Ilmastotyön vuosi Vihdissä

Miten kaikki alkoi

Pian tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitin ilmastokoordinaattorin tehtävässä Vihdin kunnassa. Hanke käynnistyi lokakuussa 2019 ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -rahoitushausta saadun rahoituksen ansiosta, jota Vihti haki yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa. Työni hankkeessa onkin jakautunut puoliksi Vihtiin ja puoliksi Kirkkonummelle, kirjaimellisesti. Työskentelen käytännössä siis puolet työviikosta Vihdissä ja toisen puolen Kirkkonummella. Järjestely on toiminut yllättävän hyvin. Työtehtävien sisällä on ollut paljon sellaisia asioita, joita olen voinut pienin muokkauksin hyödyntää molemmissa kunnissa tekemättä tuplatyötä. Voisinkin sanoa, että kahden kunnan ilmastokoordinaattori on varsin toimiva konsepti!

Vihti ja Kirkkonummi ovatkin tässä suhteessa edelläkävijöitä, sillä vielä ei kovinkaan monessa kunnassa ole omaa ilmastokoordinaattoria – ja vielä harvemmassa ovat ne esimerkit, joissa ilmastokoordinaattori hoitaisi useamman kuin yhden kunnan ilmastotyötä.

Ilmastotyön koordinointia keskustellen, viestien ja sparraten

Jo aivan työn alussa huomasin, miten samankaltaisten haasteiden parissa kunnat kamppailevat ilmastotyössään. Ilmastotyö on pitkälti pirstaloitunutta usean yksikön ja toimialan omien tehtävien alle. Tämä heijastuu siten, ettei välttämättä tiedetä, mitä toisissa yksiköissä tai toimialoilla tehdään ilmastotyön edistämiseksi. Tietoa tehdyistä tai suunnitelluista toimista ei siis ole kootusti saatavilla, mikä vaikeuttaa työn tuloksista raportointia ja viestintää. Ei välttämättä ole myöskään tietoa siitä, miten ilmastotyö ylipäätään koskettaa omaa tehtäväkenttää. Sen myötä kokonaisuus voi hahmottua heikosti ja yhteistyömahdollisuudet jäädä pimentoon.

Ilmastotyötä ei helposti mielletä yksin kenenkään tehtäväksi – eikä se sitä olekaan! Ilmastotyö tai kestävän kehityksen työ ovat luonteeltaan sellaisia kokonaisuuksia, joihin jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa, ja johon tarvitaan koko kuntaorganisaation panosta ja sitoutumista. Jokainen voi esimerkiksi järkevöittää energiankulutusta työpäivänsä aikana, vähentää turhaa työasialiikkumista autolla, tehdä työmatkat kestävästi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä mahdollisuuksien mukaan tai tehdä kestävämpiä, vastuullisia hankintoja.

Ilmastotyön onnistumiseksi ilmastotavoitteet tulisikin läpileikkaavasti huomioida kaikessa kunnan toiminnassa, ja työtä tulisi toteuttaa poikkihallinnollisesti. Ei mikään helppo tehtävä koordinoitavaksi! Ensimmäinen askel on se, että jokainen tietäisi, miten kunnan ilmastotyö vaikuttaa kunkin omaan tehtäväkenttään ja toisaalta, mihin tavoitteisiin kunta on sitoutunut. Tämä oli lähtökohtana hankkeen käynnistyessä. Pyrimme luomaan vuoropuhelua eri yksiköiden ja toimialojen välille, jotta ilmastotoimia voitaisiin tehokkaammin toteuttaa yhteistyössä, ja jotta eri yksiköt yli toimialarajojen olisivat tietoisia meneillään olevista toimista ja ilmastotyön tavoitteista.

Kunnan ilmastokoordinaattorina minulla onkin iso vastuu nimenomaan tiedon välittäjänä sekä keskustelun avaajana. Konkreettiset ilmastoteot tehdään edelleen yksiköiden oman toiminnan kautta. Minun roolini on sparrata siinä, miten toimintaa voidaan kehittää sellaiseksi, että siinä voidaan samalla huomioida kunnan ilmastotavoitteet. Päästövähennykset eivät tapahdu hetkessä vaan työ vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, sitoutumista ja tavoitteiden asettamista.

Ja sitten tuli korona

Kevät ja luultavasti koko vuosi 2020 painuu ihmisten mieliin varmasti yhtenä aikamme eriskummallisimmista ja pelottavimmistakin ajoista. Elämä mullistui maaliskuun puolivälissä vain päivien aikana. Etätyöstä tuli monille ’uusi normaali’, tieliikenne ja matkustaminen romahtivat hetkellisesti ja monia yhteiskunnan toimintoja rajoitettiin. Tämä näkyi väistämättä myös päästöissä. Kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät monien vuosien nousun jälkeen laskuun. Onkin arvioitu, että maailmanlaajuiset ilmastopäästöt laskisivat tänä vuonna jopa kahdeksan prosenttia, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan. Tähän mennessä päästöt ovat nousseet noin 1-1,5 prosentin vuositahtia viimeiset pari vuosikymmentä.

