita. Lisäksi tunnistan suomen kielelle tyypillisiä piirteitä, kuten morfeemit, vokaalisointu ja sijataivutus. Osaan pohtia oman äidinkielen, kielitaidon, kulttuurin ja kirjallisuuden merkitystä. |
.
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita.
S2 Tekstien tulkitseminen: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.
S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.
.
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9
Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9
Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Oppilaan oppimisen arviointi suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9
Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan hyvän/ kahdeksan osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | |||
T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä | S1 | Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä | Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin. |
T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan | S1 | Vuorovaikutus ryhmässä | Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa. |
T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin.
|
S1 | Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot | Oppilas osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja. |
T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä | S1 | Vuorovaikutustaitojen kehittäminen | Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.
|
Tekstien tulkitseminen | |||
T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita | S2 | Tekstinymmärtämisen strategiat | Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti.
Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä kehittämiskohteita. |
T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä | S2 | Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito | Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä. |
T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa | S2 | Tekstien erittely ja tulkinta | Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. |
T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla | S2 | Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys | Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.
|
T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista | S2 | Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen | Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin.
Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan. |
Tekstien tuottaminen | |||
T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana | S3 | Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito | Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä,
kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas osaa kuvailla itseään tekstien tuottajana. |
T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja | S3 | Tekstilajien hallinta | Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.
|
T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana | S3 | Tekstien tuottamisen prosessien hallinta | Oppilas osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita. |
T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista | S3 | Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito | Oppilas tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. |
T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen. | S3 | Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä | Oppilas osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa.
Oppilas osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet. |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | |||
T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia | S4 | Kielitietoisuuden kehittyminen | Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
|
T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen | S4 | Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen | Oppilas tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria.
Oppilas tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat. |
T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi | S4 | Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen | Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.
Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.
|
.
SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 7 | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa | Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, puhe-esitysten pitämistä ja havainnollistamista, selostamista, referointia tiivistämisen keinoja ja tilannesidonnaisia fraaseja. | L1, L2, L4 |
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden ja opetuspuheen ymmärtämistaitoja | Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä. | L2, L4, L5 |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen | Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. | L2 |
Tekstien tulkitseminen | ||
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä | Harjoitellaan opiskelun kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta. | L1, L2, L4 |
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä | Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. | L1, L2, L4 |
Tekstien tuottaminen | ||
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä | Tuotetaan erilaisia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. | L1, L2, L4 |
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa | Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. | L2, L3 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä | Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. | L4 |
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin ja suomalaiseen kirjallisuuteen | Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. | L2 |
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta | Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. | L2 |
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena | ||
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta | Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. | L1, L2, L7 |
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla | Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. | L1, L4, L6 |
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä | Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. | L1, L5, L6 |
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osallistun erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Ymmärrän kuulemaani opetuspuhetta, muodollisia puhetilanteita ja median puhuttuja tekstejä. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen. Rohkaistun esiintyjänä. tekstien tulkitseminen Tunnistan erilaisia tekstilajeja. Kehitän taitojani lukea, ymmärtää ja tulkita erilaisia tekstejä. Laajennan sana- ja käsitevarantoani. Osaan päätellä tekstin merkityksiä erilaisten tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella. tekstien tuottaminen Osaan suunnitella, tuottaa ja muokata erilaisia tekstejä itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Osaan hyödyntää muita tekstejä, erityisesti kertovia ja kuvaavia, omien tekstieni malleina ja lähteinä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan hyödyntää eri tekstilajeille tyypillistä sanastoa ja kieliopillisia rakenteita. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Ymmärrän kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia. Luen ja tulkitsen erilaisia suomenkielisiä kaunokirjallisia tekstejä. kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tunnistan vahvuuksiani ja kehityskohteitani kielenoppijana ja -käyttäjänä. Kehitän taitojani opiskella eri tiedonaloja suomen kielellä. Osaan etsiä tietoa eri lähteistä ja noudattaa tekijänoikeuksia. Suunnittelen, jäsennän ja arvioin omaa työskentelyäni sekä itsenäisesti että ryhmässä. |
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 8 | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa | Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä, havainnollistamista ja argumentointia. Havainnoidaan ja harjoitellaan tilannesidonnaisia fraaseja, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaisemista, modaalisuutta, vahvistamista ja pehmentämistä mielipiteen ilmaisussa sekä toisen puheeseen viittaamista. | L1, L2, L4 |
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja | Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä ja kriittistä suhtautumista kuultuun. | L2, L4, L5 |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen | Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. | L2 |
Tekstien tulkitseminen | ||
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella | Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä. | L1, L2, L4 |
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä | Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antamista ja vastaanottamista. | L1, L2, L4 |
Tekstien tuottaminen | ||
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä | Tuotetaan erityisesti kantaa ottavia ja ohjaavia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. | L1, L2, L4 |
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa | Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin ja tilanteeseen sopivat ilmaisutavat. | L2, L3 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia | Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan lauseenjäsennystä, modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin. | L4 |
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen yhteyksiin maailmankirjallisuuteen | Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. | L2 |
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta | Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. | L2 |
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena | ||
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta | Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. | L1, L2, L7 |
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla | Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. | L1, L4, L6 |
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä | Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. | L1, L5, L6 |
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osallistun erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Ymmärrän kuulemaani opetuspuhetta, muodollisia puhetilanteita ja median puhuttuja tekstejä. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen. Rohkaistun esiintyjänä. tekstien tulkitseminen Tunnistan erilaisia tekstilajeja. Kehitän taitojani lukea, ymmärtää ja tulkita erilaisia tekstejä. Laajennan sana- ja käsitevarantoani. Osaan päätellä tekstin merkityksiä erilaisten tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella. Osaan tulkita kriittisesti erilaisia puhuttuja, kirjoitettuja ja monimediaisia tekstejä sekä itsenäisesti että ryhmässä. tekstien tuottaminen Osaan suunnitella, tuottaa ja muokata erilaisia tekstejä itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Osaan hyödyntää muita tekstejä, erityisesti kantaaottavia, omien tekstieni malleina ja lähteinä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan hyödyntää eri tekstilajeille tyypillistä sanastoa ja kieliopillisia rakenteita. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. ¨ Hahmotan lauserajat, tunnistan verbin lauseen keskuksena ja osaan jakaa lauseen rakenneosiinsa. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Ymmärrän kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia. Luen ja tulkitsen erilaisia suomenkielisiä kaunokirjallisia tekstejä. kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tunnistan vahvuuksiani ja kehityskohteitani kielenoppijana ja -käyttäjänä. Kehitän taitojani opiskella eri tiedonaloja suomen kielellä. Osaan etsiä tietoa eri lähteistä ja noudattaa tekijänoikeuksia. Suunnittelen, jäsennän ja arvioin omaa työskentelyäni sekä itsenäisesti että ryhmässä. |
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 9 | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | ||
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa | Vahvistetaan taitoa työskennellä keskustellen. Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita. | L1, L2, L4 |
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja | Harjoitellaan muodollisempien puhetilanteiden ymmärtämistä, kriittistä suhtautumista kuultuun ja kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. | L2, L4, L5 |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen | Harjoitellaan ja havainnoidaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Hyödynnetään draamailmaisua. | L2 |
Tekstien tulkitseminen | ||
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella | Harjoitellaan opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien lukemista ja analysointia. Tarkastellaan tekstejä niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta. Kartutetaan sana- ja käsitevarantoa monipuolisesti. Vahvistetaan tilanteeseen sopivien lukustrategioiden käyttämistä. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien tekstilajien kielellisiä piirteitä ja tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteistä. | L1, L2, L4 |
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä | Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta. Analysoidaan omia ja muiden tekstejä sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta niistä. | L1, L2, L4 |
Tekstien tuottaminen | ||
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä | Tuotetaan erityisesti pohtivia tekstejä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin vaiheiden hallintaa ja erilaisten tietolähteiden käyttöä. | L1, L2, L4 |
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa | Vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien käyttämistä omissa teksteissä. Ohjataan käyttämään eri tekstilajeissa keskeistä sanastoa, fraaseja ja rakenteita. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä. | L2, L3 |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | ||
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia | Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Harjoitellaan modaalisuutta ja rektioita. Vertaillaan suomea muihin oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. | L4 |
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin | Luetaan monipuolisesti eri aikoina kirjoitettua kirjallisuutta sekä yhteisten että oppilaan omien mieltymysten mukaisesti. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historian vaiheisiin. Havainnoidaan tekstien vaikutuksia toisiin teksteihin. | L2 |
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta | Vahvistetaan oppilaan tietämystä kirjallisuudesta, elokuvasta, teatterista ja mediakulttuurista sekä Suomen kielitilanteesta. Tutustutaan suomen kielen kehityksen päävaiheisiin. Vertaillaan kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. | L2 |
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena | ||
T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta | Harjoitellaan runsaasti erilaisia kielenkäyttö- ja kielenoppimistilanteita, annetaan niistä oppilaalle palautetta sekä ohjataan oppilasta itse arvostamaan toimintaansa niissä ja antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Ohjataan oppilasta havainnoimaan erilaisia tapoja oppia ja oppimaan vertaisiltaan. | L1, L2, L7 |
T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla | Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arki- ja eri tiedonalojen kieltä. | L1, L4, L6 |
T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä | Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää kaikkia osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. | L1, L5, L6 |
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Osallistun erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Ymmärrän kuulemaani opetuspuhetta, muodollisia puhetilanteita ja median puhuttuja tekstejä. Osaan ilmaista itseäni ymmärrettävästi erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen. Rohkaistun esiintyjänä. tekstien tulkitseminen Tunnistan erilaisia tekstilajeja. Kehitän taitojani lukea, ymmärtää ja tulkita erilaisia tekstejä. Laajennan sana- ja käsitevarantoani. Osaan päätellä tekstin merkityksiä erilaisten tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella. tekstien tuottaminen Osaan suunnitella, tuottaa ja muokata erilaisia tekstejä itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Osaan hyödyntää muita tekstejä omien tekstieni malleina ja lähteinä. Osaan noudattaa tärkeimpiä yleiskielen periaatteita ja käytänteitä. Osaan hyödyntää eri tekstilajeille tyypillistä sanastoa ja kieliopillisia rakenteita. kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tunnistan kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja. Tunnistan ja hyödynnän kielen tyylipiirteitä ja sävyjä. Osaan tehdä havaintoja tekstien piirteistä. Ymmärrän kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia. Luen ja tulkitsen erilaisia suomenkielisiä kaunokirjallisia tekstejä. Tunnen suomalaisen kirjallisuuden vaiheita. Ymmärrän kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Tunnistan kulttuurisia eroja ja samankaltaisuuksia. kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tunnistan vahvuuksiani ja kehityskohteitani kielenoppijana ja -käyttäjänä. Kehitän taitojani opiskella eri tiedonaloja suomen kielellä. Osaan etsiä tietoa eri lähteistä ja noudattaa tekijänoikeuksia. Suunnittelen, jäsennän ja arvioin omaa työskentelyäni sekä itsenäisesti että ryhmässä. |
.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9
Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä.
S2 Tekstien tulkitseminen: Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.
S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen ja ohjataan käyttämään sanastoa, fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita monipuolisesti (mm. infiniittiset rakenteet tiiviin ilmaisun keinoina). Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat.
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa.
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.
.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9
Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9
Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Oppilaan oppimisen arviointi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9
Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen | |||
T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa | S1 | Vuorovaikutustaidot | Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti. |
T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja | S1 | Ymmärtämistaidot vuorovaikutustilanteissa | Oppilas ymmärtää muodollisia puhetilanteita, opetuspuhetta ja mediaa. |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen | S1 | Esiintymistaidot | Oppilas osaa valmistella itsenäisesti esityksen ja osaa esiintyä ja ilmaista itseään tilanteen mukaisesti. |
Tekstien tulkitseminen | |||
T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella | S2 | Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa | Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. |
T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä | S2 | Tekstien tulkinta | Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä. |
Tekstien tuottaminen | |||
T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä | S3 | Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa
|
Oppilas hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottamisessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteistä. |
T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa | S3 | Kirjoitetun kielen hallinta | Oppilas tuottaa ymmärrettäviä ja koherentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kielen perussäännöt ja soveltaa niitä kirjoittaessaan. |
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen | |||
T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia | S4 | Kielitietoisuuden kehittyminen | Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtii niiden merkityksiä ja osaa kuvailla eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja. |
T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin | Kirjallisuuden ja sen vaiheiden tuntemus | Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta, osaa nimetä sen tärkeimpiä vaiheita ja sen yhteyksiä maailmankirjallisuuteen. | |
T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta | S4 | Kulttuuritietoisuuden kehittyminen | Oppilas osaa kuvailla kulttuurin monimuotoisuutta ja perustella yhteiskunnan monikielisyyden merkitystä. |
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena | |||
T 11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta | S5 | Viestijäkuvan kehittyminen ja oman kielenoppimisen reflektointi | Viestijäkuvan kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.
Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppimistavoitteita.
|
T 12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla | S5 | Eri tiedonalojen kielen havainnointi
|
Oppilas tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. |
T 13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä | S5 | Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentäminen ja arvioiminen
|
Oppilas osaa etsiä tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy
suunnittelemaan, jäsentämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä. |
.
RUOTSI (B1)
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | ||
T1 | Tutustutaan pohjoismaiseen kieliympäristöön ja arvoihin. | L2, L5 |
T2 | Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita ruotsin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. | |
Kielenopiskelutaidot | ||
T3 | Kannustetaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. | L1 |
T4 | Ohjataan oppilasta huomaamaan mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja tulevaisuudessa. | L2, L7 |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | ||
T5 | Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää.
Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.
7.lk – vahvistetaan 6. luokalla harjoiteltuja rakenteita – verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti – apuverbit – persoonapronominien objektimuodot
8.lk ja 9.lk – vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja rakenteita – konditionaali – sivulause – imperatiivi – adjektiivin vertailumuodot – pronomineja – adverbeja |
L4 |
T6 | Ohjataan oppilasta viestimään apukeinoja käyttäen. Harjoitellaan pienimuotoista reagointia. | |
T7 | Harjoitellaan keskeisiä kohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmauksia. | L2, L4, L6 |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | ||
T8 | Ohjataan oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia tekstejä ja hidasta puhetta. | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | ||
T9 | Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas harjoittelee ääntämisen perussääntöjä. | L4, L5 |
.
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Ruotsi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Tiedän perusasioita Ruotsista ja sen kulttuurista sekä suomenruotsalaisuudesta.
Harjoittelen tunnistamaan omia vahvuuksiani ja mahdollisia haasteita ruotsin kielen oppimisessa. Harjoittelen tunnistamaan minulle parhaiten sopivia kielenoppimistapoja. Harjoittelen ymmärtämään ja tuottamaan lyhyitä arkipäiväisiä viestejä kirjallisesti ja suullisesti. Esimerkiksi harjoittelen tervehtimään, esittelemään itseni, ystäväni ja perheenjäseneni sekä kertomaan harrastuksistani ja asuinpaikastani. Hyödynnän kielellisiä viestintästrategioita. Harjoittelen ruotsin kielen keskeistä sanastoa, kielityypillisiä ilmauksia ja rakenteita. Opin löytämään ruotsin kielestä säännönmukaisuuksia, esimerkiksi harjoittelen verbien ja substantiivien taivutusta. |
.
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Ruotsi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Minulla on tietoa muista Pohjoismaista sekä niiden kulttuureista.
Tunnistan omia vahvuuksiani ja mahdolliset haasteita ruotsin kielen oppimisessa. Harjoittelen tunnistamaan minulle parhaiten sopivia kielenoppimistapoja. Ymmärrän ja osaan tuottaa lyhyitä arkipäiväisiä viestejä kirjallisesti ja suullisesti. Harjoittelen osallistumaan keskusteluun arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Esimerkiksi harjoittelen asioimaan arkipäivän tilanteissa, kuten kaupassa, kahvilassa ja ravintolassa. Hyödynnän kielellisiä viestintästrategioita. Harjoittelen ruotsin kielen keskeistä sanastoa, kielityypillisiä ilmaisuja ja keskeisiä rakenteita. Opin löytämään ruotsin kielestä säännönmukaisuuksia, esimerkiksi tutustun päälauseiden ja sivulauseiden sanajärjestykseen. |
.
Ruotsi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Ruotsi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Huomaan yhtäläisyyksiä ruotsin ja muiden osaamieni kielten välillä.
Tunnistan tilanteita, joissa voin käyttää ruotsin kielen taitojani myös koulun ulkopuolella. Syvennän tietojani muista Pohjoismaista sekä niiden kulttuureista. Tunnistan omat vahvuudet ja mahdolliset haasteet ruotsin kielen oppimisessa. Osaan tunnistaa minulle parhaiten sopivia kielenoppimistapoja ja harjoittelen asettamaan tavoitteita. Ymmärrän ja osaan tuottaa erilaisia lyhyitä viestejä kirjallisesti ja suullisesti minulle tutuista aiheista. Osallistun keskusteluun arkipäivän vuorovaikutustilanteissa ja osaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmaisuja. Esimerkiksi pystyn puhumaan jokapäiväisistä ja itselleni tärkeistä asioista. Hyödynnän kielellisiä viestintästrategioita. Harjoittelen ruotsin kielen keskeistä sanastoa, kielityypillisiä ilmaisuja ja keskeisiä rakenteita, jotka auttavat minua tulkitsemaan ja tuottamaan tekstiä. Opin löytämään ruotsin kielestä säännönmukaisuuksia, esimerkiksi harjoittelen adjektiivien taivutusta ja tutustun konditionaaliin. |
.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaiden aiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.
S2 Kielenopiskelutaidot: Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.
S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.
.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
vuosiluokilla 7–9
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: puhuminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen valtakunnallisiin ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | |||
T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin | S1 | Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojen hahmottaminen | Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan ja kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.
|
T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena | S1 | Kielellinen päättely | Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä. |
Kielenopiskelutaidot | |||
T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen | S2 | Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö | Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen. |
T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään sekä käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella | S2 | Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen | Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä. |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | Taitotaso: A1.3
T6 – T7 |
||
T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta | S3 | Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa | Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista
tukeutuen joskus viestintäkumppaniin. |
T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä | S3 | Viestintästrategioiden käyttö | Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein. |
T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan | S3 | Viestinnän kulttuurinen sopivuus | Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa. |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | A1.3
T7 |
||
T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä | S3 | Tekstien tulkintataidot | Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä. |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | A1.3
|
||
T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin | S3 | Tekstien tuottamistaidot | Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Oppilas ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. |
.
ENGLANTI (A1)
Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | ||
T1 | Tutustaan englannin kielen eri variantteihin ja kulttuureihin, ja opitaan viestimään niihin sopivalla tavalla. | L1, L2 |
T2 | Opitaan ymmärtämään englannin merkitys maailmanlaajuisena viestintäkielenä. Kannustetaan oppilasta löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. | L1, L2 |
T3 | Harjoitellaan sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. | L1, L3 |
Kielenopiskelutaidot | ||
T4 | Rohkaistaan oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia kielenopiskelutapoja sekä arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä. | L1, L3 |
T5 | Ohjataan oppilasta huomaamaan, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan koulun ulkopuolella ja miten hän voi kehittää kielitaitoaan myös tulevaisuudessa. | L1 |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | ||
T6 | Nämä rakenteet suositellaan käytäviksi seuraavilla luokka-asteilla, kuitenkin niin, että ne kaikki harjoitellaan 9. luokan loppuun mennessä.
7.lk – vahvistetaan aiemmin harjoiteltuja verbin aikamuotoja ja harjoitellaan verbin perfekti ja pluskvamperfekti – 1. konditionaali – vahvistetaan persoonapronominien, prepositioiden, artikkelien käyttöä, adjektiivin vertailumuotoja ja adverbia
8.lk – adverbien vertailu – ehtovirkkeet – väitelauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys – tulevista tapahtumista kertominen eri rakentein – laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit
9.lk – verbin infinitiivi ja –ing –muoto – passiivi – relatiivilauseet – epäsuora esitys – 2. konditionaali
Harjoitellaan keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitä ikätasolle sopivista aiheista. |
L4 |
T7 | Opetellaan aloitteellisuutta viestinnässä ja viestin perillemenon varmistamista. Harjoitellaan kiertoilmaisuja. | L4, L6 |
T8 | Ohjataan oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja harjoitellaan kohteliasta ja rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää. | L2 |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | ||
T9 | Opetellaan sanastoa ja rakenteita monenlaisista oppilaalle merkityksellisistä puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä. Opetellaan tulkitsemaan tekstejä käyttäen erilaisia strategioita. | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | ||
T10 | Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa ääntämisen perussääntöjä. | L5, L6 |
.
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Englanti
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Syvennän tietojani englanninkielisten maiden kulttuureista ja englannin kielen varianteista. Harjoittelen viestimään englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla.
Tutustun siihen, miten englannin kielestä on tullut maailmanlaajuinen viestintäkieli. Harjoittelen löytämään itseäni kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä. Harjoittelen sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat minua englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen. Tutustun siihen, mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa. Harjoittelen viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni jokapäiväisissä viestintätilanteissa. Osaan aloittaa keskustelun. Harjoittelen käyttämään erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni sen, että viesti menee perille. Harjoittelen käyttämään kohteliasta ja kulttuuriin sopivaa kieltä ja muita viestintäkeinoja. Ymmärrän tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Harjoittelen päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksiä. Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen perussanastoa, fraaseja, idiomeja ja vuosiluokan keskeisimpiä rakenteita (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Harjoittelen ääntämisen perussääntöjä ja äännekirjoitusmerkkejä. |
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Englanti
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Syvennän tietojani englanninkielisten maiden kulttuureista ja englannin kielen varianteista. Harjoittelen viestimään englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla.
Kehitän taitojani toimia ja oppia englanninkielisissä toimintaympäristöissä. Harjoittelen sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat minua englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen. Huomaan mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa. Harjoittelen viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni jokapäiväisissä viestintätilanteissa. Osaan aloittaa keskustelun. Harjoittelen käyttämään erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni sen, että viesti menee perille. Harjoittelen käyttämään kohteliasta ja kulttuuriin sopivaa kieltä ja muita viestintäkeinoja. Ymmärrän tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Harjoittelen päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksiä. Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen perussanastoa, fraaseja, idiomeja ja vuosiluokan keskeisimpiä rakenteita (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Harjoittelen ääntämisen perussääntöjä ja äännekirjoitusmerkkejä. |
Englanti Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Englanti
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9 |
Osaan kuvata, missä englantia puhutaan ja miten englannista on tullut maailmanlaajuinen viestintäkieli. Osaan viestiä englanninkielisiin kulttuureihin sopivalla tavalla.
Osaan toimia ja oppia joissakin englanninkielisissä toimintaympäristöissä. Tunnistan englannin kielen ominaispiirteitä. Oivallan englannin kielen säännönmukaisuuksia, ja englannin ja muiden kielten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Osaan käyttää kielitiedon käsitteitä oppimiseni tukena. Osaan asettaa tavoitteita, arvioida omaa oppimistani sekä hyödyntää monipuolisia kielenopiskelutapoja. Osaan toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kannustaen ja auttaen. Tiedän, mihin voin käyttää englannin taitoani koulun ulkopuolella ja miten voin kehittää kielitaitoani myös tulevaisuudessa. Pystyn viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteeni melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa. Osaan aloittaa keskustelun. Osaan käyttää erilaisia keinoja ylläpitääkseni keskustelua ja varmistaakseni sen, että viesti menee perille. Tunnen tärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Pystyn ottamaan vuorovaikutuksessa huomioon tärkeimmät kulttuuriset käytänteet. Ymmärrän pääasiat ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä puheesta ja yleistajuisesta tekstistä. Löydän pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Osaan viestiä suullisesti ja kirjallisesti käyttäen sanastoa ja rakenteita melko laajasti (ks. rakenteet yllä olevasta taulukosta). Osaan myös joitain yleisiä fraaseja ja idiomeja. Osaan soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä. |
.
Englannin A-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Tutkitaan englannin kielen kehittymistä globaaliksi lingua francaksi. Otetaan selkoa joidenkin sellaisten maiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa englanti on keskeisin yhteiskunnassa käytetty kieli. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Hankitaan tietoa joistakin englannin kielen varianteista.
S2 Kielenopiskelutaidot: Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä, tiedon hakemista ja tiedon luotettavuuden arviointia.
S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon sekä oppilaiden osallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.
.
Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla
7–9
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja – välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kieliä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: luetun ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut englannin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso englannin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Englannin A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen
ja kielitietoisuuteen |
|||
T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyä | S1 | Kielten statuksiin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurienvälinen toimintakyky | Oppilas osaa kuvata pääpiirteittäin, missä englantia puhutaan ja mainita englannin levinneisyyden syitä sekä pohtia englannin kielen asemaan, variantteihin ja arvostukseen liittyviä ilmiöitä. Oppilas osaa pohtia kielen ja kulttuurin suhdetta englannin osalta. Oppilas havaitsee, että arvot vaihtelevat riippuen yksilöllisestä kokemuksesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. |
T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista | S1 | Maailmankansalaisen taitojen kehittäminen englannin kieltä hyödyntämällä | Oppilas osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista toimia ja oppia englanninkielisissä toimintaympäristöissä.
|
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia englannin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena | S1 | Kielellinen päättely | Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee englannin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä. |
Kielenopiskelutaidot | |||
T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen | S2 | Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö | Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen. |
T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia | S2 | Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen | Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää englannin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä. |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | Taitotaso B1.1
T6 – T8 |
||
T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä | S3 | Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa | Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa. |
T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä | S3 | Viestintästrategioiden käyttö | Oppilas pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissa ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin sekä kiertää tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen. Oppilas pystyy neuvottelemaan tuntemattomien ilmauksien merkityksistä. |
T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää | S3 | Viestinnän kulttuurinen sopivuus | Oppilas osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Oppilas pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia. |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | Taitotaso B1.1 | ||
T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita | S3 | Tekstien tulkintataidot | Oppilas ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä ja ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Oppilas löytää pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | Taitotaso B1.1 | ||
T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen | S3 | Tekstien tuottamistaidot | Oppilas osaa kertoa ydinkohdat ja myös hiukan yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.
|
.
