Vihdin historiaa

Ensimmäiset ihmiset saapuivat tälle Hämeen sydänalueiden ja Uudenmaan rannikkoseutujen väliselle metsävyöhykkeelle noin 9 000 vuotta sitten. Nykyisen Vihdin alue jäi usean tuhannen vuoden ajaksi erämaaksi, jonne vain satunnaiset metsästäjät eksyivät. Merkkejä esihistoriallisen ajan pysyvästä asutuksesta ei ole tähän mennessä alueelta onnistuttu löytämään.

Vihti-nimi on yhä vailla varmaa selitystä. Nimen on arveltu olevan skandinaavisperäinen (Vight – vigja – weihs = pyhä) tai juontuvan suoraan suomalaisesta sanasta ”vihti” = vyyhti. On myös ajateltu, että kyseessä on muinaisgermaaninen johdannainen, mikä merkitsi noituutta, noitaa tai tietäjää (= witch). Uusimman selityksen mukaan nimen Vihti pohjana on linnunansan johdeaitaa merkinnyt sana vihti (Matti Vilppula 2007).

Vihti oli jo historiallisen ajan alussa keskimääräistä vauraampi ja suurempi maanviljelyspitäjä. Kylät olivat neljän, viiden talon ryhmäkyliä. Pitäjän hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka muodostui keskiajan lopulla Niuhalan kylästä sekä naapurikylistä Vanhalasta ja Sukselasta.

Vanhin säilynyt kirjallinen maininta Vihdistä on vuodelta 1433 peräisin oleva kirje, jossa Vihti mainitaan Lohjan kappeliseurakuntana. Vihdin seurakunta itsenäistyi 1400–1500-lukujen vaihteessa. Samoihin aikoihin rakennettiin Vihdin harmaakivikirkko.

Vuotta 1507 pidetään seurakunnan perustamisvuotena, koska tällöin kirjallisen lähteen mukaan Vihdin pitäjän ensimmäinen tunnettu kirkkoherra Mårthen asetettiin virkaansa. Kirkkopitäjä-järjestelmä periytyy varhaiselta keskiajalta ja sen perusyksikkö oli pitäjä eli paikallisseurakunta.

Pitäjän yhteisistä asioista päätettiin kirkonkokouksessa (pitäjänkokouksessa) papin johdolla. Kirkollisten asioiden lisäksi seurakunnalle kuuluivat köyhäinhoito, kansanopetus ja yleinen järjestyksenpito.

Kun uusi Kustaan kirkko rakennettiin 1772, seurakunta myi vanhan keskiaikaisen kivikirkon osa osalta tarpeettomana vuonna 1801 huutokaupalla. Huutokauppasumma oli 6 riikintaalaria ja 32 killinkiä.

Vihdin asutus keskittyi keskiajan lopulla ja 1500-luvulla vesien äärelle. Ensimmäiset verosta vapaat aatelistilat eli säterit mainitaan tältä ajalta: Kourla, Suontaan Skoo (myöh. Hovi), Olkkala, Kirvelä, Lahnus, Irjala, Kotkaniemi, Tervalampi, Härkälä ja Salmi. Pääosa Vihdin 44 rusthollista perustettiin 1600-luvulla ruotujakolaitoksen järjestämisen yhteydessä. Torppia oli Vihdissä 1700-luvun lopulla noin 150, 1900-luvun alussa 420. Vuonna 1749 väkiluku oli 1403 henkeä, vuonna 1850 määrä oli 5376 ja vuonna 1950 11 003. Vihdin luoteisosassa sijainnut Pyhäjärven kappeli eli nykyinen Karkkila erotettiin omaksi seurakunnakseen pyhäjärveläisten toivomuksesta vuonna 1861.

Kunnallishallintoon siirryttiin Vihdissä vuonna 1867, ensimmäinen kunnanvaltuusto perustettiin 1909. Kunnantalo, nykyinen kirkonkylän kirjasto, rakennettiin 1911. Kansallinen herääminen 1800-luvun alussa toi Vihtiinkin kansanvalistusharrastuksen, minkä seurauksena perustettiin Vihdin pitäjänkirjasto 1851. Kunnan ensimmäinen kansakoulu poikia varten valmistui 1873 Ojakkalaan, ja seuraavana vuonna tyttökoulu kirkonkylään. Tämä Niuhalan vanha kansakoulu toimii nykyään museon vaihtuvien näyttelyiden ja evakkonäyttelyn tilana.

Kirkonkokouksen ”maallisten” tehtävien jatkuva paisuminen lisäsi 1800-luvulla kirkkoherrojen työtaakkaa. Muutoksen tarve ja osaltaan myös talonpoikaisväestön yleinen aktivoituminen ja muualta saadut esikuvat johtivat paikallishallinnon uudistamiseen. 1860-luku merkitsi kirkon vuosisataisen yhteiskunnallisen toiminnan päättymistä. Kunnallishallinto eriytettiin seurakuntahallinnosta valtakunnallisesti vuonna 1865. Papistolle jäi oikeus valvoa uskonnonopetusta kouluissa, ja lasten alkeisopetus jäi kirkolle. Hallinnollisesta eriytymisestä huolimatta suomalainen yhtenäiskulttuuriperinne vaikutti kunnan ja seurakunnan yhteistoiminnassa vielä 1900-luvun alkupuolellakin.

Suuri muutos Vihdin maataloudessa alkoi heinäkuussa 1918, kun hyväksyttiin laki torppien vuokra-alueiden lunastamisesta. Muutos jatkui 1940–50-luvuilla, jolloin siirtokarjalaisen maanviljelijäväestön asuttaminen tapahtui. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17.5.1965.

---

Yllä on kerrottu hyvin lyhyesti Vihdin kunnan muotoutumisesta, sen kirkollisista ja hallinnollisista lähtökohdista sekä väestöpohjasta. Moni muu tarina jää vaille ääntä, mutta keräämme vähitellen näillekin sivuille lisää Vihdin kunnan ja sen asukkaiden historiaa. Historia ei nimittäin ole vain kymmenien tai satojen vuosien takaista elämää tai varsinkaan pelkkää hallintoa. Jokainen eletty päivä muuttuu menneisyydeksi ja jokainen meistä tekee historiaa.