Päästöjen vähenemisestä huolimatta, on tärkeää muistaa, että globaalit ilmastopäästöt eivät kuitenkaan lakanneet tyystin vaan niiden vauhti vain hiljeni väliaikaisesti. Kun tilanne jälleen ’normalisoituu’, on odotettavissa, että liikenne ja muut ilmastopäästöjä synnyttävät toiminnot ja siten kasvihuonekaasupäästötkin palaavat entiselle tasolle. Vai palaavatko? Tähän minusta tiivistyykin se kysymys, mitä valtioiden sekä kuntien tulisi pohtia. Miten rakennamme koronakriisin jälkeistä maailmaa kestävämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi? Tämä kriisi on opettanut, miten toimintatapoja voidaan ja halutaan muuttaa, kun yhteiskuntaan kohdistuu ihmisten terveyttä tai turvallisuutta vaarantava uhka. Ilmaston lämpeneminen voi pahimmillaan aiheuttaa vastaavia uhkia, ellei sitä saada hillittyä tulevien vuosikymmenten aikana.

Paljon työtä ja onnistumisia

Tämä hanke kääntyy jo kohti päätöstään ja pikkuhiljaa on kirjattava tulokset loppuraporttia varten. Vuosi on ilmastotyön näkökulmasta varsin lyhyt aika isoille muutoksille, mutta pitkäjänteinen suunnittelu ja valmistelu kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. Ensimmäinen tärkeä etappi saavutettiin vuoden alussa, kun Vihdin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin Vihdin kunnanhallituksessa. Siitä lähti käyntiin kunnan sisäinen suunnittelutyö, miten toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä saadaan toteutettua ja miten tuloksia voidaan seurata.

Toimintasuunnitelman mukaisia toimia on jo käynnistetty. Kestävän liikkumisen mahdollisuuksien parantamiseen on konkreettisesti panostettu uusien pyöräpysäköintipaikkojen asennuksella Nummelan Pisteenkaarelle, torin laidalle, Ratapuiston kentälle sekä palloiluhallin läheisyyteen. Kestävän liikkumisen edellytyksiä kartoitetaan myös elokuun lopulla käynnistyneessä Euroopan Climate-KIC-ohjelman rahoittamassa Pioneers into Practice -projektissa. Projektityöntekijän avulla kehitetään keinoja, joilla kannustaa kuntalaisia kestävään liikkumiseen Vihdissä.

Kesäkuussa 2020 Vihdin kunnanvaltuustossa hyväksytty Vihdin strateginen yleiskaava puolestaan osoittaa suuntaviivat kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kestävää ja ilmastoviisasta rakentamista Vihdissä edustaa kesällä 2020 valmistunut Sepänpiha, jossa on yhdistetty yhteisöllinen pientaloasuminen, tehokas maankäyttö sekä kestävän liikkumisen mahdollisuudet lähellä palveluja.

Vihdissä panostetaan jatkossa myös kestäviin energiaratkaisuihin. Kuntaan on suunnitteilla kolmen uuden aurinkovoimalan hankinta, Vihdin kunnanviraston tukirakennukselle, Nummelaan Kuoppanummen koululle sekä kirkonkylään Myrskylänmäen perhekeskukselle. Uusiutuvan energian lisääminen kunnan kiinteistöissä on yksi kunnan tärkeistä ilmastotavoitteista. Sen avulla voidaan vähentää riippuvuutta ostosähköstä ja tuottaa päästötöntä energiaa omavaraisesti.

Haastavasta tilanteesta huolimatta kunnan ilmastotyö siis etenee ja monia onnistumisia on saatu aikaan. Ilmastotoimenpiteiden etuna on yleensä se, että ne tuovat monenlaisia hyötyjä: ympäristöhyötyjen lisäksi niillä voidaan saada aikaan taloudellisia säästöjä, ne voivat parantaa ilmanlaatua tai edistää asukkaiden liikkumista, jolloin terveyshyödyt korostuvat. Ilmastotyössä onkin minusta parasta se, että onnistumiset ovat aina jaettuja onnistumisia.

Mitä sitten jatkossa

Tämä hanke tulee vuoden lopussa päätökseensä, mutta ilmastotyö jatkuu kunnassa kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman viitoittamana. Lisäresursointia pyritään hakemaan ulkopuolisen rahoituksen kautta ja mahdollisiin yhteistyökuvioihin tartutaan sopivan paikan tullen. Tulevaisuuden hankkeet, kuten Tunnin juna, ovat keskeisessä roolissa ilmastokestävän kuntakehityksen edistämisessä. Kuitenkin myös pienet ilmastoteot, joita meistä jokainen voi omassa arjessaan toteuttaa, ovat tärkeä osa Vihdin ilmastotyön kokonaisuutta.

Outi Manninen
Vihdin ilmastokoordinaattori

Artikkelin yläkuva: Ojakkala – Paavo Hacklin, Vihdin Kameraseura