VALINNAINEN VIERAS KIELI (B2)
Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 8-luokalla Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | ||
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä | S1 | L1, L2, L4 |
Kielenopiskelutaidot | ||
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella | S2 | L3 |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | ||
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta | S3 | L4 |
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä | S3 | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | ||
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä | S3 | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | ||
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin | S3 | L5 |
.
Valinnainen B2-kieli Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 8
Valinnainen B2-kieli
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 8 |
kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
Havaitsen uuden kielen eroja ja yhtäläisyyksiä aikaisemmin oppimiini kieliin verrattuna ja osaan käyttää havaintojani pohjana uuden oppimiseen. Ymmärrän, mihin kieliperheeseen opiskelemani kieli kuuluu. Tunnen kohdekielen kielialuetta sekä kulttuureita ja elämänmuotoja. kielenopiskelutaidot Opettelen hyödyntämään kielitaitoani. Osaan hyödyntää itselleni sopivia tapoja oppia kieltä. kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa Harjoittelen perussanontoja ja pieniä vuoropuheluja. Osaan hyödyntää kielellisiä viestintästrategioita vuorovaikutustilanteissa ja esimerkiksi ilmaista, olenko ymmärtänyt asian. Osaan mm. tervehtiä, esitellä itseni, ystäväni ja perheenjäseneni sekä kertoa harrastuksistani ja asuinpaikastani. kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä Opettelen tulkitsemaan lyhyitä, yksinkertaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Osaan ääntää ja kirjoittaa ymmärrettävästi keskeisimmät sanat ja käyttää yksinkertaisia ilmauksia. Tutustun kohteliaisiin sanontoihin. |
.
Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet 9-luokalla Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | ||
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä | S1 | L1, L2, L4 |
Kielenopiskelutaidot | ||
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella | S2 | L3 |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | ||
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta | S3 | L4 |
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä | S3 | L4 |
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan | S3 | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | ||
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä | S3 | L4 |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | ||
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin | S3 | L5 |
.
Valinnainen B2-kieli Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Valinnainen B2-kieli
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9 |
kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
Kykenen erottamaan kohdekielen ja sen kielialueen kulttuurien erityispiirteitä. kielenopiskelutaidot Rohkaistun käyttämään kohdekieltä yhä enemmän. kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa Osaan asioida arkipäivän tilanteissa, kuten kaupassa, kahvilassa ja ravintolassa. Osaan kysyä ja neuvoa tietä ja kertoa koulunkäynnistä. kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä Työskentelen erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa. Ymmärrän yksinkertaisen viestin keskeisimmän sisällön. kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä Osaan harjoitella viestintätilanteita ja käyttää kulttuurisesti sopivia sanontoja. Osaan ääntää tuttuja sanoja ja sanontoja ymmärrettävästi. Osaan soveltaa ääntämisen perussääntöjä. Osaan käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia. Pystyn puhumaan jokapäiväisistä ja itselleni tärkeistä asioista. Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista tekstiä jokapäiväisistä ja itselleni tärkeistä asioista. |
.
Vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perustelleella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan opiskeltavan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kyseiseen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.
S2 Kielenopiskelutaidot: Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kohdekielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.
S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä: Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.
.
Vieraan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vieraan kielen B2-oppimäärässä
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville.
Oppilaan oppimisen arviointi vieraan kielen B2-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9
Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.
Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen B2-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Vieraan kielen B2-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen | |||
T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon / joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä | S1 | Opiskeltavan kielen aseman, keskeisten erityispiirteiden ja kielialueen hahmottaminen | Oppilas tuntee opiskeltavan kielen asemaa maailman kielten joukossa ja keskeisimpiä kielen erityispiirteitä.
Oppilas osaa luonnehtia joitakin opiskeltavan kielen kielialueen kulttuurisia ja muita ilmiöitä. |
Kielenopiskelutaidot | |||
T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella | S2 | Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö | Oppilas osaa arvioida omia kielenopiskelutavoitteitaan ja opiskelutapojaan. Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää kielitaitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä. |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa | S3 | Taitotaso A1.3
|
|
T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta | S3 | Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa | Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.
|
T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä | S3 | Viestintästrategioiden käyttö | Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein. |
T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan | S3 | Viestinnän kulttuurinen sopivuus | Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa. |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä | Taitotaso A1.3
|
||
T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä | S3 | Tekstien tulkintataidot | Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä. |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä | Taitotaso A1.2
|
||
T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin | S3 | Tekstien tuottamistaidot | Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista.. Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia. |
.
MATEMATIIKKA
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
|
Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L5
|
T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L3, L7 |
Työskentelyn taidot | ||
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L4
|
T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti
|
S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L2, L4, L5
|
T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L4, L5, L6
|
T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L4, L6
|
T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1-L7 |
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun | S1 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L4, L5 |
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa | S1-S3, S5. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L5 |
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet | ||
T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa
|
S1, Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.
S2 Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin. Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä. |
L1, L3, L4
|
T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla
|
S2
Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. |
L1, L4
|
T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin | L1, L4
|
|
T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta | S2 Kerrataan prosenttikäsite murtolukujen yhteydessä. | L1, L3, L6
|
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan
|
S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen.
Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä. |
L1, L4
|
T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista | S3, Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen. | L1, L4, L5
|
T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä
|
S5 Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia.
Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen. |
L1, L4, L5
|
T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia | S5 Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen. Harjoitellaan geometrista konstruointia. | L1, L4, L5
|
T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia | S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. | L1, L4 |
T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan
todennäköisyyksiä |
L3, L4, L5 | |
T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen
|
S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Harjoitellaan ohjelmointia ja hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. | L1, L4, L5, L6 |
.
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Matematiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Opin tunnistamaan, mitkä asiat ja opiskelutavat motivoivat minua. Pyrin vahvistamaan minäkuvaani ja itseluottamustani matematiikan oppijana. (Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.)
Aloitan työskentelyn ja ylläpidän sitä sekä arvioin milloin työskentely on saatu päätökseen. Osallistun omatoimisesti ryhmän toimintaan. Havaitsen ja ymmärrän oppimieni asioiden välisiä yhteyksiä. Osaan selittää, kuvailla ja soveltaa ymmärtämääni. Osaan ilmaista matemaattisia ajatteluani täsmällisesti eri ilmaisukeinoja käyttäen. Osaan jäsentää ongelmia ja tunnistaa matemaattista informaatiota sekä osaan ratkoa ongelmia hyödyntäen matematiikan menetelmiä. Osaan arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisujani ja tarkastelen kriittisesti tuloksien mielekkyyttä. Tunnistan ja käytän matematiikkaa eri ympäristöissä ja toisissa oppiaineissa sekä muotoilen ongelmia matematiikan kielelle. Sovellan tarkoituksenmukaista teknologiaa matematiikan opiskelussa ja ongelmia ratkaistaessa. Lasken peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla (murtoluvut, desimaaliluvut, kokonaisluvut). Ymmärrän reaalilukujen algebrallisia järjestys- ja tarkkuusominaisuuksia. Teen päätelmiä ja laskelmia arkeen liittyen. Rohkaistun käyttämään päässälaskutaitoa. Tunnen pisteen, suoran, kulman, janan ja puolisuoran käsitteet ja niihin liittyviä ominaisuuksia. Nimeän monikulmioita ja tiedän niiden ominaisuuksia sekä lasken niiden piirejä. Teen muunnoksia pinta-alayksiköiden välillä. Ymmärrän symmetriaan ja yhdenmuotoisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Tiedän ympyrään liittyviä käsitteitä ja ominaisuuksia. Ymmärrän tuntemattoman ja lausekkeen käsitteet sekä ratkaisen ensimmäisen asteen yhtälöitä päättelemällä ja symbolisesti. Ymmärrän algoritmisen ajattelun periaatteita ja harjoittelen ohjelmointia. |
.
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
|
Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.
|
L1, L3, L5
|
T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L3, L7 |
Työskentelyn taidot | ||
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.
|
L1, L4
|
T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.
|
L1, L2, L4, L5
|
T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta.
|
L1, L3, L4, L5, L6
|
T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L4, L6
|
T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1-L7 |
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun | S1, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L4, L5 |
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa | S1-S3, S5, S6. Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L5 |
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet | ||
T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa
|
S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin.
S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä. Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. |
L1, L3, L4
|
T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla | S2 Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja.
|
L1, L4
|
T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin
|
S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. | L1, L4
|
T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta
|
S2, Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti.
|
L1, L3, L6
|
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan
|
S3, Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä.
Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa. |
L1, L4
|
T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista
|
S3 Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua.
S3 Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen. |
L1, L4, L5
|
T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä
|
S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. | L1, L4, L5
|
T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia | S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. | L1, L4, L5
|
T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
|
S6 Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. | L1, L4 |
T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan
todennäköisyyksiä |
|
L3, L4, L5 |
T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen
|
S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. | L1, L4, L5, L6 |
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Matematiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Opin tunnistamaan, mitkä asiat ja opiskelutavat motivoivat minua. Pyrin vahvistamaan minäkuvaani ja itseluottamustani matematiikan oppijana. (Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.)
Aloitan työskentelyn ja ylläpidän sitä sekä arvioin milloin työskentely on saatu päätökseen. Osallistun omatoimisesti ryhmän toimintaan. Havaitsen ja ymmärrän oppimieni asioiden välisiä yhteyksiä. Osaan selittää, kuvailla ja soveltaa ymmärtämääni. Osaan ilmaista matemaattisia ajatteluani täsmällisesti eri ilmaisukeinoja käyttäen. Osaan jäsentää ongelmia ja tunnistaa matemaattista informaatiota sekä osaan ratkoa ongelmia hyödyntäen matematiikan menetelmiä. Osaan arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisujani ja tarkastelen kriittisesti niiden mielekkyyttä. Tunnistan ja käytän matematiikkaa eri ympäristöissä ja toisissa oppiaineissa sekä muotoilen ongelmia matematiikan kielelle. Sovellan tarkoituksenmukaista teknologiaa matematiikan opiskelussa ja ongelmia Teen päätelmiä ja laskelmia arkeen liittyen. Rohkaistun käyttämään päässälaskutaitoa. Ymmärrän prosentin ja prosenttiyksikön käsitteen ja tiedän niiden käytöstä eri tilanteissa. Ymmärrän reaalilukujen järjestys- ja tarkkuusominaisuuksia (eli osaan laskea likiarvoilla ja pyöristää lukuja oikeaan tarkkuuteen). Ymmärrän tuntemattoman ja lausekkeen käsitteet ja ratkaisen ensimmäisen asteen sekä vaillinaisen toisen asteen yhtälöitä päättelemällä ja symbolisesti. Nimeän monikulmioita, tiedän niiden ominaisuuksia ja lasken niiden piirejä. Ymmärrän verrannollisuutta. Ymmärrän suorakulmaisen kolmion ominaisuuksia ja hyödynnän Pythagoraan lausetta. Tiedän ympyrään liittyviä käsitteitä ja osaan laskea ympyrän kehän pituuden. Osaan laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja teen muunnoksia pinta-alayksiköiden välillä sekä sovellan tietoja käytännön tilanteisiin. Ymmärrän algoritmisen ajattelun periaatteita. Osaan lukea, kommentoida ja tulkita sekä ohjelmoida pieniä ohjelmia, joilla ratkaistaan matemaattisia ongelmia. |
.
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L5
|
T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L3, L7 |
Työskentelyn taidot | ||
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L4
|
T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L2, L4, L5
|
T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L4, L5, L6
|
T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L3, L4, L6
|
T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1-L7 |
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun | S1, S4, S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L1, L4, L5 |
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa | S1-S6 Katso sisällöt tavoitteiden T10-T20 kohdalta. | L5 |
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet | ||
T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa
|
S1, Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä.
Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä. S2 Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä. Syvennetään prosenttilaskennan taitoja arkielämässä. |
L1, L3, L4
|
T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla | L1, L4
|
|
T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin |
|
L1, L4
|
T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta
|
S2, Vahvistetaan ja syvennetään prosenttilaskennan taitoja.
S6 Syvennetään prosenttilaskennan taitoja tilastojen käsittelyssä. |
L1, L3, L6
|
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan
|
S3 Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Harjoitellaan yhtälöparin muodostamista.
S4 Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti. |
L1, L4
|
T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista
|
S4 Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia. | L1, L4, L5
|
T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä | S5 Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia. | L1, L4, L5
|
T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia | S5 Opitaan käyttämään trigonometrisia funktioita.
|
L1, L4, L5
|
T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
|
S5 Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia. Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa. | L1, L4 |
T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan
todennäköisyyksiä |
S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä. | L3, L4, L5 |
T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen
|
S1 Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. | L1, L4, L5, L6 |
.
Matematiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Matematiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Opin tunnistamaan, mitkä asiat ja opiskelutavat motivoivat minua. Pyrin vahvistamaan minäkuvaani ja itseluottamustani matematiikan oppijana. (Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.)
Aloitan työskentelyn ja ylläpidän sitä sekä arvioin milloin työskentely on saatu päätökseen. Osallistun omatoimisesti ryhmän toimintaan. Havaitsen ja ymmärrän oppimieni asioiden välisiä yhteyksiä. Osaan selittää, kuvailla ja soveltaa ymmärtämääni. Osaan ilmaista matemaattisia ajatteluani täsmällisesti eri ilmaisukeinoja käyttäen. Osaan jäsentää ongelmia ja tunnistaa matemaattista informaatiota sekä osaan ratkoa ongelmia hyödyntäen matematiikan menetelmiä. Osaan arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisujani ja tarkastelen kriittisesti tuloksien mielekkyyttä. Tunnistan ja käytän matematiikkaa eri ympäristöissä ja toisissa oppiaineissa sekä muotoilen ongelmia matematiikan kielelle. Sovellan tarkoituksenmukaista teknologiaa matematiikan opiskelussa ja ongelmia Teen päätelmiä ja laskelmia arkeen liittyen. Rohkaistun käyttämään päässälaskutaitoa. Hankin ja analysoin tietoa ja pohdin sen todenperäisyyttä ja merkitsevyyttä. Laajennan käsitystäni kahden muuttujan yhtälöihin. Teen päätelmiä funktion ja sen kuvaajan välisistä yhteyksistä. Piirrän ensimmäisen ja toisen asteen funktion kuvaajia. Ymmärrän ja hyödynnän trigonometrisia funktioita. Tiedän avaruuskappaleisiin liittyviä nimityksiä ja ominaisuuksia. Osaan laskea kappaleiden tilavuuksia ja vaipan pinta-aloja sekä sovellan tietoja käytännön tilanteisiin. Teen muunnoksia tilavuusyksiköiden ja vetomittojen välillä. Hallitsen aineistojen keräämisen, luokittelun, analysoinnin ja raportoinnin. Luen ja tulkitsen diagrammeja sekä teen ennusteita niiden perusteella. Lasken keskiarvon ja määritän tyyppiarvon sekä mediaanin ja teen niiden perusteella päätelmiä. Määritän klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden sekä ymmärrän niiden antamaa informaatiota. Ymmärrän algoritmisen ajattelun periaatteita. Osaan lukea, kommentoida ja tulkita sekä testata, suunnitella ja ohjelmoida pieniä ohjelmia, joilla ratkotaan matemaattisia ongelmia. |
.
Matematiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Ajattelun taidot ja menetelmät: Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä. Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.
S2 Luvut ja laskutoimitukset: Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin. Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä. Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti. Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen ja käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.
S3 Algebra: Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen. Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Tutustutaan polynomin käsitteeseen ja harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua. Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä. Ratkaistaan yhtälöpareja graafisesti ja algebrallisesti. Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä. Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.
S4 Funktiot: Kuvataan riippuvuuksia sekä graafisesti että algebrallisesti. Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen. Perehdytään funktion käsitteeseen. Piirretään suoria ja paraabeleja koordinaatistoon. Opitaan suoran kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteet. Tulkitaan kuvaajia esimerkiksi tutkimalla funktion kasvamista ja vähenemistä. Määritetään funktioiden nollakohtia.
S5 Geometria: Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia. Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta ja trigonometrisia funktioita. Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.
Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja.
Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala.
Tutkitaan kolmiulotteisia kappaleita. Opitaan laskemaan pallon, lieriön ja kartion pinta-aloja ja tilavuuksia.
Varmennetaan ja laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa.
S6 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys: Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Varmistetaan keskiarvon ja tyyppiarvon ymmärtäminen. Harjoitellaan määrittämään frekvenssi, suhteellinen frekvenssi ja mediaani. Tutustutaan hajonnan käsitteeseen. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja. Lasketaan todennäköisyyksiä.
.
Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Opetuksen lähtökohdat valitaan oppilaita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Konkretia toimii edelleen tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaan oppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessä työskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksi motivoiva työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamista geometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekä luovuuden välineenä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 7-9
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkien keskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukea tarvittaessa uusien sisältöjen oppimiseksi. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaille korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä. Oppilaita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon jokaisen oppilaan osaaminen ja annetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.
Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta oppilaiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviä oppilaita kiinnostavista matemaattisista aiheista.
Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 7-9
Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Palaute tukee oppilaiden myönteistä minäkuvaa matematiikan oppijana. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin matematiikan tavoitteisiin. Arviointi ohjaa oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää ja miten.
Oppilailla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja havainnoimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansa työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.
Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovat matemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekemisen tapaan ja taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen ja oikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologiaa.
Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa ja tuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöön ja esitystapaan. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn ja kehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut matematiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso matematiikan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Matematiikassa oppilaan osaaminen kehittyy eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Vihdissä
Matematiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Matematiikan oppimisympäristöön kuuluu myös ajanmukainen tieto- ja viestintäteknologia, jotta mm. tietokoneohjelmien soveltaminen osana matematiikan opiskelua olisi mahdollista.
Matematiikan oppimisessa korostuu matematiikan kumulatiivinen luonne. Heikot pohjatiedot tai puutteet osaamisessa vaikeuttavat merkittävästi uuden oppimista. Arvioinnissa korostuu opettajan ammattitaito erottaa oppilaan puutteet aiemmin opittujen asioiden ja uuden asian välillä.
.
Matematiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | |||
T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana. | S1 – S6 | Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. | |
T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien. | S1 – S6 | Vastuunottaminen opiskelusta | Oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja osallistuu rakentavasti ryhmän toimintaan. |
Työskentelyn taidot | |||
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. | S1 – S6 | Opittujen asioiden yhteydet | Oppilas havaitsee ja selittää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä |
T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti | S1 – S6 | Matemaattinen ilmaisu | Oppilas osaa ilmaista matemaattista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti. |
T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä | S1 – S6 | Ongelmanratkaisutaito | Oppilas osaa jäsentää ongelmia ja ratkaista niitä hyödyntäen matematiikkaa. |
T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä | S1 – S6 | Taito arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisuja | Oppilas osaa arvioida matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee kriittisesti tuloksen mielekkyyttä |
T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa | S1 – S6 | Matematiikan soveltaminen | Oppilas osaa soveltaa matematiikkaa eri ympäristöissä |
T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun | S1, S4, S6 | Tiedon analysointi ja kriittinen tarkastelu | Oppilas osaa itse hankkia, käsitellä ja esittää tilastotietoa |
T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa | S1 – S6 | Tieto- ja viestintäteknologian käyttö | Oppilas osaa soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa |
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet | |||
T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa | S1, S2 | Päättely- ja laskutaito | Oppilas käyttää aktiivisesti päättely- ja päässälaskutaitoa eri tilanteissa |
T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla | S2 | Peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla | Oppilas osaa sujuvasti peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla |
T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin | S2 | Lukukäsite | Oppilas tunnistaa reaaliluvut ja osaa kuvailla niiden ominaisuuksia
|
T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta | S2, S6 | Prosentin käsite ja prosenttilaskenta | Oppilas osaa kertoa prosentin käsitteen käytöstä. Oppilas osaa laskea prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän kokonaisuudesta sekä muutos- ja vertailuprosentin. Oppilas osaa käyttää tietojaan eri tilanteissa. |
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan | S3, S4 | Tuntemattoman käsite ja yhtälönratkaisutaidot | Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön symbolisesti. Oppilas osaa ratkaista vaillinaisen toisen asteen yhtälön esimerkiksi päättelemällä tai symbolisesti. |
T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista | S3, S4 | Muuttujan ja funktion käsitteet sekä kuvaajien tulkitseminen ja tuottaminen | Oppilas ymmärtää muuttujan ja funktion käsitteen sekä osaa piirtää ensimmäisen ja toisen asteen funktion kuvaajan. Oppilas osaa tulkita kuvaajia monipuolisesti. |
T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä | S5 | Geometrian käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottaminen | Oppilas osaa nimetä ja kuvailla suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia sekä niiden välisiä yhteyksiä |
T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia | S5 | Suorakulmaisen kolmion ja ympyrän ominaisuuksien hahmottaminen | Oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita. Oppilas ymmärtää kehäkulman ja keskuskulman käsitteet. |
T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia | S5 | Pinta-alojen ja tilavuuksien laskutaito | Oppilas osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia. Oppilas osaa pinta-ala- ja tilavuusyksiköiden muunnoksia. |
T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä | S6 | Tilastolliset tunnusluvut ja todennäköisyyslaskenta | Oppilas hallitsee keskeiset tilastolliset tunnusluvut ja osaa antaa niistä esimerkkejä. Oppilas osaa määrittää sekä klassisia että tilastollisia todennäköisyyksiä. |
T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen. | S1 | Algoritminen ajattelu ja ohjelmointitaidot | Oppilas osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia. |
.
BIOLOGIA
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet 7 luokka |
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Biologinen tieto ja ymmärrys | ||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa ja tunnistamaan lajeja | S1-S4, S6 | L4, L5 |
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja ymmärtämään eliökunnan rakennetta | S1-S4 | L4, L5 |
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle | S1-S4, S6 | L4, L7 |
Biologiset taidot | ||
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä | S1-S6 | L1 |
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa | S1-S4 | L1, L5 |
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella | S1-S4, S6 | L1, L5 |
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä | S6 | L2, L3, L7 |
Biologian asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta | S1-S4, S6 | L7 |
.
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Biologia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Kiinnostun luonnosta ja sen ilmiöistä. Luontosuhteeni vahvistuu. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan tehdä eettisesti perusteltuja valintoja. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Innostun vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Syvennän tietojani ekosysteemin (esim. vesiekosysteemi) perusrakenteesta ja toiminnasta. Opin tunnistamaan lajeja. Opin kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä luokittelemaan eliöitä eri eliökuntiin ja antamaan esimerkkejä kullekin kunnalle tyypillisistä piirteistä. Opin tarkastelemaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään, miten se näkyy esimerkiksi erilaisina rakenteina. Opin, että erilaiset elinympäristöt lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Osaan antaa esimerkkejä siitä, kuinka biologisia tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää omassa elämässä. Opin tekemään biologisia tutkimuksia ja käyttämään biologisia tutkimusvälineistöä. Osaan biologiaan liittyviä syy- ja seuraussuhteita. Osaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia tietolähteitä biologian opiskelussa. |
.
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7 ovat vesiekosysteemiin perehtyminen (kunnallinen painotus), ravintoketjut ja eliöiden rakenteet.
S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.
S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.
S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Perehdytään vesiekosysteemiin. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.
S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Biologinen tieto ja ymmärrys | ||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja | S1-S4, S6 | L4, L5 |
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta | S1-S5 | L4, L5 |
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle | S1-S4, S6 | L4, L7 |
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys | S6 | L4, L7 |
Biologiset taidot | ||
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä | S1-S6 | L1 |
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa | S1-S5 | L1, L5 |
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi | S1-S4, S6 | L5, L6, L7 |
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella | S1-S6 | L1, L5 |
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa | S6 | L2, L3, L7 |
Biologian asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta | S1-S6 | L7 |
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja | S6 | L7 |
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi | S6 | L5, L7 |
.
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Biologia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Kiinnostun luonnosta ja sen ilmiöistä. Luontosuhteeni vahvistuu. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan tehdä eettisesti perusteltuja valintoja. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Innostun vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Syvennän tietojani ekosysteemin perusrakenteesta ja toiminnasta (esim. metsäekosysteemi). Osaan vertailla erilaisia ekosysteemejä (esim. kaupunki, -suo ja tunturiekosysteemit). Opin tunnistamaan eri lajeja. Osaan koota eliökokoelman sekä kasvattaa kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi. Osaan kuvailla eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä luokitella eliöitä eri eliökuntiin ja antaa esimerkkejä kullekin kunnalle tyypillisistä piirteistä. Osaan tarkastella eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärrän, miten se näkyy esimerkiksi erilaisina rakenteina. Tiedän, että erilaiset elinympäristöt lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Opin tekemään biologisia tutkimuksia ja käyttämään biologisia tutkimusvälineistöä. Osaan biologiaan liittyviä syy- ja seuraussuhteita. Osaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia tietolähteitä biologian opiskelussa. Tiedän, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ymmärrän biologian merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä biotalouden merkityksen. Osaan antaa esimerkkejä siitä, kuinka biologisia tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Ymmärrän biologian merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä ekosysteemipalveluiden merkityksen. |
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8 ovat
metsäekosysteemi, ekosysteemien vertailu, eliöiden kerääminen, lajintuntemus ja kasvien kasvattaminen.
S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.
S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.
S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.
S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.
S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.
Biologian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Biologinen tieto ja ymmärrys | ||
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita | S1, S4, S5 | L1 |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja | S5 | L3 |
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön | S6 | L4, L7 |
Biologiset taidot | ||
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä | S1-S6 | L1 |
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa | S1-S5 | L1, L5 |
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia | S1-S6 | L1, L5 |
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa | S6 | L2, L3, L7 |
Biologian asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta | S1-S6 | L7 |
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja | S6 | L7 |
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi | S6 | L5, L7 |
.
Biologia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Biologia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Kiinnostun luonnosta ja sen ilmiöistä. Luontosuhteeni vahvistuu. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan tehdä eettisesti perusteltuja valintoja. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Innostun vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Osaan ihmisen yksilönkehityksen ja kasvun vaiheet sekä elimistön perustoiminnot. Osaan perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteet. Osaan tehdä biologisia tutkimuksia käyttäen biologisia tutkimusvälineistöä. Osaan biologiaan liittyviä syy- ja seuraussuhteita. Osaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia tietolähteitä biologian opiskelussa. Osaan antaa esimerkkejä siitä, kuinka biologisia tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. |
.
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9 ovat
Ihmisen biologia, genetiikka, evoluutio ja kestävä kehitys.
S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi
S4 Mitä elämä on: Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.
S5 Ihminen: Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toinmintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.
S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.
Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.
Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.
Vihdin painotukset
Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Opetuksessa painotetaan taitoa tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä. Jotta maasto- ja laboratoriotyöskentelyä voidaan toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9
Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmien valinnassa. Kasvua, kehitystä sekä oppimisen iloa tukevat tutkimuksellisuus, yhdessä tekeminen, vastuullisuus omasta työskentelystä, luontosuhteen syveneminen sekä tiedon liittäminen jo ennestään opittuun. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa oppilaiden mahdolliset vaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivat erilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.
Vihdin painotukset
Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkin omien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Jotta maasto- ja laboratotoriotyöskentelyä voidaan toteuttaa turvallisesti, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.
Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9
Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin biologian tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Opettaja seuraa oppilaan taitoa tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä taitoa toteuttaa pienimuotoisia kokeita ja tutkimuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Vihdin painotukset
Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.
.
Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Biologian opetuksen tavoitteena on | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Biologinen tieto ja ymmärrys | |||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja | S1-S4, S6 | Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen
|
Oppilas osaa kuvata metsäekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistaa erilaisia ekosysteemejä ja niiden ravintoverkkojen lajeja.
Oppilas osaa kuvata monimuotoisuuden merkitystä ekosysteemien toiminnalle sekä pohtia metsien kestävän käytön merkitystä eliöille ja ihmiselle. |
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta | S1-S5 | Eliökunnan rakenteen jaa eliöiden rakenteen ja elintoimintojen hahmottaminen
|
Oppilas osaa kuvata eliökunnan luokittelun periaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja.
Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallisten sopeutumien pohjalta sekä tunnistaa, luokittelee ja vertailee eliöryhmiä. |
T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle | S1-S4, S6 | Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuotoisuuden hahmottaminen | Oppilas osaa tehdä havaintoja lajien esiintymisestä ja osaa kuvata lajien sopeutumista eri elinympäristöihin. Oppilas tunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajeja ja ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuotoisuudelle.
|
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita | S1, S4, S5 | Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen
|
Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata perimän ja ympäristön vaikutusta eliöiden yksilönkehityksessä.
Oppilas osaa kuvata miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena.
|
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja | S5 | Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata ihmiselimistön perusrakenteita ja elintoimintoja sekä osaa selostaa ihmisen kasvun ja kehittymisen pääperiaatteita. |
T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys | S6 | Luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi | Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia omassa lähiympäristössä tapahtuvista luonnollisista ja ihmisen toiminnan aiheuttamista luonnonympäristön muutoksista.
Oppilas ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden ja ekosysteemipalveluiden merkityksen sekä tuntee kestävän elämäntavan perusteet ja jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. |
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä | S1-S6 | Luonnontieteellinen ajattelutaito | Oppilas osaa esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttää biologialle ominaisia peruskäsitteitä sekä tutkimus- ja tiedon-hankintamenetelmiä.
Oppilas osaa esittää perusteltuja luonnontieteellisiä käsityksiä ja päätelmiä. |
T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa | S1-S5 | Biologisen tutkimusvälineistön ja teknologian käyttö
|
Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja tavoitteellisesti laboratoriossa ja maastossa. Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa. |
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi | S1-S4, S6 | Eliökokoelman laatiminen ja kasvien kokeellinen kasvattaminen | Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.
Oppilas toteuttaa ohjatusti kasvatuskokeen.
|
T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella | S1-S6 | Biologisen tutkimuksen tekeminen | Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.
Oppilas osaa esittää hypoteeseja ja tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisen tutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia. |
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa | S6 | Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminen arjessa | Oppilas osaa kuvata, miten biologisia tietoja ja taitoja voi hyödyntää omassa arjessa ja yhteiskunnassa
sekä osaa perustella näkemyksiä biologisen tietämyksen pohjalta. Oppilas osallistuu lähiluonnon vaalimisprojektiin, sen toteuttamiseen ja tulosten raportointiin. |
Biologian asenne- ja arvotavoitteet | |||
T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta | S1-S6 | Luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden merkityksen hahmottaminen | Oppilaan osaa perustella esimerkkien avulla miten luonnossa toimitaan kestävällä ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla.
|
T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja | S6 | Eettisten kysymysten pohdinta | Oppilas osaa hyödyntää biologian tietoja ja taitoja ihmiseen ja ympäristöön liittyvien vastuukysymysten arvioinnissa ja esittää perusteluja eettisesti kestäville valinnoille. |
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi | S6 | Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedot ja taidot | Oppilas osaa kuvata, miten toimitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. |
.
MAANTIETO
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys | ||
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta | S1, S2, S3, S5, S6 | L1, L4, L5 |
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia maapallolla | S1, S2, S3, S5, S6 | L4, L5 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää maapallon eri alueilla | S1, S2, S3, S5, S6 | L2, L4 |
Maantieteelliset taidot | ||
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä | S1, S2, S3, S5, S6 | L1 |
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä | S1, S2, S3, S5, S6 | L4, L5 |
T7 ohjata oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä | S1, S2, S3, S5, S6 | L5, L6 |
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa | S1, S2, S3, S5, S6 | L4 |
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja | S1, S2, S3, S5, S6 | L2 |
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta | S1, S2, S3, S5, S6 | L7 |
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi | S1, S2, S3, S5, S6 | L7 |
T13 ohjata oppilasta arvostamaan kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa | S1, S2, S3, S5, S6 | L3, L7 |
.
Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.
S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle.
S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.
S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön maailmassa. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.
.
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Maantieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Kasvan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan arvostaa alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Opin hahmottamaan maapallon karttakuvan ja sen peruspiirteet. Opin keskeisten kohteiden (esim. mantereet, maanosat ja valtameret) sijainnin ja nimistön. Opin geomediataitoja. Opin lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä. Opin soveltamaan karttataitoja käytännössä. Opin käyttämään kartan symboleja ja mittasuhteita sekä ottamaan suuntia ja mittaamaan etäisyyksiä. Opin luonnonmaantieteellisten ilmiöiden vaikutuksia. Opin tunnistamaan ja kuvailemaan luonnonmaisemia maapallolla. Opin seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia koko maailmassa. Opin vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä reflektoimaan omaa toimintaani ryhmän jäsenenä. Opin argumentointia ja esittämään maantieteellistä tietoa selkeästi. |
.
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys | ||
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta ja käsiteltävästä alueesta | S1-S6 | L1, L4, L5 |
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia käsiteltävällä alueella | S1-S4, S6 | L4, L5 |
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää käsiteltävällä alueella | S1-S6 | L2, L4 |
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta | S1-S6 | L7 |
Maantieteelliset taidot | ||
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä | S1-S6 | L1 |
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä | S1-S6 | L4, L5 |
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä | S1-S6 | L5, L6 |
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja | S1-S6 | L1 |
T9 aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia käsiteltävältä alueella | S1-S6 | L4 |
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa | S1-S6 | L2 |
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa ja sen monimuotoisuutta | S1-S6 | L7 |
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi | S1-S6 | L7 |
T13 ohjata oppilasta arvostamaan luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa | S1-S6 | L3, L7 |
Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään Euroopan keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.
S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia tutkittavalta alueelta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun.
S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä.
S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tutkitaan esimerkkien avulla tutkittavien alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Euroopassa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.
S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön Euroopassa. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Pohditaan esimerkkien avulla alueellisia kehityskysymyksiä.
.
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Maantieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Kasvan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan arvostaa alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Osaan hahmottaa maapallon karttakuvan ja sen peruspiirteet. Osaan keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön (esim. Euroopan alueella). Opin geomediataitoja. Opin lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä. Opin soveltamaan karttataitoja käytännössä. Opin käyttämään kartan symboleja ja mittasuhteita sekä ottamaan suuntia ja mittaamaan etäisyyksiä. Opin ihmismaantieteellisten ilmiöiden vaikutuksia. Opin kulttuurien piirteiden ja kulttuurimaisemien vaihtelua maapallon eri alueilla. Opin ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta. Ymmärrän luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen. Opin seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia koko maailmassa. Opin maantieteellisiä tutkimustaitoja ja ajattelutaitoja sekä opin esittämään maantieteellisiä kysymyksiä. Opin vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä reflektoimaan omaa toimintaani ryhmän jäsenenä. Opin argumentointia ja esittämään maantieteellistä tietoa selkeästi. |
.
Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys | ||
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista | S1-S6 | L1, L4, L5 |
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa
|
S1-S4, S6 | L4, L5 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa | S1-S6 | L2, L4 |
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys | S1-S6 | L7 |
Maantieteelliset taidot | ||
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä | S1-S6 | L1 |
S1-S6 | L4, L5 | |
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä | S1-S6 | L5, L6 |
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja Suomessa | S1-S6 | L4 |
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa | S1-S6 | L2 |
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja | S1-S6 | L7 |
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet | ||
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi | S1-S6 | L7 |
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia | S1-S6 | L3, L7 |
Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään Suomen keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.
S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia Suomen eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.
S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.
S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan.
S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.
.
Maantieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Maantieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Kasvan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Osaan arvostaa alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Opin hahmottamaan karttakuvan ja sen peruspiirteet. Opin keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön (esim. Suomi ja muut Pohjoismaat). Opin tunnistamaan ja kuvailemaan luonnonmaisemia Suomessa. Opin kulttuurien piirteiden ja kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa. Opin seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko Suomessa. Opin ihmismaantieteellisten ilmiöiden vaikutuksia. Opin maantieteellisiä tutkimustaitoja ja ajattelutaitoja sekä opin esittämään maantieteellisiä kysymyksiä (esim. aluesuunnittelun näkökulmasta). Opin havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia erityisesti ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Opin osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja eri aluetasoilla. Opin vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä reflektoimaan omaa toimintaani ryhmän jäsenenä. Opin argumentointia ja esittämään maantieteellistä tietoa selkeästi. |
.
Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.
Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.
Vihdin painotukset
Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat tärkeä osa maantiedon opetusta. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9
Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan kunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.
Vihdin painotukset
Tärkeää on tukea oppilaan kartanluvun -ja tulkinnan taitoja, sekä tukea spatiaalista hahmotuskykyä.
Oppilaita ohjataan hahmottamaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä ajankohtaisella uutisseurannalla. Jotta ohjausta, eriyttämistä ja tukea voidaan antaa, ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pieninä.
Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9
Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Maantiedossa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Vihdin painotukset
Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Ryhmäkokojen pitää pysyä riittävän pienenä, jotta arviointi pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti.
.
Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta | S1-S6
|
Maapallon karttakuvan hahmottaminen ja keskeisen paikannimistön tunteminen | Oppilas hahmottaa maapallon karttakuvan peruspiirteet sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön. |
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla | S1-S4, S6 | Luonnonmaantieteellisten ilmiöiden hahmottaminen | Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla Maan planetaarisuuden, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaa maapallon kehät ja vyöhykkeisyyden. Oppilas osaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemia Suomessa ja maapallolla sekä osaa tuoda esille joitakin niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. |
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureja, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla | S1-S6 | Ihmismaantieteellisten ilmiöiden hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän ja kulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa. |
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys
|
S1-S6
|
Luonnon ja ihmisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö | Oppilas osaa kuvata, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin sekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla on luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa.
Oppilas osaa kertoa, miksi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää. |
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä | S1-S6
|
Maantieteellinen ajattelutaito | Oppilas osaa selittää että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma.
Oppilas osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin. |
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä | S1-S6
|
Tilatajun kehittyminen | Oppilas osaa mitata sekä jana- että suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla, suunnata kartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla. |
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä | S1-S6 | Geomediataidot | Oppilas osaa käyttää kuvia, karttoja, karttapalveluja sekä muuta geomediaa maantiedon sisältöjen opiskelussa sekä arkielämässä.
Oppilas osaa laatia yksinkertaisia karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja. |
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja
|
S1-S6
|
Tutkimustaidot
|
Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen.
Oppilas osaa havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti. |
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa | S1-S6
|
Ympäristölukutaito ja ympäristön muutosten arvioiminen
|
Oppilas osaa havainnoida lähiympäristön muutoksia, osaa antaa esimerkkejä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvista ympäristön muutoksista ja osaa nimetä keskeisiä muutoksia aiheuttavia tekijöitä.
Oppilas osaa tuoda esille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvää ajankohtaista uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja. |
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa | S1-S6
|
Ryhmässä työskentelyn ja argumentoinnin taidot
|
Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä ja arvioida omaa toimintaansa ryhmässä.
Oppilas osaa esittää mielipiteitä maantieteellisistä asioista sekä kuunnella ja suhtautua rakentavasti erilaisiin näkemyksiin. |
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja | S1-S6
|
Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot | Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuun merkitystä omassa toiminnassaan. |
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi | S1-S6 | Kestävän kehityksen edistäminen | Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan vastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella.
Oppilas osaa ottaa kantaa kestävän kehityksen kysymyksiin ja osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti. |
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa | S1-S6 | Alueellisen identiteetin sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuuden tunnistaminen
|
Oppilas osaa luonnehtia omaan alueelliseen identiteettiinsä vaikuttavia tekijöitä sekä osaa kuvata lähiympäristön ja sen monimuotoisuuden merkitystä.
Oppilas osaa kuvata kulttuurien ja ihmisten moninaisuuden merkitystä sekä osaa tarkastella yhteiskunnan ilmiöitä ihmisoikeuksien näkökulmasta.
|
.
FYSIIKKA
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun | S1 & S4 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1 & S4 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1, S2 Tutustutaan ilmiöihin oman elämän ja elinympäristön näkökulmasta. S4 | L1, L6
|
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta | S1 & S4 | L3, L7
|
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1 & S4 | L1, L7
|
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1 & S4 | L2, L5
|
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1 & S4 | L2, L5
|
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1 & S4 | L2, L3, L5
|
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1 & S4 | L5
|
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1 & S4 | L1
|
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä | S1 & S4 | L1
|
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla | S1 & S4 | L2, L4
|
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1 & S4 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä | L1 | |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1 & S4 | L6
|
.
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Fysiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Koen fysiikan opiskelun mielekkääksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa fysiikan osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostumiseen.) Ymmärrän fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössäni ja yhteiskunnassa. Ymmärrän fysiikan merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioin omia valintojani energiavarojen kestävän käytön kannalta. Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimustöitä yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusten tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita (esim. valo- ja äänioppiin liittyen). Käytän erilaisia malleja (esim. kaavoja ja kuvaajia) ilmiöiden tarkastelussa. Käytän ja arvioin kriittisesti erilaisia tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkymyksiäni fysiikalle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. |
.
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun | S1, S2 ja S5 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. | L6, L7 |
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta | L3, L7 |
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L1, L7 |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1, S5 ja S2 Huomioidaan terveyden ja turvallisuuden näkökulmat arkielämässä. | L2, L5 |
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L2, L5 |
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L2, L3, L5 |
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L5 |
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L1 |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L1 |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L2, L4 |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä | S1 & S5 | L1 |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1, S2 lämpöopin ilmiöiden osalta & S5 | L6 |
.
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Fysiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Koen fysiikan opiskelun mielekkääksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa fysiikan osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostumiseen.) Ymmärrän fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössäni ja yhteiskunnassa. Ymmärrän fysiikan merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioin omia valintojani energiavarojen kestävän käytön kannalta. Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimustöitä yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusten tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita (esim. vuorovaikutuksia, liikkeeseen ja lämpöoppiin liittyen). Saavutan riittävät valmiuden jatko-opintoihin vuorovaikutukseen ja liikkeeseen liittyen. Käytän erilaisia malleja (esim. kaavoja ja kuvaajia) ilmiöiden tarkastelussa. Käytän ja arvioin kriittisesti erilaisia tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkymyksiäni fysiikalle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. |
.
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun | S1, S2, S3 & S6 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1, S2, S3 & S6 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1, S2, S3 & S6 | L6, L7 |
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta | S1, S2, S3 & S6 | L3, L7 |
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1, S2, S3 & S6 | L1, L7 |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1, S2, S3 & S6 | L2, L5 |
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1, S2, S3 & S6 | L2, L5 |
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1, S2, S3 & S6 | L2, L3, L5 |
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1, S2, S3 & S6 | L5 |
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1, S2, S3 & S6 | L1 |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä | S1, S2, S3 & S6 | L1 |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla | S1, S2, S3 & S6 | L2, L4 |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1, S2, S3 & S6 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä | S6 | L1 |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1, S2, S3 & S6 | L6 |
.
Fysiikka Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Fysiikka
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Koen fysiikan opiskelun mielekkääksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa fysiikan osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostumiseen.) Ymmärrän fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössäni ja yhteiskunnassa. Ymmärrän fysiikan merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioin omia valintojani energiavarojen kestävän käytön kannalta. Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimustöitä yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusten tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita (esim. sähköoppiin ja ydinfysiikkaan liittyen). Saavutan riittävät valmiuden jatko-opintoihin vuorovaikutukseen ja sähköön liittyen. Käytän erilaisia malleja (esim. kaavoja ja kuvaajia) ilmiöiden tarkastelussa. Käytän ja arvioin kriittisesti erilaisia tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkymyksiäni fysiikalle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. |
.
Fysiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.
S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.
S3 Fysiikka yhteiskunnassa: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.
S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.
S5 Vuorovaikutus ja liike: Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.
S6 Sähkö: Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.
Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Fysiikan opetusvälineillä varustettu tila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.
Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa vuosiluokilla 7-9
Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.
Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7-9
Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut fysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso fysiikan päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | |||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun | S1-S6 |
|
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1-S6 | Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot | Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.
Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella. |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1-S6 | Fysiikan merkityksen arvioiminen | Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.
Oppilas osaa kuvata fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa. |
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta | S1-S6 | Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta | Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta. |
Tutkimisen taidot | |||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1-S6 | Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu | Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.
Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia. |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1-S6 | Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen | Oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.
Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tutkimuksia.
|
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1-S6 | Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi | Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.
Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.
|
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1-S6 | Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa | Oppilas osaa kuvata joitakin teknologisia sovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.
Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.
|
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1-S6 | Tieto- ja viestintätekniikan käyttö | Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.
Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta. |
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen | |||
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. | S1-S6 | Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen | Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan keskeisten käsitteiden avulla.
Oppilas osaa yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet. |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä | S1-S6 | Mallien käyttäminen | Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja tehdä ennusteita sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista.
Oppilas osaa kuvata mallia ja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita. |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla | S1-S6 | Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen | Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.
Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla. |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1, S4 | Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.
Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. |
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä | S5, S6 | Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen | Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa. |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1-S6 | Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa | Oppilas osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä. |
.
KEMIA
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun | S1, S2, S4-S6 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1, S2, S4-S6 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1, S2, S4-S6 | L6, L7 |
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta | S1, S2, S4-S6 | L3, L7 |
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1, S2, S4-S6 | L1, L7 |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1, S2, S4-S6 | L2, L5 |
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1, S2, S4-S6 | L2, L5 |
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1, S2, S4-S6 | L2, L3, L5 |
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1, S2, S4-S6 | L5 |
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1, S2, S4, S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. S6 Tutustutaan reaktionopeuteen vaikuttaviin tekijöihin ja happamuuteen. | L1 |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä | S1, S5 Käytetään malleja ja simulaatioita aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa. S6 Harjoitellaan kemian merkkikieltä ja reaktioyhtälöiden tulkintaa. | L1 |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla | S1 | L2, L4 |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista | S5 Tutustutaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. S6 Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. | L1 |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1 | L6 |
.
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Kemia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Koen kemian opiskelun mielekkääksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa kemian osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Ymmärrän kemian osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössä ja yhteiskunnassa (esim. kodin kemikaalit ja paloturvallisuus). Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusteni tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän kemian soveltamista teknologiassa. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän kemian käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita. Käytän erilaisia malleja (esim. kemialliset merkit, reaktioyhtälö) aineen rakenteen ja kemiallisten ilmiöiden tarkastelussa. Käytän ja arvioin kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkemyksiäni kemialle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. Ymmärrän perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista (esim. puhdas aine ja seokset). |
.
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun | S1, S4-S6 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1, S4-S6 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1, S4-S6 | L6, L7 |
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta | S1, S4-S6 | L3, L7 |
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1, S4-S6 | L1, L7 |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1, S4-S6 | L2, L5 |
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1, S4-S6 | L2, L5 |
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1, S4-S6 | L2, L3, L5 |
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1, S4-S6 | L5 |
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1, S4 Perehdytään aineen ja energian säilymiseen. S5 Opetellaan atomin rakenne ja jaksollisen järjestelmän periaate. S6 Tutustutaan energian ja aineen muuttumiseen reaktioissa. | L1 |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä | S5 Harjoitellaan jaksollisen järjestelmän käyttöä. S6 Tutkitaan aineiden muuttumista reaktioissa ja selitetään havaittuja ilmiöitä. | L1 |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla | S1, S4 | L2, L4 |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1, S4 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista | S5 Ymmärretään atomin rakennetta ja syvennetään ymmärrystä jaksollisesta järjestelmästä. S6 Kuvataan reaktioita kemian merkkikielellä. | L1 |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1, S4 | L6 |
.
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Kemia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Koen kemian opiskelun mielekkäksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa kemian osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Ymmärrän kemian osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusteni tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän kemian soveltamista teknologiassa. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän kemian käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita. Käytän erilaisia malleja aineen rakenteen ja kemiallisten ilmiöiden tarkastelussa (esim. kemialliset merkin, rakenne- ja molekyylikaavat, reaktioyhtälöt). Käytän ja arvioin kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkemyksiäni kemialle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. Ymmärrän perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista (esim. atomin rakenne, sidosten muodostuminen ja metallit sekä hapot ja emäkset). |
.
Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun | S1-S6 | L1 |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1-S6 | L1, L6 |
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1-S6 | L6, L7 |
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta | S1-S6 | L3, L7 |
Tutkimisen taidot | ||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1-S6 | L1, L7 |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1-S6 | L2, L5 |
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1-S6 | L2, L5 |
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1-S6 | L2, L3, L5 |
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1-S6 | L5 |
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen | ||
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä | S1-S4, S5 – S6 Tutustutaan hiilen kemiaan ja sen kiertokulkuun. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. | L1 |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä | S1-S4, S5 Tulkitaan ja piirretään yhdisteiden molekyyli- ja rakennekaavoja ja käytetään muita mallinnusmenetelmiä. | L1 |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla | S1-S6 | L2, L4 |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1-S6 | L1, L4 |
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista | S5, S6 | L1 |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1-S6 | L6 |
.
Kemia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Kemia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Koen kemian opiskelun mielekkääksi. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.)
Arvioin omaa kemian osaamistani, asetan tavoitteita omalle työskentelylleni ja työskentelen pitkäjänteisesti. (Ei käytetä arvosanan muodostamiseen.) Ymmärrän kemian osaamisen merkitystä omassa elämässäni, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Ymmärrän kemian merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioin omia valintojani luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. Muodostan tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja toteutan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa. Käsittelen ja analysoin tutkimusteni tuloksia ja arvioin tutkimusprosessia. Työskentelen turvallisesti ja johdonmukaisesti. Ymmärrän kemian soveltamista teknologiassa. Kehitän ja sovellan yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. Käytän tvt:tä ja simulaatioita omassa oppimisessani. Käytän kemian käsitteitä täsmällisesti ja hyödynnän ajattelussani luonnontieteellisiä teorioita. Käytän erilaisia malleja aineen rakenteen ja kemiallisten ilmiöiden tarkastelussa (esim. kemialliset merkin, rakenne- ja molekyylikaavat, reaktioyhtälöt). Käytän ja arvioin kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisen ja perustelen erilaisia näkemyksiäni kemialle ominaisella tavalla. Hahmotan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. Ymmärrän perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista (esim. orgaaniseen kemiaan liittyen). |
.
Kemian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.
S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.
S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.
S4 Kemia maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.
S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne: Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.
S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset: Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.
.
Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia. Kemian opetusvälineillä ja opetuksessa tarvittavilla kemikaaleilla varustettu luokkatila on edellytys tavoitteelliselle ja toiminnalliselle opettamiselle ja oppimiselle. Jotta turvallinen työskentely voidaan taata, tulee opetusryhmän oppilasmäärä rajoittaa enintään 16 oppilaaseen.
Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian ja teknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa vuosiluokilla 7-9
Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista.
Oppilaan oppimisen arviointi kemiassa vuosiluokilla 7-9
Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Kemian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | |||
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun | S1-S6 | Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. | |
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti | S1-S6 | Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot | Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.
Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.
|
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa | S1-S6 | Kemian merkityksen arvioiminen | Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.
Oppilas osaa kuvata kemian osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa. |
T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta
|
S1-S6 | Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta | Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. |
Tutkimisen taidot | |||
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi | S1-S6 | Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu | Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.
Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia. |
T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti | S1-S6 | Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen | Oppilas hallitsee perustyötaidot, osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ohjeiden tai suunnitelman mukaan.
Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa suljettuja ja avoimia tutkimuksia.
|
T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia | S1-S6 | Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi | Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.
Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.
|
T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa | S1-S6 | Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa | Oppilas osaa kuvata joitakin esimerkkejä kemian soveltamisesta teknologiassa.
Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä yksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.
|
T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla | S1-S6 | Tieto- ja viestintätekniikan käyttö | Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.
Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta. |
Kemian tiedot ja niiden käyttäminen | |||
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. | S1-S6 | Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen | Oppilas osaa käyttää kemian keskeisiä käsitteitä oikeassa asiayhteydessä ja yhdistää niitä toisiinsa.
Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä kemian keskeisten käsitteiden avulla. |
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä | S1-S6 | Mallien käyttäminen | Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä malleilla tai kuvauksilla. |
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla | S1-S6 | Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen | Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.
Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla. |
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa | S1, S4 | Luonnontieteellisen tiedon luonteen hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.
Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.
|
T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista | S5, S6 | Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen | Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutoksien keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa. |
T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä | S1-S6 | Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa | Oppilas osaa käyttää kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä. |
.
TERVEYSTIETO
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys | ||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti | S1-S3
Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden hahmottamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä. Aihealueiksi valitaan sellaisia sisältöjä, joiden avulla oppilas oppii ymmärtämään elämänkulkua, kasvua ja kehitystä, sekä niiden tunnuspiirteitä. |
L1, L2, L3, L7 |
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa | S1
Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä. Lisäksi perehdytään kiusaamiseen, sen tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja puuttumiseen. |
L2 ,L3, L4, L7 |
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä | S1
Keskeinen sisältö on murrosiän mukanaan tuomat muutokset kehossa ja mielessä. Painotetaan oppilaan oppilaan itsensä arvostamista ja vahvuuksia omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden kautta.
|
L1, L3, L4,L6 |
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa | S1, S3
Sisällöissä painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä. Ohjataan oppilasta tunnistamaan, ennalta ehkäisemään ja puuttumaan kiusaamistilanteisiin. |
L1, L2, L3, L4, L6, L7 |
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy | ||
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti | S1-S3
Sisällöissä painotetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.
|
L1, L2, L3, L4 |
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa | S2, S3
Sisällöissä perehdytään arkirytmiin, uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan.
|
L2, L3, L5, L6, L7 |
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja | S1, S2
Sisällöksi valitaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, erityisesti harrastuneisuutta sekä liikunnan ja liikkumattomuuden merkitystä terveydelle. |
L2, L3, L4, L7 |
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä | S2
Sisällöissä käsitellään yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisy.
|
L1-L7 |
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri | ||
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille | S3
Sisältönä otetaan esille muun muassa lapsuus, lasten oikeudet ja vanhuus (elämänkaariajattelu) . |
L2, L4, L5, L7 |
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä | S1, s2
Sisältöinä erityisesti hammasterveys ja henkilökohtainen hygienia. |
L1, L3, L6 |
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista | s1-s3
Keskeisenä sisältönä painotetaan minäkuvan ja itsetunnon kehittämistä ja ymmärtämistä sekä omien vahvuuksien arvioimista. Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet. |
L1,L2, L3, L7 |
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä | S3
Sisältönä painotetaan oppilaan keinoja vaikuttaa lähiyhteisön terveyteen. |
L1-L7 |
.
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Terveystieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
Osaan kuvata terveyden osa-alueet esimerkkien avulla. Osaan kuvata esimerkein, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan. Osaan nimetä tunteita ja tiedän keinoja vaikuttaa käyttäytymiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Osaan toimia vastuullisesti vuorovaikutustilanteissa. Osaan esitellä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tiedän sosiaalisten suhteiden merkityksen mielen hyvinvoinnille ja terveydelle. Osaan kuvata seksuaalisuuden kehittymistä ja murrosiän eri vaiheita. Harjoittelen tunnistamaan omat vahvuuteni. terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy Opettelen arvioimaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Osaan tunnistaa ja arvioida omaan terveyteeni ja turvallisuuteeni liittyviä tekijöitä. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) Osaan pohtia oman terveyteni kannalta merkityksellisiä voimavaroja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri Osaan tunnistaa itselleni sopivia oppimisen keinoja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) |
.
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys | ||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti | S1-S3
Oppilas ymmärtää riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle. |
L1, L2, L3, L7 |
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa | S1
Keskeisenä sisältönä on tunne-elämän muutokset, sekä seksuaalisuuden kehittyminen sekä sen monimuotoisuus. Sisällöissä painotetaan aihealueita, joilla oppilas vahvistaa itsensä arvostamista, elämänhallintataitoja ja minäkuvaansa. |
L2 ,L3, L4, L7 |
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä | S1
Perehdytään kasvun ja kehityksen tunnuspiirteisiin, erityisesti seksuaalisuuteen, minäkuvaan ja itsensä arvostamiseen, sekä vahvistetaan elämänhallinta- ja turvataitoja. |
L1, L3, L4,L6 |
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa | S1, S3
Sisällössä otetaan esille perheen ja läheisten merkitys terveyden näkökulmasta. Pohditaan yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.
|
L1, L2, L3, L4, L6, L7 |
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy | ||
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti | S1-S3
Syvennytään ravitsemukseen, ja terveyttä kuluttaviin tekijöihin, erityisesti syömishäiriöihin. Syvennetään tietoa riippuvuuksista ja päihteistä, sekä niiden käytön ehkäisystä. |
L1, L2, L3, L4 |
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa | S2, S3
Sisällöissä painotetaan oppilaan tiedonhankintataitoja terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Oppilas tutustuu erityisesti ensiapu- ja turvallisuustaitoihin, itsehoitoon, tuen ja avun hakemiseen.
|
L2, L3, L5, L6, L7 |
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja | S1, S2
Sisältönä syvennytään arkirytmin, unen, ravitsemuksen ja liikunnan terveysvaikutuksiin sekä pohditaan passiivisen elämäntavan merkitystä terveydelle. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin. |
L2, L3, L4, L7 |
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä | S2
Sisältönä ajankohtaiset terveysilmiöt yhteiskunnassa sekä kriittinen tiedon luotettavuuden arviointi. |
L1-L7 |
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri | ||
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille | S3
Keskeisenä sisältönä sosiaalinen kestävyys, ympäristön terveysriskit ja liikenneturvallisuus. |
L2, L4, L5, L7 |
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä | S1, s2
Sisältönä erityisesti ravitsemus. |
L1, L3, L6 |
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista | s1-s3
Sisällöissä painottuvat perheen ja ystävien merkitys sekä huolenpito. Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet. |
L1,L2, L3, L7 |
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä | S3
Sisältönä yksilön oikeudet ja vastuu. |
L1-L7 |
.
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Terveystieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
Osaan toimia vastuullisesti vuorovaikutustilanteissa. Tiedän sosiaalisten suhteiden merkityksen mielen hyvinvoinnille ja terveydelle. terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy Osaan tarkastella fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä vahvistavia ja vaarantavia tekijöitä. Osaan arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Osaan tunnistaa ja tarkastella kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä ja niihin liittyviä arvoja. Tiedän, mitä haittaa päihteistä on nuoren kehitykselle. Hallitsen arkirytmin ja ymmärrän ravinnon, liikunnan ja levon merkityksen terveydelleni. Osaan verrata omia liikuntatottumuksiani liikuntasuosituksiin. Tiedän fyysisen kunnon ominaisuudet ja keinoja niiden kehittämiseen. Tiedän unen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tiedän hyvän ryhdin ja työergonomian merkityksen. Tiedän ehkäisymenetelmiä ja niiden oikean käytön. Ymmärrän ihmisen seksuaalisena olentona ja ymmärrän seksuaalisen moninaisuuden. Tiedän, miten toimia ensiaputilanteissa. Osaan terveellisen ruokavalion perusteet. Osaan tunnistaa ja arvioida omaan terveyteeni ja turvallisuuteeni liittyviä tekijöitä. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) Osaan pohtia oman terveyteni kannalta merkityksellisiä voimavaroja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri Osaan tarkastella omaan elämänpiiriini kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen terveyskäsityksiä ja tunnistaa niiden merkityksiä itselleni. Osaan tunnistaa itselleni sopivia oppimisen keinoja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) |
.
Terveystiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys | ||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti | S1-S3
Oppilas syventää ymmärrystään riippuvuuksien ja päihteiden käytön ehkäisyn merkityksen terveydelle ja sen edistämiselle. |
L1, L2, L3, L7 |
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa | S1
Oppilas syventää tietoaan mielen hyvinvoinnin ja rentoutumisen merkityksestä hyvinvoinnissa. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn. |
L2 ,L3, L4, L7 |
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä | S1
Sisällöissä painotetaan stressin ja kriisien rakentavaa käsittelyä sekä oman oppimisen yksilöllisiä vahvuusalueita. |
L1, L3, L4,L6 |
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa | S1, S3
Sisällöissä painotetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tuetaan oppilasta tekemään vastuullisia elämäntapavalintoja. |
L1, L2, L3, L4, L6, L7 |
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy | ||
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti | S1-S3
Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Huomioidaan erityisesti nuoren mielen pahoinvointi.
|
L1, L2, L3, L4 |
T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa | S2, S3
Sisällöissä painotetaan terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa toimiminen. Oppilas syventää tietojaan ergonomiasta ja lähiympäristönsä terveyspalveluista. |
L2, L3, L5, L6, L7 |
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja | S1, S2
Oppilas ymmärtää unen, levon ja rentoutumisen merkityksen voimavaralähtöisesti. |
L2, L3, L4, L7 |
T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä | s2
Oppilas perehtyy ajankohtaisiin terveysilmiöihin. Oppilas tutustuu terveysmarkkinointiin ja sen vaikuttamisen keinoihin. Oppilas tarkastelee kriittisesti tiedon luotettavuutta. |
L1-L7 |
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri | ||
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille | S3
Sisältönä painotetaan sosiaalista kestävyyttä, vastuullista kuluttamista sekä kestävää elämäntapaa. Huomioidaan kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys. |
L2, L4, L5, L7 |
T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä | s3
Oppilas perehtyy suomalasiin kansantauteihin ja muihin pitkäaikaissairauksiin nostaen esille terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja sekä mielenterveyden. Oppilas tietää terveyspalveluiden asianmukaisen käytön. |
L1, L3, L6 |
T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista | s1-s3
Sisällössä painottuvat eri yhteisöjen terveyskäsitykset ja niiden merkitys itselle. Oppilas tunnistaa oman oppimisensa henkilökohtaiset vahvuusalueet. |
L1,L2, L3, L7 |
T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä | S3
Sisältönä terveysmarkkinointi ja sen vaikuttamisen keinot terveyden näkökulmasta. Pohditaan kansalaistoimintaa. |
L1-L7 |
.
Terveystieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Terveystieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
Osaan toimia vastuullisesti vuorovaikutustilanteissa. Tiedän sosiaalisten suhteiden merkityksen mielen hyvinvoinnille ja terveydelle. terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy Osaan käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä. Osaan toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Osaan hakea terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Osaan arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Osaan tunnistaa ja tarkastella kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä ja niihin liittyviä arvoja. Osaan tunnistaa ja arvioida omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) Osaan pohtia oman terveyteni kannalta merkityksellisiä voimavaroja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri Ymmärrän ympäristön vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tunnen asuinalueeni terveyspalvelut osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja tiedän, mistä voin hakea tarvittaessa apua. Tiedän, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn. Osaan tarkastella omaan elämänpiiriini kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen terveyskäsityksiä ja tunnistaa niiden merkityksiä itselleni. Tiedän, mitä ovat yksilön oikeudet, vastuut ja vaikuttamiskeinot terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössäni ja lähiyhteisöissä. Tiedän suomalaisten kansantautien syitä ja seurauksia sekä tiedän, miten niitä ennaltaehkäistään. Osaan tunnistaa itselleni sopivia oppimisen keinoja. (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen) |
.
Terveystiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteiden pohjalta luodaan ehyitä, ikätasoisesti eteneviä opetuskokonaisuuksia. Opintokokonaisuudet rakentavat monipuolista tietoa ja osaamista terveydestä voimavarana, sen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta sekä näiden välisestä vuorovaikutuksesta. Opintokokonaisuuksissa otetaan huomioon elämänkulku, lapsuuden ja nuoruuden kasvu, kehitys sekä niiden kehitystehtävät. Sisältöjen valinnoissa hyödynnetään paikallisia ja globaaleja ajankohtaisia aiheita ja sovelletaan niitä tavoitteiden mukaisesti.
S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys: Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.
S2 Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy: Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.
Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa, ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantaudit ja tapaturmat.
S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit.
Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.
.
Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.
Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen, kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.
Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt. Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.
Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki terveystiedossa vuosiluokilla 7-9
Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksia ja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseään koskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.
Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tuki oppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.
Oppilaan oppimisen arviointi terveystiedossa vuosiluokilla 7-9
Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaan sekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossa on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalan käsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite
|
Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys | |||
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti | S1-S3 | Terveyteen liittyvät käsitykset | Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet ja näiden välistä vuorovaikutusta esimerkkien avulla sekä kuvata esimerkein mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.
Oppilas pystyy esittelemään elämänkulun eri vaiheita, erityisesti nuoruuden kehitystä ja kuvaamaan esimerkkien avulla terveyden, kasvun ja kehityksen merkitystä elämän voimavarana. |
T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa | S1 | Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä käyttäytymisen säätelyn analysointi | Oppilas osaa nimetä useita tunteita sekä osaa antaa esimerkkejä tunteiden ja käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä.
Oppilas pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä esitellä keinoja stressin ja kriisien käsittelyyn.
|
T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä | S1 | Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. | |
T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa | S1 S3 S4 | Terveydellisen kehityksen analysointi ja toiminta vuorovaikutustilanteissa | Oppilas osaa eritellä esimerkkien avulla yksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja arvioida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.
Oppilas osaa nimetä ja kuvata yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tilanteita tuottaa niihin vastuullisia ratkaisuja.
|
Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät ja sairauksien ehkäisy | |||
T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti | S1-S3 | Terveyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja terveyteen liittyvien käsitteiden käyttäminen
|
Oppilas pystyy nimeämään useita terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä kuvaamaan pääpiirteissään näiden välisiä yhteyksiä ja syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.
|
T 6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa | S2 S3 | Terveyteen, turvallisuuteen ja sairauteen liittyvien tietojen ja taitojen soveltaminen | Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää sitä pääosin asianmukaisesti.
Oppilas osaa kuvata esimerkein tai esittää asianmukaisia toimintamalleja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. |
T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja | S1 S2 | Ei käytettä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
|
|
T 8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä | S1-S3 | Terveyteen ja sairauteen liittyvien ilmiöiden tarkastelu ja terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden arvioiminen | Oppilas osaa eritellä terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa selittää terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista.
Oppilas osaa kuvata elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esimerkkejä käyttäen arvioida elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia.
Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta usean tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän pohjalta. |
Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri | |||
T 9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille | S3 | Ympäristön terveysvaikutusten hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä esitellä yhteisöjen, kulttuurin, median ja tieto- ja viestintäteknologian yhteyksiä terveyteen.
|
T 10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä | S1 S2 | Työkyvyn edistämisen keinojen hahmottaminen
|
Oppilas osaa laatia opiskelu-, toiminta- ja työkykyä edistäviä suunnitelmia. Oppilas osaa kuvata miten hakeutua oman koulun ja kunnan terveyspalveluihin ja antaa useampia esimerkkejä siitä, miten niitä voi hyödyntää tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. |
T 11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien
ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista. |
S1-S3 | Terveyskäsitysten
arviointi sekä oppimista edistävien tekijöiden hahmottaminen
|
Oppilas osaa pohtia esimerkein sitä, miten perhe, lähiyhteisöt, muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä.
Oppilas osaa esimerkein eritellä omaa oppimistaan tukevia tekijöitä. |
T 12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä.
|
S3 | Terveyteen liittyvän viestinnän arviointi sekä terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien keinojen tunteminen | Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän viestinnän luotettavuutta ja merkitystä sekä perustella terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä käsityksiä. Oppilas osaa eritellä elämäntapojen seurauksia toisille ja ympäristön terveydelle sekä esitellä esimerkein keinoja ja tapoja miten terveyteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisöissä. |
.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Oppiaineen tehtävä
Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Opetuksessa:
- perehdytään opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
- tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
- edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.
- annetaan monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua.
- ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista.
- pohditaan ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.
- annetaan valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä.
- kannustetaan oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
- tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä
- tutustutaan uskontoilmiöön oppilaan omasta lähiympäristöstä, Vihdistä, käsin, laajentaen näkökulmaa koko Suomeen ja maailmalle.
Opetus
- tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan
- antaa oppilaille aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin
- tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.
Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa
- perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä
- syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.
- tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen
- tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä uskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa
- käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet.
- perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin
- pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia.
Uskonnon opetus tarjoaa oppilaille voimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen
osaaminen |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | · Tutustutaan uskontoihin /uskontoon ilmiönä ja sen tutkimukseen tieteellisestä näkökulmasta.
· Tarkastellaan uskonnon eri ulottuvuuksia. · Tutkitaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta toisiinsa. · Huomioidaan uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen. |
L1: Ajattelun taidot L2: uskonnon ja kulttuurin välinen suhdeL4:uskontojen ja katsomusten monilukutaito |
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen | · Tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutuksia kulttuuriin eri puolilla maailmaa.
· Tutustutaan luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin, uskontokritiikkiin, uskonnottomuuteen ja sekularisaatioon
|
L2 Kulttuurinen osaaminen
L5 Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | · Tutustutaan eri uskontojen tapoihin, riitteihin ja symboleihin
· Huomioidaan uskontojen ja katsomusten näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, kuten mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. |
L2: kulttuurinen osaaminen,
L4: monilukutaito L5: tieto-ja viestintätekinen osaaminen |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla |
· Tutustutaan uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.
· Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa.
|
L1 Ajattelu;
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen |
.
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Evankelisluterilainen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Tiedän erilaisten uskontojen, katsomusten ja uskonnottomuuden keskeisiä piirteitä.
Tunnen eri uskontojen ja katsomusten keskeisiä oppeja, tapoja, riittejä, symboleita ja levinneisyyttä. Harjaannun hankkimaan lisää tietoa erilaisista uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta. Ymmärrän uskontojen monimuotoisuutta. Tunnen uskonnon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä. Osaan kuvailla uskontoa ilmiönä ja tunnen uskontojen ulottuvuuksia. Osaan tunnistaa uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä. |
.
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen
osaaminen |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | · Tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. | L1 Ajattelun taidot |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista
T7 auttaa oppilasta pohtimaan opiskeltavan uskonnon maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina
|
· Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin, niiden levinneisyyteen ja keskeisiin opetuksiin, erityisesti luterilaiseen kirkkoon.
· Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä, tulkintatapoja, Raamatun tieteellistä tutkimista. · Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja lähialueella sekä sen kulttuurivaikutuksiin. · Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen. · Perehdytään kristinuskon ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Huomioidaan kristinuskon globaali ulottuvuus. |
L2 Kulttuurinen osaaminen ,
L4 monilukutaito, L5 TVT-osaaminen, L7 osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan oman uskonnon tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | · Tutkitaan Raamatun kulttuurivaikutuksia.
· Tutustutaan kristinuskon symboliikkaan, juhliin ja riitteihin. · Otetaan huomioon kristinuskon suhde politiikkaan. |
L2 kulttuurinen osaaminen,
L4 monilukutaito, L6 Työelämätaidot |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa. | L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L6 Työelämätaidot: erilaisten ihmisten kohtaaminen |
.
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Evankelisluterilainen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Tunnen eri kirkkokuntia ja ymmärrän kristinuskon monimuotoisuutta.
Harjaannun hankkimaan lisää tietoa kristinuskosta. Tunnen kristinuskon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä. Syvennän tietojani kristinuskosta ja sen vaikutuksesta Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Tunnen Raamatun sisältöä ja syntyä. Ymmärrän, että Raamattua voi tarkastella sekä tieteellisesti että uskonnollisesti. Ymmärrän, että kristinusko vaikuttaa ihmisten valintoihin maailmanlaajuisesti. Osaan tunnistaa kristinuskon aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Opin tuntemaan kristinuskon tapoja ja symboleita. Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä. |
.
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina |
· Ohjataan eettisen ajattelun kehittymisessä.
· Painotetaan etiikan peruskäsitteiden tuntemista ja ymmärtämistä. · Perehdytään kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen · Perehdytään eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen. · Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan. |
L1 ajattelun taidot;
L2 kulttuurinen osaaminen
|
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla |
* Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin
suomalaiseen yhteiskuntaan, työntekoon, talouteen, mediaan, globaaliin vastuuseen, ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
*Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.
* Tavoitteet huomioidaan kaikessa opetuksessa. |
L1 ajattelun taidot,
L2 kulttuurinen osaaminen L3 Arjen taidot L5, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6, Työelämätaidot L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen |
.
Evankelisluterilainen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Evankelisluterilainen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Tunnistan ja osaan arvioida erilaisia argumentaation tapoja.
Ymmärrän uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja. Osaan eettisen ajattelun keskeiset käsitteet ja osaan käyttää niitä. Tunnen eri uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita. Perehdyn ihmisoikeuksien periaatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Osaan pohtia uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. Osaan pohtia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojeni suhdetta niihin. Tutkin omia valintojani eettisestä näkökulmasta ja pohdin niin vaikutusta hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan. Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä. |
.
Evankelisluterilaisen uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin: katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko. Opetuksessa perehdytään kirkkokuntien levinneisyyteen, keskeisiin opetuksiin. Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä ja tulkintatapoja sekä uskonnon kulttuurivaikutuksia. Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksiin. Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.
S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa. Tutustutaan lisäksi luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Uskontoja tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. Syvennetään ekumenian sekä uskontojen ja katsomusten välisen dialogin ymmärtämistä osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.
S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeistä on etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen. Perehdytään syvällisemmin kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen ja eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen. Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan. Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tarkastellaan eettisiä kysymyksiä mediasta otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä. Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.
Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen. Keskustelu on tärkeä osa opetusta. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 7-9
Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.
Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 7-9
Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | S1, S2 | Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa | Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa. |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista | S1 | Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen | Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet. |
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen | S2 | Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen | Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta. |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | S1-S3 | Uskonnon ja kulttuurin lukutaito | Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja | S1, S3 | Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot | Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista. |
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin | S3 | Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka | Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita. |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina | S1, S3 | Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti | Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. |
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin | S2, S3 | Eettinen ajattelu | Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. |
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan | S2, S3 | Eettinen ajattelu | Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | S1-S3 | Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
.
ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | S1, S2 Tutustutaan uskonnon ja kulttuurin käsitteisiin.
Pohditaan uskontoa osana kulttuuria sekä yksilön kulttuuri-identiteettiä.
Opetellaan havaitsemaan kulttuurien ja uskontojen sisäistä monimuotoisuutta.
Opetellaan tarkastelemaan maailmanuskontojen sekä luonnonuskontojen levinneisyyttä ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa.
|
L1 |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista | S1 Tutustutaan eri maiden ortodoksisiin kirkkoihin ja niiden nykytilanteeseen sekä orientaalisiin ortodokseihin. | L2 |
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen | S2 Tutustutaan maailmanuskontojen keskeisiin opetuksiin ja humanismiin.
Tutustutaan keskeisiin kristillisiin kirkkoihin.
Tarkastellaan uskontojen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen.
Syvennetään tietoja eri katsomuksista.
Perehdytään käsitteisiin maallistuminen, uskonnottomuus ja uskontokritiikki sekä niiden merkitykseen maailmassa.
Tutustutaan uskontodialogin käsitteeseen.
|
L2 L3 L6 |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnista-maan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | S1-S3 Perehdytään eri uskontojen symboleihin ja tapakulttuureihin (esim. ruokasäädöksiin, paastoamiseen ja pukeutumiseen).
Tarkastellaan uskontojen näkymistä kulttuurin eri osa-alueilla.
Opetellaan havaitsemaan uskontojen näkymistä mediassa ja maailmanpolitiikassa. |
L2 L4 L6 |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja | S1, S3 Tutustutaan luonnollisen ja yliluonnollisen erotteluun.
Harjoitellaan pohtimaan uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan eroja.
Opetellaan havaitsemaan uskonnollisen ja tieteellisen kielenkäytön eroja.
Harjoitellaan havaitsemaan erilaisia mielipiteitä sekä perustelemaan omia mielipiteitä.
|
L1 L2 L4 L5 L7 |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailman-laajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina | S1, S3 Pohditaan eri katsomusten yhteiskunnallista merkitystä.
Pohditaan katsomuksen merkitystä omassa elämässä.
|
L5 L6 |
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan | S2, S3 Tutkitaan eri uskontojen suhtautumista kestävään elämäntapaan ja verrataan niitä oman uskonnon opetuksiin. | L1 L2 |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | S1-S3 Opetellaan keskustelemaan eri katsomusten samanarvoisuudesta ja siitä, miksi perustietoja eri uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa. | L6 |
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Ortodoksinen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Syvennän tietoani ortodoksisesta uskonnosta.
Osaan kuvailla uskontoa ilmiönä ja tunnen uskontojen ulottuvuuksia. Osaan kertoa keskeisiä piirteitä eri uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta. Tiedän eri uskontojen ja katsomusten keskeisiä oppeja, tapoja, riittejä, symboleita ja levinneisyyttä. Harjaannun hankkimaan lisää tietoa erilaisista uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta. Osaan kertoa mitä tarkoittaa uskontojen monimuotoisuus Osaan tunnistaa uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Osaan selittää mitä tarkoittaa maallistuminen, uskonnottomuus ja uskontokritiikki. Tiedän, että uskonto on osa kulttuuria ja siten myös osa yksilön kulttuuri-identiteettiä. Kerron omat mielipiteeni perustellen. Osaan pohtia omia valintojani eettisten periaatteiden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Rohkaistun kohtaamaan yhteiskunnassa monikulttuurisuutta ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä heitä kunnioittaen. Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. |
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | S1, S2 Tutkitaan kristinuskon ja erityisesti ortodoksisuuden kulttuurivaikutusta ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa ja ortodoksienemmistöisissä maissa. | L1 |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista | S1 Perehdytään kristillisen kirkon syntyyn ja historiaan ortodoksisen kirkon näkökulmasta.
Tarkastellaan ortodoksisen kirkon opillista kehitystä.
Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä.
Tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen.
Tutustutaan ortodoksisten kirkkojen nykytilanteeseen.
Syvennetään tuntemusta Raamatun kirjoista ja historiasta sekä käytöstä jumalanpalveluksissa.
Syvennetään tietoja Suomen ortodoksisen kirkon historiasta.
|
L2 |
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen | S2 Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin.
Tutustutaan kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön keskeisenä käsitteenä ekumenia. |
L2 L3 L6 |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | S1-S3 Opetellaan tunnistamaan uskonnollisia aiheita kulttuurissa, mediassa ja maailmanpolitiikassa.
|
L2 L4 L6 |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja | S1, S3 Tutustutaan Raamatun kirjoituksiin ja arvioidaan niiden kontekstia.
Opetellaan havaitsemaan eroja tieteellisen ja uskonnollisen kirjallisuuden argumentaatiossa.
Opetellaan havaitsemaan ortodoksisen Raamatun ja Suomessa yleisesti käytössä olevan Raamatun eroja. |
L1 L2 L4 L5 L7 |
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin | S3 Syvennetään tietoa ortodoksisista kirkollisista käytänteistä hyvän elämän tukena.
|
L2 L7 |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina | S1, S3 Pohditaan kristinuskon eettisiä kysymyksiä ja keskustellaan niistä. | L5 L6 |
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan | S2, S3 Tutustutaan kristinuskon ja Raamatun eettisiin ohjeisiin hyvästä elämästä (Kymmenen käskyä, Kultainen sääntö, kolme rakkauden kohdetta: Jumala, itse, lähimmäinen). | L1 L2 |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | S1-S3 Harjoitellaan ottamaan huomioon Raamatun opetukset suhteessa toisiin ihmisiin (esim. lähimmäisenrakkaus, kiitos ja sääli). | L6 |
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Ortodoksinen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Tunnen kristinuskon ja erityisesti ortodoksisuuden kulttuurivaikutusta ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa ja ortodoksienemmistöisissä maissa.
Ymmärrän kristillisen kirkon synnyn, historiaa ja nykytilannetta ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Tunnen eri kirkkokuntia ja ymmärrän kristinuskon monimuotoisuutta, erityisesti ekumeniaa. Harjaannun hankkimaan lisää tietoa kristinuskosta. Osaan tunnistaa kristinuskon aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Tunnen Raamatun sisältöä ja osaan arvioida kirjoitusten kontekstia. Osaan havaita ortodoksisen Raamatun ja Suomessa yleisesti käytössä olevan Raamatun eroja. Ymmärrän, että Raamattua voi tarkastella sekä tieteellisesti että uskonnollisesti. Ymmärrän, että kristinusko vaikuttaa ihmisten valintoihin maailmanlaajuisesti. Opin tuntemaan kristinuskon tapoja ja symboleita. Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä. |
Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | S1, S2 Tutkitaan uskontojen vaikutusta ja näkymistä Suomessa. | L1 |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista | S1 Syvennetään tietoja sakramenteista ja muista pyhistä toimituksista, jumalanpalveluselämästä sekä kirkkovuoden kierrosta juhlineen ja paastoaikoineen.
|
L2 |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | S1- S3 Perehdytään uskonnollisiin tapoihin liittyviin eettisiin kysymyksiin mediassa tutustumalla ajankohtaisiin aiheisiin.
|
L2 L4 L6 |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja | S1, S3 Opetellaan havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia mielipiteitä sekä perustelemaan omia mielipiteitään.
Tutustutaan eettisiin dilemmoihin ja niiden ratkaisuihin perusteluineen.
|
L1 L2 L4 L5 L7 |
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin | S3 Perehdytään ortodoksisen uskonnon mukaiseen eettiseen ajatteluun.
Tarkastellaan eri katsomusten eettisiä käsityksiä ja keskustellaan niistä.
Opetellaan tuntemaan ja ymmärtämään etiikan peruskäsitteet moraali, arvo ja normi.
Tutustutaan YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan ja harjoitellaan soveltamaan niiden aiheita omassa elämässä.
Keskustellaan ihmisoikeusloukkauksista kuten holokaustista.
|
L2, L7 |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina | S1, S3 Pohditaan etiikkaa elämän eri osa-alueilla; yhteiskunnassa ja ympäristössä.
Pohditaan hengellisen kasvun merkitystä eri uskonnoissa (esim. asketismi, luostarisäännöt, hengellinen ohjaus).
Syvennetään ymmärrystä uskonnon vaikutuksista yhteiskuntaan ja maailmanpolitiikkaan. |
L5 L6 |
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin | S1-S3 Pohditaan ihmisyyteen liittyviä elämänkysymyksiä: ortodoksinen opetus seurustelusta ja perheestä, sakramentit omassa elämässä; paastoaminen: kasvu ihmisenä, vapaus ja vastuu.
Perehdytään ortodoksiseen opetukseen elämän tarkoituksesta sekä elämän ja kuoleman kysymyksiin: elämä Jumalan yhteydessä, jumaloituminen, munkkius, perhe, eutanasia, abortti ja itsemurha.
|
L7 |
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan | S2, S3 Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutuksia omaan ja toisten hyvinvointiin.
Harjoitellaan kestävän elämäntavan omaksumista ja luonnonsuojelua.
Opetellaan pohtimaan kestävää elämäntapaa, bioetiikkaa, globaalin maailmantalouden tuomia haasteita ortodoksisesta näkökulmasta ja miettimään omaa suhtautumista niihin.
Opetellaan arvioimaan omien eettisten valintojensa vaikutuksia tulevaisuuteen ja ympäristöön.
|
L1 L2 |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | S1 – S3 Harjoitellaan ottamaan huomioon suvaitsevaisuuden ja demokratian arvojen merkitys monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja ihmisten hyvinvoinnissa.
Opetellaan suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.
Opetellaan itsensä hyväksymistä ja arvon antamista toisille ihmisille.
Keskustellaan sitoutumisesta ja luottamuksesta tulevaisuuden haasteissa sekä epäitsekkäästä toiminnasta muiden ihmisten kanssa (esim. marttyyrien elämäkertoja esimerkkeinä käyttäen). |
L6 |
.
Ortodoksinen uskonto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Ortodoksinen uskonto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Osaan selittää, miten uskontojen vaikutukset näkyvät Suomessa.
Osaan kuvailla oman uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta sekä tunnen ortodoksisuuden perusopetukset ja osaan mainita tärkeimmät lähteet. Tunnen eri uskontojen ja katsomusten moninaisia eettisiä periaatteita. Osaan nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Tunnistan, osaan arvioida ja keksiä ratkaisuja erilaisissa eettisissä pulmissa. Ymmärrän uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja. Osaan eettisen ajattelun keskeiset käsitteet ja osaan käyttää niitä. Perehdyn ihmisoikeuksien periaatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Ymmärrän uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja maailmanpolitiikkaan. Osaan pohtia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojeni suhdetta niihin. Tutkin omia valintojani ortodoksisesta näkökulmasta ja pohdin niiden eettistä vaikutusta hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan. Rohkaistun kohtaamaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä (ei vaikuta arvosanan muodostamiseen). |
.
Ortodoksisen uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön sekä kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Syvennetään tietämystä Raamatusta kirjana ja tutkitaan sen syntyhistoriaa, sisältöä ja käyttöä kirkon toiminnassa. Tärkeitä sisältöjä opetuksessa ovat uskontunnustus, jumalanpalvelukset, mysteeriot, kirkkotaide ja kirkkomusiikki sekä kirkkovuosi kirkon opin ilmentäjinä sekä niihin liittyvä keskeinen ortodoksinen sanasto. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.
S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä, suomalaisten muinaisuskontoon ja tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen. Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin ja muihin ortodoksisiin tai sitä lähellä oleviin kirkkoihin. Uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.
S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat etiikan yleiset perusteet ja lähtökohdat. Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta ja Raamatun kertomuksia. Syvennetään tietoa ortodoksisista kirkollisista käytänteistä hyvän elämän tukena. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.
Ortodoksiuskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Oppimisympäristön merkitys korostuu opetusta suunniteltaessa. Fyysinen oppimisympäristö eli opetustilat ja välineet muodostavat tärkeän osan ortodoksisesta uskonnon tunnista. Esteettisesti viihtyisä tila, jossa on ikoni tai ikoneja, lampukka, tuohuksia ja muita kirkollisia esineitä, virittävät oppilasta saamaan kokemuksia ja elämyksiä. Mielekkäät opetusvälineet ja materiaalit tukevat oppimista. Kirkossa pidettävät oppitunnit (autenttisessa ympäristössä) helpottavat oppilaan kokonaisvaltaista oppimista omasta uskonnosta.
Keskeinen työtapa yläluokilla on vuorovaikutukseen perustuva keskustelu. Se sopii hyvin kaikkien sisältöjen käsittelyyn. Muita tärkeitä työtapoja ovat kirjalliset tehtävät, tiedon itsenäinen etsiminen, tutustumiskäynnit ja vierailut, väittelyt, esitelmät, esseet ja yhteenvedot.
Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä oppilaan aktiivista osallistumista opetus- ja oppimisprosessiin. Opettaja on oppimaan saattaja ja ohjaaja. Opettajan tehtävänä on luoda sellaisia oppimistilanteita, missä oppilaalla on aktiivinen rooli tiedonrakenteensa jäsentäjänä. Oppiminen rakentuu aiemmin opitun pohjalle. Ortodoksisessa uskonnon opetuksessa on runsaasti sellaista ainesta, mikä toistuu vuosittain (mm. kirkkovuoden paastot ja juhlat). Tällöin opettajan tehtävänä on kerrata, syventää ja laajentaa aihepiiriä. Tällöin tapahtuu tiedon konstruoimista, mikä mahdollistaa oppilaan ajattelun kehittymisen.
Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Yhdysluokkaopetuksessa on erityisen tarkkaan huomioitava eri-ikäiset oppilaat ja heidän ajattelunsa taso. Ortodoksisella uskonnon tunnilla saattaa olla yhtä aikaa useita eri ikäryhmiä. Tällöin sosiaalisella yhteenkuuluvuudella on ratkaiseva merkitys opiskelumotivaation luomiselle ja ylläpitämiselle.
Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen vaihtoehtoisena oppimisympäristönä on opetusta monipuolistava ja erityisesti heterogeenisia opetusryhmien työskentelyä helpottava osa-alue. Tällä hetkellä Internetistä löytyy runsaasti käyttökelpoista materiaalia oppilaiden käyttöön.
Oppimisympäristöön katsotaan kuuluvaksi myös koulun toimintakulttuuri. Mikäli koulussa huomioidaan ortodoksisen uskonnon ja kulttuurin erityispiirteitä, tämä vahvistaa ortodoksioppilaan identiteettiä. Oppilas kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu enemmistön rinnalla.
Vihdissä ortodoksiuskonnon opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti ja aiheet voivat vaihdella vuorovuosin.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ortodoksiuskonnossa vuosiluokilla 7-9
Ortodoksinen uskonnon opetus tapahtuu yhdysluokkaopetuksena. Tällöin on otettava huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen tietojen hankkimiseen, elämyksiin, kokemuksiin, toiminnallisuuteen ja leikkiin. Lukuvuoden alussa on hyvä käyttää riittävästi aikaa oppilaiden toisiinsa tutustumiseen. Oppilaat tulevat eri luokista eivätkä aina tunne toisiaan hyvin. Yhteenkuuluvuuden luominen on tärkeä osa ortodoksista uskontokasvatusta.
Oppilaan oppimisen arviointi ortodoksiuskonnossa vuosiluokilla 7-9
Ortodoksista uskontoa arvioidaan koulun opetussuunnitelman mukaisesti samalla tavalla kuin muita oppiaineita.
Opettajan tehtävänä on kertoa oppilaalle ja tämän huoltajalle oppiaineen arvioinnin perusteet. Opettajan tulee antaa oppilaalle ja tämän huoltajalle riittävästi palautetta oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan |
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus | S1, S2 | Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa | Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa. |
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista | S1 | Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen | Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet. |
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen | S2 | Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen | Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta. |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa | S1-S3 | Uskonnon ja kulttuurin lukutaito | Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. |
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja | S1, S3 | Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot | Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista. |
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin | S3 | Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka | Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita. |
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina | S1, S3 | Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti | Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. |
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin | S2, S3 | Eettinen ajattelu | Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. |
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan | S2, S3 | Eettinen ajattelu | Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. |
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla | S1-S3 | Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katso- muksellisia käsitteitä
T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutki- muksen roolia katsomusten arvioinnissa T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti |
S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. | L1-6 |
.
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Elämänkatsomustieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Tiedän erilaisia kulttuureita ja katsomuksia ja tunnen Unescon maailmanperintöohjelman.
Tiedän, että katsomusvapaus on ihmisoikeus ja tiedän erilaisia keinoja turvata katsomusvapaus. Tunnen uskontokritiikin ja uskonnollisen ajattelun perusteita. Tunnen, ymmärrän ja käytän katsomuksellisia käsitteitä esim. maailmankuva. Tunnen erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia ja osaan arvioida niitä esimerkiksi tutkimuksen valossa. Tunnen ja osaan tutkia uskontokritiikin ja uskonnollisen ajattelun perusteita. Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita. Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden. |
.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita
T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta |
S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. | L1-6 |
.
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Elämänkatsomustieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita.
Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden. Osaan havaita eettisiä ulottuvuuksia elämästäni ja ympäristöstäni ja kehityn eettisessä ajattelussa. Hallitsen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden käsitteet ja ymmärrän niiden merkityksen ja eettisen perustan. |
.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii- kin perusteita
T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden- vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä- vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta |
S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi. | L1-6 |
.
Elämänkatsomustieto Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Elämänkatsomustieto
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Tiedän, että katsomusvapaus on ihmisoikeus ja tiedän erilaisia keinoja turvata katsomusvapaus.
Tiedän erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja ja ymmärrän niiden taustalla olevia perusteita. Ymmärrän maailman moninaisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyden. Osaan havaita eettisiä ulottuvuuksia elämästäni ja ympäristöstäni ja kehityn eettisessä ajattelussa. Osaan pohtia omien valintojeni vaikutusta kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Hallitsen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden käsitteet ja ymmärrän niiden merkityksen ja eettisen perustan. |
.
Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä.
S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.
S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.
S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.
.
Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.
Vihdissä elämänkatsomustiedon opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti ja aiheet voivat vaihdella vuorovuosin. Opetus voidaan myös järjestää etäopetuksena.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.
Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9
Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite
|
sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan |
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä | S1 | Käsitteiden hallinta ja soveltaminen | Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.
|
T2rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan | S1 | Kulttuurien ja katsomusten tunteminen | Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. |
T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa | S1 | Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu | Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti |
T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita | S1, S3 | Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen | Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä. |
T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja | S1, S3 | Katsomusvapauden merkityksen hahmottaminen | Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa. |
T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita | S1, S2, S3 | Katsomuksellisten valintojen perusteiden tarkastelu | Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita.
|
T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen | S1, S2, S3 | Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden hahmottaminen | Oppilas osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta |
T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan | S2, S3 | Eettisen ajattelun taidot | Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä
|
T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti | S1, S2, S3 | Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen
|
Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti. |
T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta | S2, S3 | Eettisen ajattelun taidot | Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoikeuksien merkitystä. |
.
HISTORIA
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena | S1-S3, S4*
|
L1-L7 |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä | ||
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta | S1-S3, S4* | L1-L5 |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4 |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen | ||
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L3 |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa | S1-S3, S4*
|
L1-L4, L6, L7 |
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4 |
Historiallisen tiedon käyttäminen | ||
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4 |
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä | S1-S3, S4*
|
L1-L4, L7 |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4, L5 |
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta | S1-S3, S4*
|
L1, L2, L4, L5
|
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla | S1-S3, S4*
|
L1-L7 |
* Sisältöalueista poiketaan S4-alueen kohdalla, josta ensimmäinen maailmansota käsitellään jo seitsemännellä vuosiluokalla. Loput S4-alueen sisällöt käsitellään kahdeksannella vuosiluokalla.
Historia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Historia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Kiinnostun historiasta tiedonalana ja sen merkityksestä identiteetille. (Ei käytetä arvosanan muodostumisessa)
Opin hankkimaan historiallista tietoa ja arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta sekä ymmärtämään, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin. Opin myös käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan niiden pohjalta oman perustellun tulkintani. Opin ymmärtämään historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä sekä ymmärtämään ihmisen toimintaa ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa. Opin arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille sekä analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta (esim. teollistumisen ja Suomen historian kautta). Opin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. |
.
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena | S4–S6
|
L1-L7 |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä | ||
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta | S4–S6
|
L1-L5 |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin | S4–S6
|
L1, L2, L4 |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen | ||
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä | S4–S6
|
L1, L2, L3 |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa | S4–S6
|
L1-L4, L6, L7 |
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille | S4–S6
|
L1, L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta | S4–S6
|
L1, L2, L4 |
Historiallisen tiedon käyttäminen | ||
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen | S4–S6
|
L1, L2, L4 |
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä | S4–S6
|
L1-L4, L7 |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta | S4–S6
|
L1, L2, L4, L5 |
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta | S4–S6
|
L1, L2, L4, L5
|
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla | S4–S6
|
L1-L7 |
.
Historia Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Historia
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Kiinnostun historiasta tiedonalana ja sen merkityksestä identiteetille. (Ei käytetä arvosanan muodostumisessa)
Opin hankkimaan historiallista tietoa ja arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta sekä ymmärtämään, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin. Opin käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan niiden pohjalta oman perustellun tulkintansa. Opin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. Opin ymmärtämään historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä sekä ihmisen toimintaa ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa. (Esimerkiksi 1900-luvun sotien vaikutus sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen) Opin selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa, ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta. Rohkaistun tekemään tulkintoja. (Esim. lähihistorian poliittiset tapahtumat) Opin arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämykseni avulla. |
.
Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja
seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.
S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti
tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten
holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.
Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja
palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien
maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-8
Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.
Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.
Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8
Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.
Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.
Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-8
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Vihdin kunnan opetussuunnitelman historian tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti. Arviointia suoritetaan monella tapaa ja monta kertaa:
- opetus- ja oppimiskeskusteluilla
- yksilö-, pari- ja ryhmätöillä (vihkotehtävät, esitykset ja esitelmät paperi tai sähköisessä muodossa yms.)
- vertais- ja itsearvioinnilla
- aineistotehtävillä ja kirjallisilla ja/tai suullisilla kokeilla
- opettajan tekemällä arvioinnilla ja havainnoinnilla
.
Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Historian opetuksen tavoitteena on | Sisältöalueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | |||
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena | S1–S6 | Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. | |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä | |||
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta | S1–S6 | Historiatiedon hankkiminen | Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
|
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin | S1–S6 | Lähteiden tulkitseminen | Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä. |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen | |||
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä | S1–S6 | Kronologian ymmärtäminen | Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa | S1–S6 | Historiallinen empatia | Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
|
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille | S1–S6 | Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa | Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta | S1–S6 | Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen | Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään. |
Historiallisen tiedon käyttäminen | |||
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen | S1–S6 | Historian tulkitseminen | Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja. |
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä | S1–S6 | Ihmisen toiminnan selittäminen | Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta | S1–S6 | Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen | Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta. |
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta | S1–S6 | Historiatiedon tuottaminen | Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. |
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla | S1–S6 | Historiatietoisuus | Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja |
.
YHTEISKUNTAOPPI
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana | S1
|
L4, L7 |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin | S1
|
L1, L2, L4, L7 |
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys | ||
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä | S1 | L3, L4, L5 |
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen | ||
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti. | S1
|
L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja | S1
|
L1, L4, L7 |
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa | S1
|
L1, L2, L7 |
.
Yhteiskuntaoppi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Yhteiskuntaoppi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Oivallan yhteiskuntaa koskevan tiedon merkityksen yksilön ja yhteisön kannalta. (Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.)
Opin arvioimaan omien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten valintojen eettisiä merkityksiä ja seurauksia. (Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.) Opin ymmärtämään yhteiskunnan toiminnan (esim. yksilön ja perheiden oikeudet ja velvollisuudet) sekä yksityisen että julkisen taloudenpidon periaatteita. Opin tarkastelemaan kriittisesti median yhteiskunnallista roolia. Opin analysoimaan yhteiskunnan eri yhteisöjä ja väestöryhmiä. |
.
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | ||
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin tiedonalana | S2-S4
|
L4, L7 |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin | S2-S4
|
L1, L2, L4, L7 |
T3 ohjata oppilasta hahmottamaan oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta | S2
|
L2, L4, L7 |
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys | ||
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä | S2-S3
|
L3, L4, L5 |
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen | ||
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka tuntee yrittäjyyttä ja työelämää sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan | S4
|
L1, L4, L7, L6 |
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti. | S2- S3
|
L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena | S2-S3
|
L1, L4, L7 |
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti | S4
|
L2, L4, L6, L7 |
T9 ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa | S2-S4
|
L1, L2, L7 |
.
Yhteiskuntaoppi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Yhteiskuntaoppi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Oppilas oivaltaa yhteiskuntaa koskevan tiedon merkityksen yksilön ja yhteisön kannalta. (Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.)
Opin arvioimaan omien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten valintojen eettisiä merkityksiä ja seurauksia. (Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.) Opin ymmärtämään ihmisoikeuksien merkityksen ja oikeusvaltion periaatteet sekä niiden kytkeytymisen suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Opin tarkastelemaan kriittisesti median yhteiskunnallista roolia. Opin toimimaan työelämää ja yrittäjyyttä tuntevana taloudellisena toimijana. Opin ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon demokraattisia toimintatapoja (esim. paikallisesti, kansallisesti, EU:ssa ja YK:ssa) ja soveltamaan niitä lähiyhteisössäni. Opin omaksumaan ja hyödyntämään yhteiskunnallisessa toiminnassa oleellisia tietoja ja taitoja. Opin ymmärtämään ja soveltamaan kestävän talouden periaatteita yksilön ja kansantalouden näkökulmasta. |
.
Yhteiskuntaopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista.
S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.
S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.
S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
S4 Taloudellinen toiminta: Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.
Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9
Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9
Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.
Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 8-9
Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet | |||
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiin tiedonalana | S1–S4 | Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. | |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin | S1-S4 |
|
Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys | |||
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta | S2, S3 | Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnan hahmottaminen
|
Oppilas osaa kuvailla ja selittää ihmisoikeusperiaatteita, oikeusvaltion keskeisiä periaatteita sekä suomalaisen oikeusjärjestelmän rakennetta ja toimintaa.
|
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä | S1–S3 | Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta ja taloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot
|
Oppilas osaa kuvailla yhteiskunnan, talouden ja median toimintaa sekä tarkastella niihin liittyvää julkista keskustelua.
|
Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen | |||
T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka hahmottaa yrittäjyyttä ja työelämää, tuntee niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan | S1–S4 | Yrittäjyys- ja työelämätaidot
|
Oppilas osaa kuvailla työelämän ja yrittäjyyden yhteiskunnallista merkitystä ja arvioida niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös oman tulevaisuutensa kannalta
|
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti | S1–S3 | Eri yhteisöjen ja vähemmistöjen tarkastelu | Oppilas pystyy tarkastelemaan ja keskustelemaan erilaisista yhteisöistä ja vähemmistöistä rakentavasti ja jäsentyneesti.
|
T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena | S1–S3 | Yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteiden hahmottaminen sekä demokraattisten pelisääntöjen ja toimintatapojen tunteminen | Oppilas osaa antaa esimerkkejä poliittisesta päätöksenteosta, vallankäytöstä, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla että globaalisti sekä toimia omaa lähiyhteisöä kehittäen demokraattisten pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.
|
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti | S1, S4
|
Talouden perusteiden hahmottaminen | Oppilas osaa perustella säästämisen, sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekä omassa elämässään että kansantaloudessa.
|
T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa | S1–S4 | Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis- ja vaikuttamistaidot |
Oppilas osaa ilmaista perustellun mielipiteensä tarkoituksenmukaisin keinoin, käyttää erilaisia vaikuttamistaitoja ja toimia rakentavasti osallistuvana kansalaisena lähiyhteisössä.
|
.
MUSIIKKI
Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Musiikki on pakollinen oppiaine yläkoulussa vain 7. luokalla, jonka jälkeen 8. ja 9. luokalla musiikin voi valita valinnaiseksi aineeksi. Valinnaisilla kursseilla syvennetään 7. luokalla opeteltuja tietoja ja taitoja.
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Osallisuus | ||
T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä
|
S1-S4 Oppilaan odotetaan hallitsevan yleiset ryhmässä toimimisen periaatteet.
Oppilaalta odotetaan aktiivisuutta sekä musisoidessa että opetuksen suunnittelussa. Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa. |
L2, L7 |
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen | ||
T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä | S1-S4
Ohjataan oppilasta havainnoimaan omassa äänessä tapahtuvia muutoksia (äänenmurros).
Kannustetaan ylläpitämään laulutaitoa ja osallistumaan yhteislauluun. Valinnaisen kursseilla kannustetaan laulamaan myös yksin musisoivan ryhmän jäsenenä.
Vaalitaan myös suomalaista lauluperinnettä.
Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan mikrofonikäytön tekniikkaan.
Valinnaisen kursseilla mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan moniäänisyyttä. |
L2 |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin | S1-S4
Vahvistetaan oppilaan yhteismusisointi- taitoja. Yhteis- musisoinnin ohessa käydään läpi teoria-aiheita (esim. käsitteet, musiikkitermit, rytmi, melodia, harmonia, muoto ja sointiväri).
Harjoitellaan musisoinnin ohessa esiintymistaitoja.
Valinnaisen kursseilla valmistetaan musiikkiesitys, joka esitetään mahdollisuuksien mukaan yleisölle. |
L2 |
T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun | S1-S4
Vahvistetaan oppilaan taitoa kokea musiikin syke sekä eläytyä musiikkiin. |
L2 |
T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan | S1-S4
Ohjataan oppilasta monipuolisen ohjelmiston aktiiviseen kuunteluun, jolla havainnollistetaan musiikillisia elementtejä.
Rohkaistaan oppilasta kuvailemaan musiikin herättämistä mielikuvista ja tunteista.
Valinnaisilla kursseilla kiinnitetään huomiota erilaisiin tulkintoihin. |
L2 |
T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn | S1-S4
|
L1, L2, L6 |
T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia | S1-S4 | L1, L2, L5 |
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito | ||
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. | S1-S4
Perehdytään suomalaisuuteen ja muihin musiikkikulttuu-reihin sekä historiallisiin tyylisuuntiin. |
L2, L4 |
T9 rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäen musiikin käsitteitä ja terminologiaa | S1-S4
|
L4 |
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa | ||
T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin | S1-S4
Tuetaan ja kannustetaan oppilasta oman musiikkisuhteen rakentamisessa ja laajentamisessa.
Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että jokaisella on oma, erilainen musiikkimaku. |
L3, L4 |
T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta | S1-S4
Ohjataan oppilasta käyttämään soittimia ja laitteita turvallisesti ja asiallisesti sekä toimimaan vastuullisesti musisointitilan-teissa.
Ohjataan oppilasta huolehtimaan kuulostaan ja kiinnitetään huomiota musiikkiluokan melutasoon. |
L3 |
Oppimaan oppiminen musiikissa | ||
T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. | S1-S4
|
L1 |
.
Musiikki Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Musiikki
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Oppilas kuuntelee ja havainnoi ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti sekä kykenee osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun.
Oppilas tarkastelee musiikkia taiteenlajina ja oppii ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. Opin toimimaan musiikillisten yhteisöjen jäsenenä. Opin kehittämään äänenkäyttö- ja laulutaitoani edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä. Opin kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan soittaen keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia. Ilmaisen ja tutkin musiikkia musiikkiliikunnallisuuden keinoin. Rakennan luovaa suhdetta musiikkiin improvisoiden, sovittaen ja säveltäen sekä työskentelemällä taiteidenvälisesti. Kuuntelen ja havainnoin ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti ja kykenen osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun. Käytän tieto- ja viestintäteknologiaa musiikin tekemisessä sekä tallentamisessa osana monialaisia kokonaisuuksia. Tarkastelen musiikkia taiteenlajina ja opin ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. Käytän musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa. Tunnistan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin. (Ei käytetä päättöarvosanan muodostamiseen.) Huolehdin kuulostani ja pidän huolta musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta. Opin kehittämään musiikillista osaamistani harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleni sekä arvioimaan taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin. |
.
Musiikin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Musiikillisten tietojen ja taitojen oppiminen tapahtuu musisoiden eli laulaen, soittaen, kuunnellen, liikkuen, improvisoiden ja säveltäen sekä taiteidenvälistä työskentelyä ja teknologiaa hyödyntäen. Sisällöt valitaan siten, että oppilas tutustuu musiikkikulttuureihin ja -tyyleihin monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia ja oppilaiden kokemuksia.
S1 Miten musiikissa toimitaan: Opetuksessa on keskeistä musiikillisten ilmaisutaitojen monipuolinen kehittäminen sekä omien ideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Äänenkäyttöä, laulutaitoa ja käytössä olevien keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoja syvennetään yhteismusisoinnissa.
S2 Mistä musiikki muodostuu: Musisoinnissa käytetään aiemmin opittuja musiikkikäsitteitä ja musiikin perusmerkintätapoja. Taitojen kehittyessä käsitteellistä osaamista syvennetään ja sovelletaan musisoinnin eri tilanteissa. Opetuksessa huomioidaan myös tulkinnan merkitys musiikillisessa ilmaisussa.
S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: Musiikillisten taitojen ja tietojen ohella opetuksessa käsitellään oppilaiden esille tuomia aihepiirejä sekä heidän musiikkiin liittyviä kokemuksiaan ja havaintojaan. Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.
S4 Ohjelmisto: Ohjelmistoon ja erityisesti kuunteluohjelmistoon valitaan monipuolisesti eri kulttuurien ja aikakausien musiikkia kansanmusiikista taidemusiikkiin ajankohtaiset musiikilliset ilmiöt huomioiden. Äänenkäyttöä ja laulutaitoa harjoitetaan yksi- ja moniäänisten yhteislaulujen tai soololaulujen, äänikokeilujen ja erilaisten ääniharjoitteiden avulla. Ohjelmiston valinnassa otetaan huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, oppilaita innostavat teokset ja tehtävät sekä ohjelmiston käyttökelpoisuus musiikillisten taitojen oppimisessa. Ohjelmistoon sisältyvät myös oppilaiden omat luovat tuotokset ja sävellykset.
.
Musiikki valinnaisaineena Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Musiikki valinnaisaineena
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9 |
Oppilas kuuntelee ja havainnoi ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti sekä kykenee osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun.
Oppilas tarkastelee musiikkia taiteenlajina ja oppii ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. Opin toimimaan musiikillisten yhteisöjen jäsenenä. Opin kehittämään äänenkäyttö- ja laulutaitoani edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä. Opin kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan soittaen keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia. Ilmasen ja tutkin musiikkia musiikkiliikunnallisuuden keinoin. Rakennan luovaa suhdetta musiikkiin improvisoiden, sovittaen ja säveltäen sekä työskentelemällä taiteidenvälisesti. Kuuntelen ja havainnoin ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti ja kykenen osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun. Käytän tieto- ja viestintäteknologiaa musiikin tekemisessä sekä tallentamisessa osana monialaisia kokonaisuuksia. Tarkastelen musiikkia taiteenlajina ja opin ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. Käytän musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa. Tunnistan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin. (Ei käytetä päättöarvosanan muodostamiseen.) Huolehdin kuulostani ja pidän huolta musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta. Opin kehittämään musiikillista osaamistani harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleni sekä arvioimaan taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin. |
Valinnaiset kurssit, niiden sisällöt ja tavoitteita lähtevät arviointiperusteet kuvataan koulujen toimintasuunnitelmassa.
Musiikin valinnaisaineessa kerrataan, monipuolistetaan ja syvennetään musiikin opetuksessa aiemmin opittuja asioita ja taitoja. Kurssin suunnittelussa pyritään huomioimaan ryhmän toiveet ja kokoonpano. Edellä mainitut asiat huomioiden voidaan kurssin sisältöä painottaa soittamiseen, laulamiseen tai musiikin kuuntelemiseen.
Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus, joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 7-9
Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Työtapoja, opetusvälineitä ja soittimistoa sekä ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut tehdään oppilaita kuullen. Ratkaisuilla luodaan musiikin oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekä vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa,
työskentelytaitoja ja oma-aloitteisuutta. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota musiikkikulttuurin ja musiikin opetuksen mahdollisten sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen.
Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 7-9
Musiikin opetuksessa oppilas tarvitsee realistista ja samalla kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta myös perusopetuksen 7–9 vuosiluokilla. Ohjaava palaute auttaa oppilasta hahmottamaan yhä paremmin soivaa musiikillista toteutusta, musiikillista ilmaisua ja musiikin merkityksiä. Palautetta oppilas tarvitsee erityisesti, kun hän toteuttaa luovaan tuottamiseen ja musiikkiteknologiaan liittyviä kokonaisuuksia.
Musiikin päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona musiikin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut musiikin yhteisenä opetettavan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso musiikin valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Musiikissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Musiikin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Musiikin opetuksen tavoitteena on | Sisältöalueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvion ”hyvä”/arvosanan kahdeksan osaaminen |
Osallisuus | |||
T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä | S1-S4 | Musiikillisen ryhmän jäsenenä toimiminen
|
Oppilas toimii musiikillisen ryhmän jäsenenä, huolehtii osuudestaan ja kannustaa toisia. |
Musiikilliset taidot ja tiedot sekä luova tuottaminen | |||
T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä | S1-S4 | Äänenkäyttö ja laulaminen musiikkiryhmän jäsenenä | Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun sovittaen osuutensa osaksi kokonaisuutta. |
T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin | S1-S4 | Soittaminen musiikkiryhmän jäsenenä | Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon melko sujuvasti.
|
T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun | S1-S4 | Musiikkiliikunta | Oppilas osoittaa hahmottavansa musiikin perussykkeen liikkuessaan ja sovittaa liikeilmaisuaan kuulemaansa musiikkiin. |
T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan | S1-S4 | Ääniympäristön ja musiikin kuuntelu ja siitä keskusteleminen | Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia ja osaa kertoa havainnoistaan. |
T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn | S1-S4 | Musiikin luova tuottaminen | Oppilas osaa käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäessään ja toteuttaessaan uusia musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä. |
T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia | S1-S4 | Musiikkiteknologian käyttö | Oppilas osaa käyttää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmän ilmaisussa.
|
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito | |||
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina
ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa |
S1-S4 | Kulttuurinen osaaminen | Oppilas osaa jäsentää musiikin käyttötapoja ja ilmenemismuotoja ja kertoa havainnoistaan.
|
T9 rohkaista ja ohjata oppilasta käyttämään musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa | S1-S4 | Musiikillisten käsitteiden ja symbolien käyttö | Oppilas käyttää musiikin peruskäsitteitä ja -merkintätapoja sekä termejä musiikillisessa toiminnassa. |
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa | |||
T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin
|
S1-S4 | Musiikin hyvinvointivaikutusten tunnistaminen | Oppilaan kanssa keskustellaan musiikin vaikutuksista hyvinvointiin ja tunteisiin, mutta tavoitetta ei oteta huomioon päättöarvosanan muodostamisessa. |
T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta
|
S1-S4 | Kuulosta sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta huolehtiminen
|
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia musisointitilanteissa ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen sekä muut turvalliseen toimintaan liittyvät tekijät. |
Oppimaan oppiminen musiikissa | |||
T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. | S1-S4 | Oppimisen taidot | Oppilas asettaa ohjattuna musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita sekä arvioi edistymistään suhteessa niihin. |
.
KUVATAIDE
Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu | ||
T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä | S1, S2, S3 | L1, L3, L4, L5
|
T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään | S1, S2, S3 | L2, L4, L5, L6
|
T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä | S1, S2, S3 | L2, L3, L4, L5 |
Kuvallinen tuottaminen | ||
T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan. | S1, S2, S3
Valmistetaan monipuolisesti kaksi -ja kolmiulotteisia sekä digitaalisia töitä. |
L2, L3, L5, L6
|
T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä. Tavoitteena projektiluonteinen oppiminen, jossa korostuu oman ajanhallinnan suunnittelu. | S1, S2, S3 | L1, L2, L3, L5
|
T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan | S1, S2, S3 | L1, L2, L4, L7
|
Visuaalisen kulttuurin tulkinta | ||
T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä. Kuvataiteen käsitteistön syventäminen | S1, S2, S3 | L1, L4, L5, L6
|
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista. Tavoitteena kriittisen ajattelun kehittyminen. | S1, S2, S3 | L2, L3, L6, L7
|
T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan | S1, S2, S3 | L1, L2, L5, L6 |
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen | ||
T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin | S1, S2, S3 | L3, L4, L6, L7
|
T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla | S1, S2, S3 | L1, L2, L4, L7
|
.
Kuvataide Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Kuvataide
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
Osaan tehdä havaintoja taiteesta, ympäristöstä ja muusta visuaalisesta kulttuurista. Käytän havaintoja tehdessäni eri aisteja. Käytän kuvallisen tuottamisen menetelmiä. Tutustun eri aikojen ja kulttuurien ilmiöihin ja analysoin niitä kuvallisesti ja sanallisesti. Ilmaisen omia näkemyksiäni monipuolisesti sekä kuvallisesti että sanallisesti ja perustelen näkemykseni. kuvallinen tuottaminen Sovellan monipuolisesti materiaaleja, tekniikoita ja tyylisuuntia. Osaan käyttää erilaisia kuvailmaisun keinoja. Käytän tutkivaa lähestymistapaa työskennellessäni itsenäisesti sekä ryhmässä. Tunnistan kuvallisen viestinnän ja kuvilla vaikuttamisen keinoja ja käytän niitä omassa työskentelyssäni. visuaalisen kulttuurin tulkinta Osaan käyttää erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä. Osaan pohtia ja arvioida visuaalisen kulttuurin merkitystä. Tunnen ja osaan hyödyntää eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja. esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen Osaan tutkia visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja ja ottaa niihin kantaa. Osaan ottaa kuvailmaisussani huomioon kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen. työskentely Asetan itselleni tavoitteita ja työskentelen pitkäjänteisesti. Hallitsen työskentelyprosessin ja siihen käytetyn ajan. Huolehdin välineistä ja otan huomioon kestävän kehityksen tarpeet. Taltioin omaa työskentelyprosessiani ja arvoin oppimistani sen pohjalta. |
.
Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia.
S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.
S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.
S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Opetuksessa painotetaan modernismin aikakautta sekä nykytaidetta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Harjoitellaan kuva-analyysin tekemistä.
.
Kuvataide valinnaisena Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Kuvataide valinnaisena
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9 |
Asetan itselleni tavoitteita ja olen oma-aloitteinen.
Ideoin itse sekä työskentelen pitkäjänteisesti. Sovellan eri aikojen ja kulttuurien ilmiöitä ja analysoin niitä kuvallisesti ja sanallisesti. Käytän työskentelyssäni rohkeasti materiaaleja, tekniikoita ja tyylisuuntia. Ilmaisen omia näkemyksiäni monipuolisesti kuvallisesti ja sanallisesti. Osaan analysoida kuvilla vaikuttamisen keinoja ja sovellan niitä omassa työskentelyssäni. Käytän tutkivaa lähestymistapaa työskennellessäni itsenäisesti sekä ryhmässä. Osoitan päättötyössäni, että hallitsen luovan työskentelyprosessin ja siihen käytetyn ajan. Huolehdin välineistä ja otan huomioon kestävän kehityksen tarpeet. Taltioin omaa työskentelyprosessiani portfolioon ja arvioin omaa luovaa prosessia sen pohjalta. |
.
Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Opetustilanteissa harjoitellaan myös epäonnistumisen kohtaamista ja sen käsittelyä rakentavasti. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Oppilasta ohjataan portfoliotyöskentelyyn. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 7-9 tuetaan tutkivaa ja ilmiökeskeistä työskentelyä taiteen traditioita ja aikalaistaiteen toimintatapoja hyödyntämällä. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia verkko- ja mediaympäristöjen monipuoliselle käytölle, taiteidenvälisille ja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle, korostaen ajankohtaisia aiheita.
Ohjaus, tuki ja eriyttäminen kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla. Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia. Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on vahvistaa oppilaan osaamista kuvataiteessa perusopetuksen jälkeisiin opintoihin valmistavasta näkökulmasta.
Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 7-9
Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen sekä pitkäjänteisten työtapojen kehittymistä. Arvioinnissa korostetaan oppilaan oman itsearvioinnin merkitystä. Oppilaita ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. (Oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.)
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kuvataiteen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kuvataiteen oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kuvataiteen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Kuvataiteessa oppilaan osaaminen kehittyy kaikissa opetuksen tavoitteissa kuvatuilla taideoppimisen ulottuvuuksilla oppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Kuvataiteen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet kuvataiteessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu | |||
T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä | S1, S2, S3 | Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin havainnoiminen | Oppilas osaa käyttää erilaisia havaintovälineitä ympäristön ja sen kuvien tarkastelussa
|
T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään | S1, S2, S3 | Havaintojen ja ajattelun vaikutusten pohtiminen
|
Oppilas osaa sanallistaa havaintojaan ja ajatteluaan taiteesta, ympäristöstä ja muusta visuaalisesta kulttuurista
|
T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä | S1, S2, S3 | Havaintojen ja ajatusten kuvallinen ilmaiseminen | Oppilas osaa ilmaista havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen |
Kuvallinen tuottaminen | |||
T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan | S1, S2, S3 | Kuvailmaisun taitojen syventäminen
|
Oppilas osaa käyttää tavoitteellisesti erilaisia kuvallisen tuottamisen materiaaleja, tekniikoita ja keinoja kuvailmaisussaan
|
T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä | S1, S2, S3 | Tutkivan lähestymistavan käyttäminen
|
Oppilas osaa käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisesti tai ryhmässä työskennellessään
|
T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan | S1, S2, S3 | Kuvallisen tuottamisen avulla vaikuttaminen | Oppilas pyrkii vaikuttamaan ympäristöön ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin kuvallisin keinoin
|
Visuaalisen kulttuurin tulkinta | |||
T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä | S1, S2, S3 | Kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen | Oppilas osaa käyttää joitakin kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä |
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista | S1, S2, S3 | Visuaalisen kulttuurin merkityksen tarkasteleminen | Oppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluun taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksestä |
T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan | S1, S2, S3 | Kulttuuristen kuvailmaisun tapojen soveltaminen | Oppilas osaa soveltaa joitakin kulttuurisesti erilaisia kuvailmaisun tapoja |
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen | |||
T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin | S1, S2, S3 | Näkemysten esittäminen | Oppilas osaa ilmaista näkemyksiään taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista
|
T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla | S1, S2, S3 | Kuvallinen ilmaiseminen ja vaikuttaminen | Oppilas tarkastelee kuvailmaisussaan kulttuurista moninaisuutta ja kestävää kehitystä sekä tunnistaa kuvilla vaikuttamisen mahdollisuuksia
|
.
KÄSITYÖ
Käsityön tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi | S2-S5 | L2,L3 |
T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan | S1-S5 | L1
|
T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita | S1-S5 | L4, L6
|
T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan | S1-S5 | L2, L4
|
T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa | S6 | L3, L6
|
T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa | S1-S5 | L5
|
T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä | S2, S7 | L6
|
T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa | S8 | L1, L4, L7
|
.
Käsityö Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Käsityö
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Osaan suunnitella monipuolisesti työtäni ja työskentelyäni.
Osaan toimia yritteliäästi ja luovasti ideoidessani, tutkiessani ja kokeillessani erilaisia käsityön työtapoja. Harjoittelen asettamaan projektilleni tavoitteet ja arvoimaan niiden toteutumista. Harjoittelen pohtimaan työskentelyäni kokonaisessa käsityöprosessissa. Tunnen ja hallitsen monipuolisesti erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita. Ymmärrän ja harjoittelen käyttämään erilaisia käsityön käsitteitä, symboleja ja merkkejä. Osaan dokumentoida työni visuaalisesti erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen. Omaksun koneiden, laitteiden ja käsityövälineiden turvallisen käytön. Osaan tunnistaa erilaisia riskitekijöitä ja toimia vaatimusten mukaisesti. Huolehdin työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä. Osaan käyttää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oman tai yhteisen käsityöprosessin eri vaiheissa. Tutustun kädentaitojen ja teknologian merkitykseen osana arkea, yhteiskuntaa, yrittäjyyttä ja muuta työelämää. Osaan tehdä valintoja, jotka edistävät kestävää ja taloudellista elämäntapaa. Opin käyttämään uusia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja taloudellisesti ja ekologisesti. |
.
Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisältöjen toteuttaminen antaa oppilaalle monipuolisen kokemuksen käsityön alueista ja mahdollisuuden useiden käsityötaitojen omaksumiseen. Sisältöalueista muodostetaan yhtenäisiä oppimistehtäviä, joissa useat sisällöt limittyvät yhtäaikaisesti toisiinsa.
S1 Innovointi: Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityön käsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä työskentelyn tukena.
S2 Muotoilu: Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja teknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa. Muotoiluun perehdytään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa.
S3 Kokeilu: Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin mahdollisuuksien mukaan.
S4 Dokumentointi ja arviointi: Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainen käsityöprosessi tai osia käsityöprosessista dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa tai käyttäen muita ilmaisutapoja.
S5 Tekeminen: Tehdään erilaisia kokeiluja, joiden avulla valitaan tarkoituksen mukainen työskentelytapa. Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
S6 Työturvallisuus: Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.
S7 Yrittäjämäinen oppiminen: Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä. Harjoitellaan yrittäjämäisiä toimintatapoja käsityöprosessissa.
S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.
.
Valinnainen käsityö Oppimisen tavoitteet vuosiluokilla 8 ja 9
Valinnainen käsityö
Oppimisen tavoitteet vuosiluokilla 8 ja 9 |
IDEOINTI JA SUUNNITTELU
-Osaan muokata ideani järkeväksi työsuunnitelmaksi -Kokeilen järkevästi työhöni tarvittavia erilaisia työtapoja ja materiaaleja
OMIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA OPPIMISEN ARVIOIMINEN -Osaan asettaa omaan taitotasooni nähden sopivia tavoitteita -Osaan toteuttaa tavoitteideni perusteella kokonaisen käsityöprosessin (ideointi, suunnittelu, kokeilu, toteuttaminen, dokumentointi ja arviointi) -Osaan arvioida omaa oppimistani suhteessa asettamiini tavoitteisiin
TYÖTAVAT JA MATERIAALIT -Tutustun ja opin käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja
KÄSITYÖN PERUSKÄSITTEET JA VISUAALINEN ILMAISU -Osaan käsityön peruskäsitteet, -symbolit ja -merkit -Opin kehittää visuaalista ilmaisuani
TYÖTURVALLISUUS -Opin huomioimaan työhön liittyviä riskitekijöitä ja toimimaan turvallisesti
TIETOTEKNOLOGIA OSANA KÄSITÖITÄ -Opin käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa
KÄDENTAITOJEN MERKITYS -Opin näkemään kädentaitojen merkityksen omassa elämässäni ja tulevaisuuden työelämässä
KESTÄVÄ ELÄMÄTAPA -Opin tekemään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa -Opin ajattelemaan materiaaleja säästävästi |
.
Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityön oppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Käsityön tavoitteiden mukaisesti perehdytään erityisesti työturvallisuutteen ja vastuulliseen tiloissa toimimiseen. Työturvallisuuden varmistamiseksi tulisi tehdä riskien arviointi ryhmiä muodostettaessa. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallien tekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla mahdollisuuksien mukaan.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 7-9
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on huomioida ryhmäkoot sekä pedagogisesti erilaiset työ- ja vuorovaikutustavat, joilla tuetaan oppilaiden käsityötaitojen oppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työvälineiden, työtapojen ja työtehtävien valinnassa.
Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 7-9
Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu kokonaiseen käsityön prosessiin, sen tavoitteisiin ja kriteereihin sekä opiskelun aikana tehtyyn jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin. Huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät arvioinnin perusteet. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppilaat saavat monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla tuetaan laaja-alaisen käsityötaidon kehittymistä. Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa hallitsemiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Palautteen anto on vuorovaikutteista, jolloin myös opettaja saa palautetta käyttämistään menetelmistä tai työtavoista.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut käsityön oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso käsityön valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko opiskelun ajan. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Numeroarvosana laaditaan yhdessä käsityön opetukseen osallistuneiden opettajien kesken.
Käsityön päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Käsityön opetuksen tavoitteena on | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi | S2-S5
|
Työskentely ja tuottaminen | Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.
|
T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan | S1-S5
|
Kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen
|
Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi realistisesti oppimistaan käsityöprosessin aikana. |
T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita | S1-S5
|
Valmistaminen, tekniikat ja työstömenetelmät | Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja sekä tekniikoita ja työstömenetelmiä
ja osaa käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia. |
T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan | S1-S5
|
Visuaalinen materiaalinen ja teknologinen ilmaisu | Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perusten ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden. |
T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa | S6
|
Turvallinen työskentely | Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä
toimia turvallisesti käsityöprosessissa. |
T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa | S1-S5
|
Tieto- ja viestintätekniset taidot
Yhteisöllinen työskentely
|
Oppilas osaa käyttää itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa suunnittelussa ja valmistamisessa sekä oman tai yhteisen käsityö-prosessin dokumentoinnissa tieto- ja viestintä-teknologiaa. |
T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä | S7 | Kädentaitojen ja käsityön merkityksen hahmottaminen arkielämässä ja yhteiskunnassa | Oppilas osaa esimerkkien avulla kuvailla käsityön merkitystä arjessa, yhteiskunnassa ja työelämässä. |
T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa | S8 | Valintojen tekeminen ja niiden perustelut | Oppilas osaa perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja tehdä sen mukaisia valintoja työskentelyssään.
|
.
LIIKUNTA
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Fyysinen toimintakyky | ||
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen | S1 | L1, L3 |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja | S1 | L1, L3, L4 |
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta | S1 | L3 |
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä | S1 | L3 |
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan | S1 | L3, L6, L7 |
Sosiaalinen toimintakyky | ||
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen | S2 | L2, L3, L6, L7 |
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista | S2 | L2, L6, L7 |
Psyykkinen toimintakyky | ||
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja | S3 | L1, L2, L3 |
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä | S3 | L1, L2 |
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille | S3 | L3 |
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia | S3 | L1, L3 |
.
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
fyysinen toimintakyky
Olen liikuntatunneilla aktiivinen ja kokeilen erilaisia liikuntamuotoja. Yritän parhaani. Osaan havainnoida liikettäni ja tehdä sopivia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa. Hallitsen tasapaino- ja liikuntataitoja monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä. Osaan käsitellä erilaisia liikuntavälineitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa. Osaan arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiani: voimaa, nopeutta, kestävyyttä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Olen uimataitoinen. Osaan toimia turvallisesti ja ohjeiden mukaan. sosiaalinen toimintakyky Osaan työskennellä kaikkien kanssa ja kohtelen muita reilun pelin periaatteiden mukaisesti. Kannan vastuuta yhteisistä liikuntavälineistä ja liikuntatiloista. psyykkinen toimintakyky Kannan vastuun omasta työskentelystäni ja toiminnastani liikuntatunneilla sekä noudatan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ymmärrän liikunnan merkityksen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen) Opin löytämään itselleni sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen) |
.
Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7.
S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.
Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.
S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.
S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.
.
.
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Fyysinen toimintakyky | ||
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen | S1 | L1, L3 |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja | S1 | L1, L3, L4 |
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta | S1 | L3 |
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä | S1 | L3 |
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan | S1 | L3, L6, L7 |
Sosiaalinen toimintakyky | ||
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen | S2 | L2, L3, L6, L7 |
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista | S2 | L2, L6, L7 |
Psyykkinen toimintakyky | ||
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja | S3 | L1, L2, L3 |
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä | S3 | L1, L2 |
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille | S3 | L3 |
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia | S3 | L1, L3 |
.
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Liikunta
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
fyysinen toimintakyky
Olen liikuntatunneilla aktiivinen ja kokeilen erilaisia liikuntamuotoja. Yritän parhaani. Osaan liikkua erilaisilla alustoilla ja hallitsen eri välineitä. Osaan arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiani: voimaa, nopeutta, kestävyyttä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Osaan pelastautua vedestä. Osaan toimia turvallisesti ja ohjeiden mukaan. sosiaalinen toimintakyky Osaan työskennellä kaikkien kanssa ja kohtelen muita reilun pelin periaatteiden mukaisesti. Kannan vastuuta yhteisistä liikuntavälineistä ja liikuntatiloista. psyykkinen toimintakyky Kannan vastuun omasta työskentelystäni ja toiminnastani liikuntatunneilla sekä noudatan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ymmärrän liikunnan merkityksen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen) Opin löytämään itselleni sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen) |
.
Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8
S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.
Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.
S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.
S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.
.
Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Fyysinen toimintakyky | ||
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen | S1
|
L1, L3 |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja | S1 | L1, L3, L4 |
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | L3 |
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta | S1 | L3 |
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä | S1 | L3 |
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan | S1 | L3, L6, L7 |
Sosiaalinen toimintakyky | ||
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen | S2 | L2, L3, L6, L7 |
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista | S2 | L2, L6, L7 |
Psyykkinen toimintakyky | ||
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja | S3 | L1, L2, L3 |
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä | S3 | L1, L2 |
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille | S3 | L3 |
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia | S3 | L1, L3 |
.
Liikunta Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Liikunta
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
fyysinen toimintakyky
Olen liikuntatunneilla aktiivinen ja kokeilen erilaisia liikuntamuotoja. Yritän parhaani. Osaan liikkua erilaisilla alustoilla ja hallitsen eri välineitä. Osaan arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiani: voimaa, nopeutta, kestävyyttä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Osaan uida, pelastautua ja pelastaa vedestä. Osaan toimia turvallisesti ja ohjeiden mukaan. sosiaalinen toimintakyky Edistän toiminnallani omaa ja ryhmän oppimista. Osaan työskennellä kaikkien kanssa ja kohtelen muita reilun pelin periaatteiden mukaisesti. Kannan vastuuta yhteisistä liikuntavälineistä ja liikuntatiloista. psyykkinen toimintakyky Kannan vastuun omasta työskentelystäni ja toiminnastani liikuntatunneilla sekä noudatan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ymmärrän liikunnan merkityksen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen) Opin löytämään itselleni sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia. (ei vaikuta arvosanan muodostumiseen)
|
.
Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9.
S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.
Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.
S2 Sosiaalinen toimintakyky: Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.
S3 Psyykkinen toimintakyky: Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista, sekä autetaan oppilasta huomioimaan oman panoksen vaikutus lopputulokseen. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.
.
Liikunta valinnaisena (LIV) Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9
Liikunta valinnaisena (LIV)
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 ja 9 |
Liikunnan valinnaiskurssien tavoitteena on ylläpitää ja kehittää omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä monipuolistaa liikunnan lajituntemusta ja harrastamista. Liikunnan avulla luodaan aktiivisuutta istumapainotteiseen koulupäivään. Liikunnan valinnaiskurssien tavoitteena on tarjota onnistumisen elämyksiä ja positiivisia kokemuksia.
Sisältö Lajivalikoima suunnitellaan osallistujien kiinnostuksen ja koulun resurssien mukaan. Arviointi Arviointi valinnaisaineiden syventävien ja soveltavien kurssien päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti
|
.
Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.
Vihdissä oppilaalle pyritään mahdollistamaan vaadittava uimataidon saavuttaminen 9. luokkaan mennessä. Koulu käyttää harkintaa, millä luokka-asteella käydään uimassa ja se kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 7-9
Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen ja mieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen.
Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9
Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet.
Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen liikunnassa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Liikunnan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältö-alueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Fyysinen toimintakyky | |||
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen | S1 | Työskentely ja yrittäminen | Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. |
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja | S1 | Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa | Oppilas tekee useimmiten tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa.
|
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | Motoriset perustaidot (tasapaino- ja liikkumistaidot), eri liikuntamuodoissa
|
Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa. |
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa | S1 | Motoriset perustaidot (välineenkäsittelytaidot) eri liikuntamuodoissa
|
Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa. |
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta | S1 | Fyysisten ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen
|
Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä. |
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä | S1 | Uima- ja vesipelastustaidot
|
Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä.
|
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan | S1 | Toiminta liikuntatunneilla
|
Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti liikuntatunneilla.
|
Sosiaalinen toimintakyky | |||
T8 Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen | S2 | Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot
|
Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissa yhteisesti sovitulla tavalla. |
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista | S2 | Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa
|
Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja osoittaa ottavansa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista. |
Psyykkinen toimintakyky | |||
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja | S3 | Työskentelytaidot
|
Oppilas osaa pääsääntöisesti työskennellä vastuullisesti ja itsenäisesti.
|
T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä | S3 | Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
|
|
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille | S3 | Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
|
|
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia | S3 | Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
.
KOTITALOUS
Kotitalouden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9
Opetuksen tavoitteet | Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Käytännön toimintataidot | ||
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa | S1, S2, S3
Harjoitellaan kotitaloustuntien oppisisältöjen suunnittelua(esim. ateriasuunnittelu) ja toteutusta yhdessä. Opetellaan arvioimaan rakentavasti ja realistisesti omaa ja toisten työtä sekä ajankäyttöä. Pohditaan tasapuolista tehtävien jakoa perheessä. Opetellaan tunnistamaan oman toiminnan ja omien valintojen vaikutusta hyvään elämään(esimerkiksi ruokailutottumukset, terveelliset elämäntavat, ekologinen ajattelu) |
L3 |
T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen | S1, S2
Opetellaan kädentaitoja kotitaloustöitä tehdessä (esimerkiksi ruoanvalmistus-, leipomis- ja siivoustehtävät.) Kannustetaan oppilaita toteuttamaan omia ideoitaan mahdollisuuksien puitteissa (esimerkiksi kaunis kattaus, ruokaohjeiden muuntelu). Harjoitellaan kodin puhtaanapitoa sekä tekstiilien ja materiaalien hoitoa. |
L2, L3 |
T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa | S1, S2, S3
Pyritään tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja arjessa. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuluttamiseen ja vältetään tuhlausta (esimerkiksi kodinkoneiden taloudellinen käyttö, ruuan terveellisyys, raaka-aineiden säästäminen, tähteiden hyödyntäminen). Harjoitellaan kotitaloudessa tarvittavien työvälineiden, koneiden ja laitteiden tarkoituksenmukaista sekä turvallista käyttöä. |
L3, L4, L5, L7 |
T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana | S1, S2
Harjoitellaan työnjakoa ja ajankäyttöä siten, että työ edistyy vaiheittain annettuja ohjeita apuna käyttäen. Työskentelyssä pyritään johdonmukaisuuteen ja järjestelmällisyyteen. Harjoitellaan sinnikkyyttä ja pitkäjänteistä toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. |
L1, L3, L6 |
T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin | S1, S2, S3
Tutustutaan keittiöhygieniaan ja työturvallisuuteen opetuskeittiössä. Pyritään työskentelemään ergonomisesti ja käyttämään tarkoituksenmukaisia työvälineitä kotitaloustöissä. Otetaan huomioon erityisruokavaliot ja ruokaturvallisuus kotitaloustunneilla. |
L3, L5, L7 |
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot | ||
T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua sekä rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa | S1, S2, S3
Harjoitellaan ohjeiden kuuntelua. Osallistutaan keskusteluihin kotitaloustunneilla esille tulevista aihepiireistä ja harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta hyvässä ilmapiirissä työskennellen. Harjoitellaan ristiriitatilanteiden kohtaamista ja niiden käsittelyä. |
L1, L2, L6, L7 |
T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä | S1, S2, S3
Harjoitellaan arjen hallinnassa tarvittavia taitoja. Otetaan huomioon eri kulttuurien ja erilaisten kotitalouksien tapoja sekä perinteitä. Tutustutaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ruokakulttuureihin ja tapoihin. Otetaan opiskelussa huomioon kalenterivuoden juhlia (esimerkiksi joulu, pääsiäinen). |
L2, L3 |
T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä | S1, S2
Harjoitellaan kotitaloustöiden tekemistä yksin, parin kanssa sekä ryhmässä. Työtehtävien jakaminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti harjaannuttaa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Työskentelyssä harjoitellaan myös ajankäytön suunnittelua. |
L3, L6, L7 |
T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa | S1, S2, S3
Harjoitellaan hyviä käytöstapoja sekä pöytätapoja. Pyritään edistämään omalla käytöksellä opiskelun sujumista hyvässä ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Harjoitellaan toisten auttamista ja opastamista arjen taidoissa sekä arvioidaan oman toiminnan vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseksi. |
L2, L6, L7 |
Tiedonhallintataidot | ||
T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana | S1, S2, S3
Etsitään kotitalouteen liittyvää tietoa eri viestintävälineitä käyttäen ja opiskellaan kriittistä suhtautumista lähteisiin. Tutustutaan ravitsemussuosituksiin ja ajankohtaisiin kotitalouteen liittyviin uutisiin. Opiskellaan elintarviketuntemusta sekä ruokaturvallisuutta. |
L1, L4 |
T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä | S1, S2, S3
Harjoitellaan kotitaloustöissä erilaisten toimintaohjeiden mukaan työskentelyä (esimerkiksi siivous- ja ruuanvalmistustyöt). Tutustutaan kotitalouksissa esiin tuleviin merkkeihin ja symboleihin (esimerkiksi tekstiilien hoito-ohjemerkinnät, ympäristömerkit yms.) ja tulkitaan niitä. |
L4 |
T12 ohjata oppilasta ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä | S1, S2, S3
Harjoitellaan keskinäistä työnjakoa esim. ruuanvalmistus-, leipomis-, kattamis- ja siivoustöissä. Työnjakoa harjoitellaan myös vaihtuvissa tilanteissa esim. koulun juhlissa ja tilaisuuksissa sekä erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Ratkaistaan esille tulevia ongelmia tarkoituksenmukaisesti (esim. erityisruokavaliot, raaka-aineiden puute). |
L1 |
T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja. | S1, S2, S3
Harjoitellaan kestävän kehityksen huomioon ottamista omissa arjen valinnoissa (esim. jätteiden lajittelu). Pyritään toimimaan säästäväisesti (esim. energiansäästö, raaka-aineiden mittaaminen/jakaminen) ja tutustutaan mm. ruuan alkuperään ja eettisyyteen. Tutustutaan kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin kuluttajana. Pohditaan ja arvioidaan tuotteiden ja palvelujen hankinnan tarkoituksenmukaisuutta (rahankäyttö kotitalouksissa, omat kulutusvalinnat ja mainonnan vaikutukset). |
L1, L7 |
.
Kotitalous Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Kotitalous
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
käytännön toimintataidot
Osaan suunnitella ja valmistaa tavallisimpia ruokia ja leivonnaisia ohjeen mukaan. Osaan tarkastella omaa työtäni ja toimintaani. Osaan erilaisia kotitalouden kädentaitoja ja työtapoja. Osaan huomioida toiminnassani estetiikan. Esimerkiksi noudatan hyviä pöytätapoja ja katan tarkoituksenmukaisesti. Osaan työskennellä säästäväisesti ja lajitella keittiöjätteet. Osaan suunnitella omaa toimintaani suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja annettuun tehtävään niin, että työt valmistuvat annetussa ajassa. Osaan ylläpitää työympäristön järjestystä. Osaan noudattaa keittiöhygieniaa. Osaan valita siivousaineita ja tehdä tavallisimpia kodin siivoustöitä. Osaan käyttää tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja huomioida hyvät työasennot. Hallitsen turvalliset työtavat. Osaan huomioida erityisruokavaliot. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Osaan toimia yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Osaan sopia työtehtävien jakamisesta ja neuvottelen suunnitellessani ja toteuttaessani oppimistehtäviä. Tunnistan, miten arki erilaisissa kotitalouksissa rakentuu ja millaisia arkirutiineja ja kotikulttuureja on olemassa. Tiedostan oman käytökseni merkityksen ryhmän toiminnassa ja osaan toimia hyvien tapojen mukaisesti. tiedonhallintataidot Osaan etsiä tietoa ja tunnistan luotettavan lähdemateriaalin. Tunnen suomalaiset ravitsemussuositukset. Tunnen suomalaista ruokakulttuuria ja -tapoja. Tunnen yleisimmät kotitalouksissa eteen tulevat merkit ja symbolit, esimerkiksi tekstiilien hoito-ohjemerkinnät ja ympäristömerkit, ja osaan toimia niiden mukaisesti. Osaan soveltaa tietojani ja taitojani. Tiedän erilaisia kotitalouden palveluita. Ymmärrän kestävän kehityksen periaatteita ja osaan tehdä valintoja niiden perusteella. Tunnen oman vastuuni ja vaikutusmahdollisuuteni kuluttajana. työskentely Osaan toimia suullisten ja kirjallisten ohjeiden mukaan. Osaan soveltaa oppimiani asioita työskentelyssäni. |
.
Kotitalouden tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisältöjen valinnoissa otetaan huomioon monipuolinen kotitaloudellisen osaamisen ja ajattelun kehittyminen sekä kestävään tulevaisuuteen tähtäävä toiminta. Paikallisia, alueellisia ja globaaleja ajankohtaisia aiheita hyödynnetään, ja niitä sovelletaan oppimistehtävien suunnittelussa. Kotitalouden tavoitteisiin liittyvät oppimistehtävät vaihtelevat oppilaiden, oppimisen paikallisten olosuhteiden ja koulun omien painotusten mukaisesti.
S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri: Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioiden suunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia.
S2 Asuminen ja yhdessä eläminen: Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö- ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin kuin tekstiilien ja materiaalien hoito tarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessa tarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseen voimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen ja kotitalouteen liittyviä palveluita.
S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa: Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia.
.
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Vuosiluokat 8 ja 9
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi
Vuosiluokat 8 ja 9 |
Sisällöt vuosiluokalle 8.
Opetellaan hygieenistä keittiötyöskentelyä (antaa valmiudet suorittaa hygieniapassi). Syvennetään ja laajennetaan 7.luokalla opittuja perusruoanvalmistus- ja leivontamenetelmiä. Tutustutaan suomalaiseen ja eurooppalaiseen ruokakulttuuriin.
Sisällöt vuosiluokalle 9. Tutustutaan maailmankeittiöihin. Suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kotitalouteen liittyviä projektitöitä. Suunnitellaan ja toteutetaan elämänkaarijuhlia. |
.
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Hallitsen perusruoanvalmistusmenetelmiä.
Hallitsen erilaisia leipomismenetelmiä. Tunnistan perusruoanvalmistukseen ja leipomiseen käytettäviä raaka-aineita ja osaan valita niille sopivan valmistusmenetelmän. Tiedostan hygieniaan liittyvät riskit keittiötyöskentelyssä ja osaan ottaa ne huomioon omassa työskentelyssäni. Osaan toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä. Osaan noudattaa hyviä tapoja. Osaan suunnitella lautasmallin mukaisen ateriakokonaisuuden. Osaan tehdä kestäviä valintoja ja toimia taloudellisesti. Tunnen suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteet ja sen alueellisia eroja. Tunnen eurooppalaisen ruokakulttuurin erityispiirteet ja maiden eroja. |
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9
Valinnainen kotitalous, syventävä kurssi
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalle 9 |
Hallitsen vaativampia ruoanvalmistusmenetelmiä.
Hallitsen vaativampia leipomismenetelmiä. Osaan käyttää monipuolisesta erilaisia ruonvalmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Hallitsen hygieenisen keittiötyöskentelyn. Osaan toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä. Osaan noudattaa hyviä tapoja. Tunnen maailmankeittiöiden erityispiirteet ja alueelliset erot. Osaan suunnitella ja toteuttaa elämänkaarella olevia juhlia. Osaan suunnitella ja toteuttaa kotitalouteen liittyviä projektitöitä. |
.
Kotitalouden oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7–9
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä oppimisympäristön valinnassa on, että se mahdollistaa seuraavat tekijät: vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi. Työn arvostaminen ja loppuun saattaminen, pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia myös epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta. Opetuksessa hyödynnetään niin luokkayhteisöä, koulutiloja ja kouluympäristöä kuin digitaalisia ympäristöjä ja yhteistyöverkostoja. Oppimistehtävät vahvistavat oppilaiden näkemystä arjen rakentumisesta ja monimuotoisuudesta sekä harjaannuttavat soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita omaan perhevaiheeseen. Työtapojen ja menetelmien valinnassa on keskeistä tiedon ja taidon kietoutuminen yhteen ja soveltaminen käytäntöön.
Vihdissä kaikille yhteinen seitsemännen luokan kotitalousopetus järjestetään kolmen tunnin yhtäjaksoisina opetuskertoina, jotta opetus voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti. Tämä mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin harjoiteltaessa kodin perustaitoja. Tavoitteena on oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottaminen sekä kokonaisvaltainen kasvu.
Kotitaloutta opetetaan ergonomisesti mitoitetussa, turvallisessa ja terveellisessä opetuskeittiössä. Oppiaineen käytännönläheisyydestä johtuen oppilas tarvitsee riittävästi työtilaa työskentelyn aikana. Työtilan tulee soveltua sekä yksilö-, että pari ja ryhmätyöskentelyyn. Opetuskeittiössä tulee olla riittävästi tarkoituksenmukaisia ja ajanmukaisia keittiötyövälineitä, -koneita ja laitteita sekä liinavaatteita. Oppimisen tueksi tarvitaan ajanmukaiset tieto- ja viestintäteknologiset laitteet sekä opettajalle että oppilaille. Opiskeluympäristön viihtyisyyteen ja esteettisyyteen pyritään kiinnittämällä huomio mm. pöydänkattamiseen ja hyviin pöytätapoihin.
Kotitalouden oppimisympäristöön kuuluu mukaan myös lähiympäristö. Oppitunneilla voidaan asioida mm. kaupoissa ja toreilla ja käydä metsässä esimerkiksi sienestämässä ja marjastamassa.
Kotitaloustunneilla kiinnitetään erityisesti huomiota psyykkiseen oppimisympäristöön. Kannustavassa ja kiireettömässä ilmapiirissä oppilas saa onnistumisen kokemuksia sekä elämyksiä maistaessaan niin omia kuin toisten valmistamia ruokia ja leivonnaisia. Kotitaloustöitä harjoitellessaan oppilas näkee välittömästi työnsä tuloksen ja saa heti palautetta työn onnistumisesta.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kotitaloudessa vuosiluokilla 7–9
Kotitalouden oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on työskentelyn kehittyminen vuorovaikutteiseksi, pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi. Oppimistilanteen ja tietoympäristön selkeä rakenne sekä vaikeustason mielekkyys korostuvat opetuksen suunnittelussa. Eriyttämisen lähtökohtana ovat oppilaiden osaamis- tason mukaiset arkipäivän rakentumiseen liittyvät oppimistilanteet ja joustavat opetusjärjestelyt.
Käytännön toimintataitojen tukemisen suunnittelussa korostuu arkipäivän ilmiöiden ja kotitalouden oppimistilanteiden kietoutuminen toisiinsa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa keskitytään sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Tiedonhallintataitojen kehittymistä tuetaan käyttämällä yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita ja kuvia. Oppitunnin siirtymävaiheiden tunnistaminen edellyttää ohjausta ja tukea ajanhallinnassa ja oppimistehtävän jäsentelyssä. Kotitalous oppiaineena antaa mahdollisuuden soveltaa koulussa opittuja ja harjoiteltuja asioita oppilaiden omassa arjessa.
Ohjauksella tuetaan oppilaiden kiinnostusta syventää ja laajentaa kotitalouden oppimista sekä luodaan valmiuksia siirtyä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja sen kautta kotitaloudellista asiantuntijuutta edellyttämään työelamään.
Oppilaan oppimisen arviointi kotitaloudessa vuosiluokilla 7–9
Kotitaloudessa oppimisen arviointi on monimuotoista, ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaat saavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjen omaksumiseen. Opetuksessa huolehditaan siitä, että jokainen oppilas ja hänen huoltajansa ovat tietoisia tavoitteista, arviointi perusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kotitalouden oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kotitalous-oppiaineen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko yhteisen kotitalouden opetuksen ajan vahvistuvana ja etenevänä oppimisena. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättö- arvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
.
Kotitalouden päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite | Sisältöalueet | Arvioinnin kohteet oppiaineessa | Päättöarvioinnin kriteeri osaamiselle arvosanalla kahdeksan
|
Käytännön toimintataidot | |||
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa | S1,S2 | Tavoitteiden asettaminen, työn toteutus, ja oppimaan oppimisen taidot | Oppilas asettaa tavoitteita toiminnalleen ja työskentelee niiden saavuttamiseksi. Oppilas arvioi itse tavoitteiden saavuttamista ja omaa työskentelyään. Oppilas tunnistaa omaa osaamistaan itsearvioinnin, opettajan antaman palautteen ja vertaispalautteen perusteella. |
T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen | S1,S2 | Kädentaidot ja estetiikka | Oppilas osaa käyttää tavallisimpia työmenetelmiä ruoan valmistuksessa ja leivonnassa sekä asumiseen liittyvien perustehtävien toteuttamisessa ja ottaa huomioon esteettiset näkökulmat |
T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa | S1, S2,S3 | Kuluttajataidot sekä terveyden edistäminen ja teknologian käyttö | Oppilas valitsee ja käyttää taloudellisesti materiaaleja ja teknologiaa kotitalouden toiminnassaan sekä pohtii valintoja terveyden ja kestävyyden kannalta. |
T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana | S1,S2 | Ajanhallinta ja järjestyksen ylläpitäminen | Oppilas osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti vaiheittain ja järjestystä ylläpitäen sekä suunnitella ajankäyttöään sen mukaisesti. |
T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin | S1, S2,S3 | Turvallisuus ja voimavarojen kannalta kestävä toiminta | Oppilas työskentelee ohjeiden mukaan hygieenisen ja turvallisen työskentelyn periaatteita noudattaen sekä ajan, kustannusten tai energiankäytön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oppilas pyrkii kiinnittämään huomiota ergonomiaan.
|
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot | |||
T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua ja rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa | S1, S2, S3 | Kuuntelu, keskustelu ja argumentointi | Oppilas pyrkii kuuntelemaan eri näkökulmia ja ilmaisemaan rakentavasti omia näkemyksiään yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa. |
T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä | S1, S2, S3 | Arjen rakentumisen ja kotitalouksien erilaisuuden hahmottaminen | Oppilas osaa kuvailla kodin arkirutiineita. Oppilas osaa antaa esimerkkejä erilaisista perherakenteista ja kotitalouksien perinteistä sekä pohtia niiden vaikutusta arjen rutiineihin. |
T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä | S1, S2 | Voimavarojen käyttäminen ja sopimuksen tekeminen | Oppilas osaa työskennellä yksin ja pyrkii toimimaan ryhmässä rakentavasti ja työtehtävistä neuvotellen. Oppilas osaa selittää, mitä tarkoittaa tasapuolinen työnjako sekä pääsee sopimukseen ajankäytöstä ja työtehtävien jakamisesta osallistumalla päätöksentekoon. |
T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa | S1, S2, S3 | Ei käytetä oppiaineen arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
|
|
Tiedonhallintataidot | |||
T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana | S1, S2, S3 | Tietojen hankinta ja käyttö | Oppilas osaa etsiä kotitalouden sisältöalueisiin liittyviä tietoja eri tietolähteistä ja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta sekä osaa tulkita pakkausmerkintöjä. Oppilas tuntee ruoka- ja ravintoaineryhmät ja niiden ominaisuuksia.
|
T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä | S1, S2 | Toimintaohjeiden, merkkien ja symbolien käyttö ja jäsentyminen | Oppilas osaa tulkita ja käyttää kotitalouden toimintaohjeita ja osaa nimetä tyypillisiä kotitalouden merkkejä ja symboleja sekä tulkita niitä arjen ilmiöiden yhteydessä. |
T12 ohjata oppilasta, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä | S1, S2, S3 | Käsitteiden omaksuminen, tietojen ja taitojen soveltaminen,
luova ilmaisu sekä palveluiden tunnistaminen
|
Oppilas pystyy käyttämään kotitalouden käsitteitä, tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kotitalouden osaamista sovelletaan eri ympäristöissä Oppilas osaa kuvailla erilaisia kotitalouden palveluita ja pohtia niiden merkitystä ja mahdollisuuksia arkielämässä. |
T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja | S1, S2, S3 | Mittaamisen ja laskemisen sekä kierrättämisen soveltaminen omaan toimintaan ja päätöksentekoon | Oppilas osaa huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta ja osaa selittää mittaamisen ja laskemisen sekä ympäristöä säästävän kodin arjen toiminnan yhteydet osana kustannus- ja ympäristötietoista toimintaa. |
.
OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 7 Vihdissä
Ohjaussuunnitelma 2021– PDF-tiedosto
Opetuksen tavoitteet
|
Sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen | |
Osallisuus ja aktiivinen toiminta | |||
T1
Otetaan haltuun yläkoulun toimintaympäristö ja opiskelutavat, opitaan tuntemaan ohjaavat aikuiset sekä vahvistetaan oppijan omaa vastuunkantoa.
|
S1, S2.
Harjoitellaan yläkoulun yhteisössä toimimista ja pohditaan oppimiseen liittyviä taustatekijöitä. Perustellaan elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Kehitetään itsetuntemusta, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja. Sytytetään motivaatiota. · kuka kukin on koulussa · opiskelun ja koulutuksen merkitys · oman aktiivisuuden merkitys tulevaisuudelle |
L3, L7
Hahmotetaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeys. Ajanhallinta on keskeinen taito. Kehitystason mukainen osallistuminen päätöksentekoon. Omien näkemysten ilmaiseminen. |
|
Oppimaan oppimisen taidot | |||
T2
Vahvistetaan omia opiskelutaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja. Opitaan motivoitumisen kautta käyttämään itselle parhaita opiskelumenetelmiä ja lisätään vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa. |
S1
Kehitetään opiskelu- ja itsearviointitaitoja, tavoitteenasettelua sekä oppimaan oppimisen taitoja yhteistyössä muiden oppiaineiden ja erityisopetuksen kanssa. Harjoitellaan ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista. · oppimistulosten arviointi · opiskelutaitojen kartoitus · oppimistyylitestit · opiskelutekniikat · oppiminen ja unohtaminen |
L1
Tunnistetaan oma tapa oppia ja kehittyä oppijana. Omien vahvuuksien ja kehitettävien kohteiden tunnistaminen. Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan sekä arvioidaan omaa edistymistä. |
|
Elinikäinen oppiminen | |||
T3
Innostutaan oppimaan uutta ja kehittämään itseään, opitaan tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimitaan sen mukaan. |
S1, S2
Perustellaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Kehitetään itsetuntemusta, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja tilanteissa, joissa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitellaan sietämään epävarmuutta ja luottamaan tulevaisuuteen oman aktiivisen asenteen kautta. Osaamisen tunnistaminen mm. vapaa-ajan harrastusten kautta. · tiedon hankkiminen · kriittinen tiedon kuluttaminen · opiskelumenestykseen vaikuttavat tekijät |
L1
Rohkaistutaan etsimään ratkaisuja myös epäselvien ja ristiriitaisten tietojen keskellä. Totuttaudutaan jatkuvaan uuden oppimisen tarpeeseen ja uusien näkemysten rakentamiseen. |
|
Itsetuntemus | |||
T4
Kehitetään itsearviointitaitoja ja asetetaan tavoitteet realistisesti ja suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin. |
S2
Tehdään harjoituksia, joilla oppilaat lisäävät itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitojaan koskien mm. motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan miettien omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja. · itsetuntemus ja motivaatio · kyvyt ja taipumukset, omat vahvuudet · oppimistulosten arviointi · valinnaisaineiden valitseminen
|
L3
Hahmotetaan oman toiminnan osuus hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Huolehditaan itsestä ja toisista parhaalla tavalla. Kehitetään tunnetaitoja ja hyväksytään myös omat heikkoudet. |
|
Tavoitteiden asettaminen | |||
T5
Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
|
S2, S5
Kasvavan itsetuntemuksen kautta mietitään jokaisen omia tavoitteita opiskeluissa ja yleensä elämänkulussa. Harjoitellaan tavoitteellista tulevaisuuden suunnittelua askel kerrallaan koko peruskoulun ajan. Tiedostetaan 7.lk jälkeen päättyvien oppiaineiden merkitys jatko-opintoihin. · sinäkin voit olla hyvä opiskelija
|
L1, L3
Rakennetaan uutta tietoa ja näkemyksiä sekä etsitään uusia näkökulmia. Opitaan kantamaan vastuuta omasta ja yhteisöä koskevasta työstä. |
|
Työelämään suuntautuva oppiminen | |||
T6, T7
Oivalletaan työn merkitys oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Sisäistetään koulunkäynnin ja oppiaineiden merkitys ja vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. |
S2, S3, S4,S5
Harjoitellaan asettamaan itselle tavoitteita koulunkäynnin eri vaiheissa ja mietitään yleisiä elämässä sekä työssä tarvittavia taitoja. Opetellaan suunnittelemaan tulevaisuutta ja aikuistumiseen liittyviä asioita. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun sisäisessä TET:ssä. · työelämään tutustuminen -tet · eri ammattien arvostus |
L4, L5, L6, L7
Opitaan tulkitsemaan moni-ilmeistä maailmaa myös työelämän näkökulmasta. Tietotekninen osaaminen luo perustan tulevaisuudenkin työnteolle. Arvostetaan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä sekä omia osallistumismahdollisuuksia. |
|
Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa | |||
T8, T9
Kartoitetaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja. |
S2, S3, S4, S5
Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Aletaan tutustua Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työelämätaitoja aletaan harjoitella työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä. · Suomen elinkeinorakenne |
L4, L5, L6
Monilukutaidon avulla etsitään omia tulevaisuuden polkuja. Hahmotetaan tvt:n osuutta työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkin. Harjoitellaan tiimitoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. |
|
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys | |||
T10
Kehitetään kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita. Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä.
|
S4, S5
Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa. · tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä · eri kulttuureista tulevien kohtaaminen
|
L2
Nähdään monikulttuurisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Esitetään omat mielipiteet rakentavasti ja toimitaan eettisesti. |
|
.
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7
Oppilaanohjaus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 7 |
Muodostan kokonaiskäsitystä yläkoulusta toimintaympäristönä.
Opin kantamaan vastuuta oppimisestani ja tekemistäni valinnoista. Osaan ottaa vastaan ohjausta sekä harjoittelen ja vahvistan opiskelutaitojani eri tavoin. Osaan tunnistaa ja kehittää omia taitojani vaadittavien tavoitteiden mukaisesti. Hahmotan koulunkäynnin merkityksen suhteessa omiin jatko-opintoihin, ammatteihin ja työelämään. Kehitän kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita. |
.
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 8 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Osallisuus ja aktiivinen toiminta | ||
T1
Kehitetään omia valmiuksia osallistua aktiivisesti koulun toimintaan. Hahmotetaan omia vaikuttamismahdol-lisuuksia koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa. |
S1, S2.
Harjoitellaan edelleen oppimiseen liittyviä taustatekijöitä. Korostetaan elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Kehitetään edelleen itsetuntemusta, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu-taitoja. Pidetään yllä ja kasvatetaan omaa motivaatiota oppimiseen. · opiskelun ja koulutuksen merkitys |
L3, L7
Hahmotetaan omat oikeudet ja vastuut. Päätöstentekotaidot kehittyvät. Toimitaan aktiivisina jäseninä koulu- ja vapaa-ajan ympäristöissä. |
Oppimaan oppimisen taidot | ||
T2
Tehostetaan itselle parhaiten sopivien opiskelumenetelmien käyttöä ja jatketaan tehokasta vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa. Rohkaistutaan näyttämään omaa osaamista monipuolisesti. |
S1
Kehitetään edelleen opiskelu- ja itsearviointitaitoja, tavoitteenasettelua sekä oppimaan oppimisen taitoja yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Otetaan vastuuta omasta oppimisesta ja arvioidaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista. · oppimistulosten arviointi · opiskelutaitojen kartoitus · yksilöohjaus ja moniammatillisuus
|
L1
Tiedonhankintataidot kehittyvät koko ajan, ja tietoa hyödynnetään ongelmanratkaisuun, päättelyyn ja uuden keksimiseen. |
Elinikäinen oppiminen | ||
T3
Innostutaan edelleen oppimaan uutta ja kehittämään itseään, tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimimaan niiden mukaan. Kyetään joustavuuteen omissa työskentelytavoissa ja toiminnassa. |
S1, S2
Korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Kehitetään itsetuntemusta ja päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu-taitoja erilaisissa ennakoimatto-missakin tilanteessa. Edelleen harjoitellaan sietämään epävarmuutta ja luottamaan tulevaisuuteen oman aktiivisen asenteen kautta. Vaihtoehtojen miettiminen koko ajan keskeisenä. · tiedon hankkiminen · persoonallisuus ja uranvalinta · siirrettävät taidot
|
L1
Perusopetus antaa hyvän tiedollisen ja taidollisen pohjan jatko-opinnoille. |
Itsetuntemus | ||
T4
Kehitetään itsearviointitaitoja ja asetetaan tavoitteet realistisesti ja suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin. Tunnistetaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. |
S2
Tehdään harjoituksia, joilla lisätään itsetuntemusta sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitoja koskien erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan edelleen ja pohditaan omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja. · kyvyt ja taipumukset · siirrettävät taidot · persoonallisuus ja uranvalinta
|
L3
Terveyden, turvallisuuden, ihmissuhteiden, teknologian, arjen ja talouden hallinnan perusta on ihmisen itsetuntemuksessa. Kehitetään tunnetaitoja ja hyväksytään myös omat heikkoudet. |
Tavoitteiden asettaminen | ||
T5
Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
|
S2, S5
Kasvavan itsetuntemuksen kautta mietitään jokaisen omia tavoitteita peruskoulussa, jatko-opinnoissa ja yleensä elämänkulussa. Harjoitellaan tavoitteellista tulevaisuuden suunnittelua askel kerrallaan koko peruskoulun ajan. · päätöksenteon periaatteita · menestyksen ABC opiskeluissa ja työelämässä · eri ammattialat, kiinnostus ja soveltuvuus itselle |
L1, L3
Ajattelun ja oppimisen taidot kehittävät elinikäistä oppimisen halua, ja tiedonrakentaminen voi olla tietoista tai intuitiivista. Perustana on halu kehittyä.
|
Työelämään suuntautuva oppiminen | ||
T6, T7
Korostetaan työn merkitystä oman elämän ja yhteiskunnan kannalta. Sisäistetään koulunkäynnin merkitys ja vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Harjaannutaan arvioimaan eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Etsitään tietoa ja arvioidaan sitä kriittisesti. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. |
S2, S3, S4,S5
Harjoitellaan yhä paremmin asettamaan itselle tavoitteita ja mietitään yleisiä elämässä sekä työssä tarvittavia taitoja. Opetellaan suunnittelemaan tulevaisuutta. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun ulkopuolisessa TET:ssä ja kutsutaan työelämän vierailijoita koululle. · työelämään tutustuminen –tet · nuori työelämässä · työnhaku, kesätyöt · vierailijat ja vierailut |
L4, L5, L6, L7
Hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintäteknologiaa työelämätietoa hankittaessa. Myönteinen asenne työtä kohtaan. Omien valintojen merkitys korostuu.
|
Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa | ||
T8, T9
Kartoitetaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja. |
S2, S3, S4, S5
Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. tutustutaan Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työelämätaitoja aletaan harjoitella työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä. · Suomen koulutusjärjestelmä · millainen työ kiinnostaa · testit ja tulkinnat · oppiaineiden hyöty työelämän kannalta · yhteistyö aineenopettajien kanssa mahdollisuuksien mukaan |
L4, L5, L6
Lisääntyneen itsetuntemuksen avulla kiinnostuksen herättäminen tiedon vastaanottamiseen ja itsenäiseen etsimiseen. |
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys | ||
T10
Kehitetään kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita. Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä.
|
S4, S5
Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa. · tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä · monikulttuurisuuden kohtaaminen |
L2
Myönteinen asenne monikulttuurisuuteen. |
.
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8
Oppilaanohjaus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 8 |
Osaan arvioida taitojani, sopivia opiskelumenetelmiä sekä tunnistan vahvuuteni ja kehittymiskohtani.
Kehitän monipuolisesti työelämätaitojani ja tutustun työelämään. Rohkaistun toimimaan ja vaikuttamaan kouluyhteisön eri ryhmissä. Teen tavoitteellisia suunnitelmia ja arvioin niiden toteutumista. Tunnen Suomen koulutusjärjestelmän. Pohdin omia valintojani ja vaihtoehtojani monikulttuurisissa ympäristöissä. |
.
Oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 9 Vihdissä
Opetuksen tavoitteet
|
Sisältöalueet | Laaja-alainen osaaminen |
Osallisuus ja aktiivinen toiminta | ||
T1
Toimitaan aktiivisina päättöluokkalaisina, itsenäistytään ja osallistutaan oman koulunkäynnin suunnitteluun, otetaan vastuuta omista valinnoista tulevaisuuden kannalta. Osallistutaan luokan ja koko kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen. |
S1, S2.
Rohkaistutaan toimimaan omien ja yhteisön elinolojen parantamiseksi. Tunnistetaan omat voimavarat ja harjoitellaan valintoihin vaikuttavia analysointitapoja. Korostetaan yhteisöllisyyden merkitystä. 13. päätöksenteon periaatteita 14. ollaan aktiivisia 2. asteen opintokäynneissä ja tet-paikkojen hankinnassa 15. selvitetään KELAn palvelut opiskelijoille 16. käytetään nettiviestintää (mm. Wilma ja some) |
L3, L7
Luottamus tulevaisuuteen. Toimitaan tiedostavina ja osallistuvina kansalaisina. Oman talouden suunnittelu ja hallinta. Omien valintojen merkitys tulevaisuuden kannalta.
|
Oppimaan oppimisen taidot | ||
T2
Tehostetaan edelleen itselle sopivimpien opiskelumenetelmien käyttöä ja jatketaan tehokasta vuorovaikutusta aineenopettajien kanssa. Tunnistetaan oma osaaminen ja näytetään sitä monipuolisesti. Käytetään itsearviointitaitoja. |
S1
Kehitetään edelleen opiskelu- ja itsearviointitaitoja sekä tavoitteenasettelua. Arvioidaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista. · persoonallisuus, resurssit ja uranvalinta · eri jatko-opiskelupaikkojen vaatimukset · moniammatillinen tuki |
L1
Tietoisuus omista opiskelutaidoista ja mahdollisuudesta kehittää niitä.
|
Elinikäinen oppiminen | ||
T3
Innostutaan edelleen tunnistamaan omia kehittämiskohteita ja toimimaan niiden mukaan. Kyetään joustavuuteen omissa työskentelytavoissa ja toiminnassa. |
S1, S2
Korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Kehitetään itsetuntemusta ja päätöksenteko- sekä ongelmanratkaisutaitoja erilaisissa ennakoimattomissakin tilanteessa. Vaihtoehtojen mietintää. · testit, keskustelut, ryhmätyöt · ajankohtaistiedon hankkiminen · Opintopolku-sivuston haltuunotto · kunnan nivelvaiheen ohjaus ja etsivä nuorisotyö (Vimma)
|
L1
Kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle. |
Itsetuntemus | ||
T4
Itsearvioinnin perusteella asetetaan tavoitteet realistisesti suhteessa omiin kykyihin ja kiinnostuksiin. Tunnistetaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet ja etsitään keinoja esteiden voittamiseksi. |
S2
Tehdään harjoituksia, joilla lisätään itsetuntemusta sekä tulevaisuuden suunnittelu-, päätöksenteko- ja analysointitaitoja koskien erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja. Omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitellaan edelleen ja pohditaan omia arvoja ja asenteita, taitoja ja sosiaalisia verkostoja. · kyvyt ja taipumukset · AVO-ohjelma ym. · perhe, kaverit, harrastukset, asuminen
|
L3
Luottamus itseen: pärjään, osaan, uskallan ja onnistun, uskallan myös epäonnistua. Monipuolisten ohjauspalveluiden hyödyntäminen. |
Tavoitteiden asettaminen | ||
T5
Tehdään suunnitelmia ja arvioidaan tavoitteisiin pääsyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ymmärretään jatkuvan sopeutumisen ja reagointikyvyn merkitys.
|
S2, S5
Omat tavoitteet jatko-opinnoissa ja urasuunnittelussa. Tulevaisuuden suunnittelu 2. asteen ja myöhempien jatko-opintojen kautta. · päätöksenteon periaatteita · menestyksen ABC opiskeluissa ja työelämässä · tutustuminen eri oppilaitoksiin ja niiden opintoalojen tarjontaan sekä vaatimuksiin · jatko-opintoihin hakeutuminen · moniammatillinen tuki |
L1, L3
Keskeneräisyyden ja välitilojen sieto matkalla omiin tavoitteisiin. Pitkäjänteisyys tekemisessä. |
Työelämään suuntautuva oppiminen | ||
T6, T7
Sisäistetään koulunkäynnin vaikutus jatko-opintoihin ja työhön. Harjaannutaan arvioimaan eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Lisätään ja kehitetään työelämän, yrittäjyyden ja koulun yhteistyötä. Siirretään oppimista enemmän työpaikoille. Yksilöllisiä työelämäjaksoja lisätään. Kehitetään vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja hyödynnetään etäyhteyksiä. |
S2, S3, S4,S5
Harjoitellaan yhä paremmin asettamaan itselle tavoitteita ja mietitään työssä tarvittavia taitoja. Harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Ollaan tutustumassa työelämään koulun ulkopuolisessa TET:ssä. · työelämään tutustuminen –tet myös yksilöllisinä ajankohtina · tet-raportointia myös etäyhteyksillä · nuori työelämässä, tietoa ja harjoituksia · tet-tori · työnhakutaidot · te-toimiston palvelut
|
L4, L5, L6, L7
On välineet hyödyntää vahvuuksiaan oppimisessa ja työssä. Ymmärretään jokaisen oppiaineen merkitys työelämässä menestymiseen. Mahdollisuus yrittäjyyteen.
|
Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa | ||
T8, T9
Tutkitaan Suomen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet yhdessä huoltajien kanssa. Harjaannutaan käyttämään tieto- ja ohjauspalveluja. Kehitetään kriittistä taitoa itseä hyödyttävän koulutustiedon löytymiseksi eri tahoilta. |
S2, S3, S4, S5
Harjoitellaan urasuunnittelu- ja urahallintataitoja sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Sisäistetään Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet. Työelämätaitoja syvennetään työelämän tutustumisjaksoilla (TET). Harjoitellaan erilaisten hakukoneiden hyödyntämistä. · Suomen koulutusjärjestelmä, eri vaihtoehdot: 2.aste, korkea-aste · tet eri oppiaineiden ja tulevaisuuden suunnittelemisen kannalta · AVO-ohjelma, kunkoululoppuu.fi ym. · linjatutustumiset, avoimet ovet · vierailijat koululla · Jatkokoulutusmessut, huoltajien kuuleminen |
L4, L5, L6
Ymmärrys koulutuksen välttämättömyydestä työelämässä ja omien urasuunnitelmien toteutumisessa. Erilaisten tiedonhakuväylien hyödyntäminen. |
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys | ||
T10
Kehitetään edelleen kykyä kohdata erilaisia kulttuureita ja yhteistyötilanteita. Rohkaistutaan miettimään omia valintoja ja vaihtoehtoja monikulttuurisissa ympäristöissä. Etsitään tietoa opiskelusta ulkomailla.
|
S4, S5
Laajennetaan ajattelua ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja koskemaan monikulttuurisia tilanteita. Pidetään kansainvälisyys- ja tasa-arvokysymyksiä esillä kaikissa ohjaustilanteissa. · tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä · monikulttuurisuuden kohtaaminen · opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet ulkomailla |
L2
Joustava toiminta ja mahdollisuuksien hyödyntäminen erilaisissa ympäristöissä. |
.
Oppilaanohjaus Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9
Oppilaanohjaus
Oppimisen tavoitteet vuosiluokalla 9 |
Ymmärrän jatko-opinnoissa tarvittavat oppimis- ja opiskelutaidot ja osaan arvioida omia jatko-opintovalmiuksiani.
Hallitsen riittävät tieto- ja viestintätekniset taidot yhteiskunnassa toimimiseen. Osaan käyttää, hyödyntää ja arvioida monikanavaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Hallitsen perustiedot työelämästä ja siellä vaadittavista taidoista sekä osaan arvioida omia työelämätaitojani. Rohkaistun miettimään omia valintojani ja vaihtoehtojani monikulttuurisissa ympäristöissä. Etsin tietoa opiskelusta ulkomailla. Teen oman jatkokoulutusratkaisuni ja otan siitä vastuun. |
.
Oppilaanohjauksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Oppiminen ja opiskelu: Keskeisinä sisältöalueina oppilaanohjauksessa ovat kouluyhteisössä toimimisen sekä opiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Oppilaat harjoittelevat asettamaan itselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, opintoihin liittyvien valintojen tekemisestä sekä opintojensa etenemisestä.
S2 Itsetuntemus ja elinikäinen urasuunnittelu: Oppilaanohjauksessa käsitellään sisältöalueita, joiden avulla oppilaat laajentavat itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaitojaan sekä kehittävät taitojaan ratkaista ongelmia tilanteessa, jossa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitettavat taidot koskevat mm. urasuunnittelu- ja urahallintataitoja, motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Analysointivalmiuksia sekä omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitetaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvot ja asenteet, oppilaan taidot sekä sosiaaliset verkostot.
S3 Opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot: Oppilaanohjauksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia harjaannuttaa taitojaan toimijana erilaisissa ympäristöissä. Huomiota kiinnitetään monipuolisten opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen sekä monikanavaisten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseen. Viestintätaitoihin kuuluu myös eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuuden arviointi urasuunnittelun kannalta.
S4 Työelämään tutustuminen: Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Huomiota kiinnitetään työelämän tasa-arvokysymyksiin.
S5 Jatko-opinnot ja niihin hakeutuminen: Oppilaiden jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo, jota syvennetään oppilaanohjauksen sisällöissä koko perusopetuksen ajan. Oppilaanohjauksessa oppilaat tutustuvat Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja oppivat etsimään tarkempaa tietoa jatko-opinnoista sekä niihin hakeutumisesta sekä hyödyntämään eri tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.
.
Oppilaanohjauksen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Vihdissä on koko kunnan yhteinen ohjaussuunnitelma, jonka pohjalta koulut tarkentavat omaa ohjaussuunnitelmaansa. Ohjaussuunnitelmassa koulu kuvaa ketkä osallistuvat ohjaustoimintaan, miten toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan.
Oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekä ryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden. Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Ryhmiä muodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla. Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla lähiympäristöä ja työelämää. Oppilaalle tulee järjestää perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien aikana työelämään tutustumisjaksoja (TET) koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Työelämään tutustumista toteutetaan yhdessä muiden oppiaineiden kanssa hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9
Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjausta eriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö erityisesti opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Nivelvaiheiden tiedonsiirrossa oppilaanohjaajalla on keskeinen rooli. Päättöluokkalaisten oppimissuunnitelmien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman päivityksessä on mukana oppilaanohjaaja. Toiselle asteelle siirryttäessä huolehditaan tiedonsiirrosta jatko-opintopaikkoihin ja tarvittaessa etsivään nuorisotyöhön Vihdin Vimmaan. Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.
Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Jatko-opintoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, sekä tarvittaessa vastaanottavan oppilaitoksen ja peruskoulun edustajien kesken. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista.
Ohjaus on osa kolmiportaista tukea. Pedagogisessa arviossa ja pedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet.
Tukiopinto-ohjaus Vihdissä
Vihdissä on mahdollista toteuttaa tuettua opinto-ohjausta, jossa työpari oppilaanohjaaja ja erityisopettaja yhteistyössä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppilaalle tuetun ohjauksen kokonaisuuden. Tuettua ohjausta voidaan toteuttaa vuosiluokilla 7-9 ja sitä voidaan antaa kaikissa tuen vaiheissa. Tuettu ohjaus kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin yhtenä tuen muotona. Suunnitelmassa kuvataan tuetun ohjauksen sisältö, toteutus, työparin työnjako sekä seurannan aikataulu. Perusopetuksen oppilaanohjaaja seuraa oppilaan kiinnittymistä jatko-opintoihin ensimmäisen vuoden ajan yhteistyössä toisen asteen vastuuhenkilön kanssa.
Oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9
Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista. Oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä.
Oppilaat pohtivat yhdessä opettajan kanssa ja oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaan ja taitojaan, toimintakykyään, toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarpeensa määrää ja laatua sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin. He harjaantuvat arvioimaan tiedonhankinta-, tieto- ja viestintäteknologian taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa. Oppilaita kannustetaan kiinnittämään huomiota myös taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Oppilaita ohjataan tiedostamaan erilaisten itsearviointimenetelmien ja -välineiden taustat sekä tunnistamaan niiden käyttömahdollisuuksia omassa urasuunnittelussaan. Opettajan tuella oppilaat oppivat löytämään tuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakea tarvitsemiaan palveluita.
.
Viimeksi päivitetty 17.11.2023